Juuret haussa

Meille oli täydellinen yllätys, että minulla on rälssi- ja pappissuvut taustalla lähinnä äitini isän puolelta. Mieheni äidinpuoleinen suku on edelleen arvoituksellinen paitsi Karjalan Hyväristen puoielta. Mieheni isän puolelta löytyi monia talonpoikaissukuja, joista emme olleet tienneet mitään. Mieheni sanoo olevansa tahvojen jälkeläinen. Nämä tahvot kuten muuan Juntti ovat olleet hyvin toimeentulevia vakaita talonpoikia, jotka eivät ole lähettäneet poikiaan Turkuun tai Uppsalaan kuikuilemaan. Minun isänpuoleisen suvun tarkkailua en ole vielä edes aloittanut. Suuret savolaiset suvut kauhistuttavat minua, kun näkönikin on heikkenemässä kovaa vauhtia. Keskityn oman perheeni vanhoihin juuriin, lähinnä keskiaikaan ja käytän muiden tutkimustuloksia. Loistoa, kovaa työtä ja tragediaa löytyy rälssin ja papiston elämästä. Siitä kertovat monet uudet tutkimukset, mm Ulla Koskinen: Hyvien miesten valtakunta. Nimi on ironinen ja tarkoittaa sen ajan "hyvä-veli" -syysteemiä.
https://www.tiedekirja.fi/default/hyvien-miesten-valtakunta.html

"Voudit, nimismiehet ja käräjät tunnetaan hyvin 1500-luvun Ruotsin ja Suomen paikallishallinnosta, mutta millaisena näyttäytyy hallintojärjestelmässä toiminut aateli? Aatelismiesten viranhoidon perustana olivat henkilökohtaiset suhteet, sosiaaliset verkostot ja epäviralliset vaikutuskanavat. Ylhäältä annettujen pikkutarkkojen määräysten sijaan toimintaa ohjasi usein luova reagointi vaihteleviin olosuhteisiin. Tutkimus perustuu kuninkaan luottomiehen Arvid Henrikinpoika Tawastin laajaan kirjeenvaihtoon. Kirjeissä jatkuvasti toistetulla ystävyyden ja vastavuoroisuuden retoriikalla luotiin järjestystä ja ennakoitavuutta yhteiskuntaan, jossa valtiovalta ei voinut niitä taata."
‹‹Col. Arvid Henriksson Tawast, till Vesunta is your fourth cousin 13 times removed.  [Olof Jönsson Tawast (1332-1402) 16th ggf ]

DNA-äitilinjani mitokondria yllätti

(Tämä on korjattu teksti. Jostain syystä teksti meni täysin sekaiisn. )

Pakostakin ajatukseni pyörivät hyvin paljon muutama päivä sitten ilmi tulleen uuden asian ympärillä. Olen teettänyt DNA-tutkimuksen geeneistäni.

Haploryhmäni on H, jota noin 40% eurooppalaista naisista edustaa. Mutta esivanhempien ryhmät osoittavat eniten askenaasi- ja sefardijuutalaisuuteen. 

Minulla on suuri joukko maita,vain 11, 4% Suomesta eli 641 , ja Suomesta on tutkittu 5641. Onko täällä esiäitejäni: Algerian askenaasit ja sefardit (20% eli 27, tutkittuja 134);Itävallan skenaaseja 164 tutkittu itävaltalaisia 1392. samaaValkovenäjästä, Ranskastakin 15%, Saksasta 2,5%, Unkarista 12,4 %, Latviasta 9 %, Liettuasta  9,5%, näin kaikkialta länsimaista.

Olen tehnyt kirkonkirjojen kautta tutkimuksen esiäideistäni 1700-luvun alkupuolelle enkä ole löytänyt mitään erityistä, vain savolaisia sukuja.Äitini isän suku on lähinnä Joroisista ja Pielavedeltä.

https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/keski-savo/Joroislaiset-ovat-oma-rotunsa/1160707

Kirjoitin vuonna 2000 romaanin geenitutkijasta, joka sanoo olevansa kulttuurijuutalainen. Kustantajat ihmettelivät, mutta eivät ottaneet julkaistavaksi. Ja nyt on tämä rikostutkija, jolle annoin nimen Mihail Pasternak. Tunnetusti kirjailija Pasternak oli ortodoksikristitty ja hänen sisarensa anglikaani. Ortodoksi on Mishakin tai kreikkalaiskatolinen kuten 1950-luvulla sanottiin. Olen siis pohtinut näitä asioita jo kauan. 

Lisäksi asuin Torontossa vuosikaudet juutalaisessa kaupunginosassa, ja perhelääkärimme oli juutalainen (ja rabbi), hänen vastaanottonsa oli lähellä, viereisessä korttelissa. Olen kirjoittanut aina pakolaisista. Auroran toimittajaisä on karkotettu Bobrikovin aikana ja Aurora lähtee isäänsä etsimään Kanadaan. Lucia Olavintytär -kirjoissa ollaan myös pakolaisia tai ryöstettynä Vaasojen aikaan.

