Iltakävelyllä tuli vähän kylmä, ja menimme Café Strindbergiin lämmittelemään. Mieheni otti kahvin kanssa porosandwichin ja minä teen kanssa voileivän, jossa oli salaattia, savulohta ja "isoäidin kurkkua". Ohuet maustetut kurkkuviipaleet toivat kodikkaita muistoja.
Ennen kurkku tarjottiin aina kuorittuna, hyvin ohueksi viipaloituna ja "rumpattuna": viipaleet laitettiin kulhoon, päälle etikkaa ja mausteita. Sitten laitettiin lautanen kulhon päälle ja ravisteltiin kulhoa, jotta viipaleet olivat pehmeitä ja maukkaita. Äitinikin tarjosi kurkun aina niin, ja minä sain ravistella kulhoa.
Huomasin, että kahvilan paneloidut seinät loivat kodikkuutta. Nyt on Esplanadin varrella monta kahvilaa, jonne saa mennä lämmittelemään iltakävelyn jälkeen.
Hakattua kurkkua olen syönyt ja 'hakannut' jopa anopille niitä lautasten välissä.
VastaaPoistaMutta tuo "Café Strindberg', eikö sitä pyyhittykään 'kumilla' pois Espalta, niinkuin väärin lipsahtanut sana ruutupaperilta?
Aamiaissarvet Wanhan Kauppahallin poroa sisään käärittynä maistuivat 800 m my korkeudesa :D aamulla!
www.nami-hiiri.com
Café Strindberg menetti aikaisemman paikkansa kadunkulmassa, mutta pääsi samaan kortteliin toiselle paikalle. Nimikyltti puuttuu vielä, siksi minäkään en ole voinut laittaa sitä blogiini.
VastaaPoistaKulmapaikka oli mukava, ja sitä kaivataan edelleen, mutta uusi sijainti on yllättävän mukava, kun ei vertaa edelliseen.:)
Pohjois-Esplanadilla on nyt rivi kahviloita.
Meillä laitettiin kurkku ohuina viipaleina, samoin oli laitettu kahvilassa. Olen laittanut kurkkua pieninä silppuina alkupalarulliin. Lautasten välissä murskaten saisi kätevää silppua kerrosvoileipiin.
Terveisiä Helsingistä.:)