Kahvilan entinen paikka on iltaisin autio.
Nyt on August Strindberg-vuosi, muistutti Hannele kommentissa.
Taidesalonki Strindbergin perusti kirjailija August Strindbergin serkku Sven Strindberg.
Taidesalonki ja kahvila Strindberg
My very old blog. Vuodesta 2005-
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Café Strindberg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Café Strindberg. Näytä kaikki tekstit
torstaina, huhtikuuta 19, 2012
Vanha tuttu uudessa paikassa
Strindbergin kahvila ja heijastuksia sen ikkunassa.
Kahvilan entinen paikka on iltaisin autio.
Nyt on August Strindberg-vuosi, muistutti Hannele kommentissa.
Taidesalonki Strindbergin perusti kirjailija August Strindbergin serkku Sven Strindberg.
Taidesalonki ja kahvila Strindberg
Kahvilan entinen paikka on iltaisin autio.
Nyt on August Strindberg-vuosi, muistutti Hannele kommentissa.
Taidesalonki Strindbergin perusti kirjailija August Strindbergin serkku Sven Strindberg.
Taidesalonki ja kahvila Strindberg
keskiviikkona, syyskuuta 21, 2011
lauantaina, heinäkuuta 16, 2011
Café Strindbergissä iltateellä
Iltakävelyllä tuli vähän kylmä, ja menimme Café Strindbergiin lämmittelemään. Mieheni otti kahvin kanssa porosandwichin ja minä teen kanssa voileivän, jossa oli salaattia, savulohta ja "isoäidin kurkkua". Ohuet maustetut kurkkuviipaleet toivat kodikkaita muistoja.
Ennen kurkku tarjottiin aina kuorittuna, hyvin ohueksi viipaloituna ja "rumpattuna": viipaleet laitettiin kulhoon, päälle etikkaa ja mausteita. Sitten laitettiin lautanen kulhon päälle ja ravisteltiin kulhoa, jotta viipaleet olivat pehmeitä ja maukkaita. Äitinikin tarjosi kurkun aina niin, ja minä sain ravistella kulhoa.
Huomasin, että kahvilan paneloidut seinät loivat kodikkuutta. Nyt on Esplanadin varrella monta kahvilaa, jonne saa mennä lämmittelemään iltakävelyn jälkeen.
Ennen kurkku tarjottiin aina kuorittuna, hyvin ohueksi viipaloituna ja "rumpattuna": viipaleet laitettiin kulhoon, päälle etikkaa ja mausteita. Sitten laitettiin lautanen kulhon päälle ja ravisteltiin kulhoa, jotta viipaleet olivat pehmeitä ja maukkaita. Äitinikin tarjosi kurkun aina niin, ja minä sain ravistella kulhoa.
Huomasin, että kahvilan paneloidut seinät loivat kodikkuutta. Nyt on Esplanadin varrella monta kahvilaa, jonne saa mennä lämmittelemään iltakävelyn jälkeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)