Tunnetuin historiallinen tapahtuma oli juutalaisten karkottaminen Espanjasta ja Portugalista. Nämä sefardijuutalaiset jäivät Etelä-Eurooppaan tai muutttivat esimerkiksi Etelä-Amerikkaan. Tutuin heistä on minulle filosofi Derrida. Hän oli sefardijuutalainen, jotka ovat Pohjois-Afrikan ja Etelä-Euroopan juutalaisia. Askenaasit taas ovat keski-Eurooppaan ja Venäjälle paenneita juutalaisia. Kiinnostavaa on, että olen tästä mitokondrio-jutusta tietämättömänä kirjoittanut kaksi romaania, jossa on toisena päähenkilönä assimiloitunut juutalainen. 

Saa nähdä, ovatko DNA-testin tulokset täysin totta niin kuin luulen. Kyseessä on hyvin pitkä aika, jolloin on tapahtunut vaikka mitä. Ihmiset ovat sekoittuneet vuosisatojen ja tuhansien ja jopa kymmenien tuhansien vuosien aikana. Olemme kaikki sekoitus monesta aineksesta. 

Lue tämä Suomen kuvalehden selkeä artikkeli DNAsta.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jari-tervo-joutui-dna-testiin-yllattava-lorahdus-loytyi-perimasta/

Täällä vielä selkeää juttua DNA-tutkimuksista

https://www.kurrinsuku.net/4

Monet eivät halua tietää vanhoista ajoista. Minua ne kiinnostavat. Tervetullut tauko mitokondrion DNA-tutkimuksissa, sillä saan Family Finder- tietoja tietoja vasta joskus syyskuussa. 

Lisäys 22.8.2018Suomalaisia juutalaisia, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon.

Ks Sukututkijan loppuvuosi

Kuuluisia kristinuskoon kääntyneitä juutalaisia ovat esim katolinen Madeleine Albright ja anglikaani David Suchet, joka on tullut tunnetuksi suomalaisille roolistaan Hercule Poirotina. Tohtori Zhivagon kirjoittajan Boris Pasternakin sisar oli anglikaani, ja Pasternak oli myös kastettu lapsena Venäjän ortodoksisen kirkon jäseneksi. Nimi Zhivagokin viittaa ortodoksikristillisyyteen.

Lisäys: juutalainen perimä selvisi. Olen sukua Sakari Topeliukselle.  GENI kertoo:
Zacharias Topelius is your 6th cousin five times removed (kuudes serkku viiden sukupolven päässä9

Samasta asiasta kirjoittaa Kari Rydman, yhteisestä juutalaisesta esi-isästä.

Tänään kannattaa olla Niskanen. Suku, DNA, perinnöllisyys, sairaudet

Niskasen sisarukset Iivo ja Kerttu ovat menestyneet talviolympialaisissa, veli sai kultaa ja sisar hopeaa hiihdossa. Suomalaiset ja varsinkin Niskaset voivat juhlia.

Tällaisina päivinä muistuu mieleen, että tuokin suku näkyy niissä sukututkimuksissa, joita minulle on kerääntynyt, vaikka en ole itse harrastanut sukututkimusta. Minusta ei ole niin paljon kärsivällisyyttä vaativaan työhön.

Lapseni sanovat, että kaikki suomalaiset ovat sukua toisilleen ja muistuttavat, että kaikki eurooppalaiset ovat sukua Kaarle Suurelle. Joillakin ihmisillä on niin järjestelmälliset aivot ja hyvä muisti, että lukuisat sukutaulukot ovat heillä järjestyksessä päässään. Olen käynyt parissa sukukokouksessa, ja toisessa eräs samaa sukua oleva vanha lääkäri, jota en ollut koskaan nähnyt, sanoi heti: Mehän ollaan sen ja sen suvun kautta paljon läheisempiä sukulaisia.

Sukukoukouksissa on hauskaa, sillä siellä tulee yhtäkkiä vastaan kovin tutunnäköisä ihmisiä, jotka ovat toiselta puolen Suomea ja aivan ennestään tuntemattomia: näköisyyskin periytyy. Tunnetusti marksilaisuus ei hyväksynyt genetiikkaa, ja sukututkimus taisi olla hiukan epäsuosittua suomettumisen aikoina. Nykyään tiedämme, että sekä perinnnöllisyys että ympäristö vaikuttavat monin tavoin. Perinnöllisyys saa ihmisen suosimaan tietynlaista ympäristöä ja tuttavapiiriä, ja ympäristö voi joko tukahduttaa tai antaa suotuisat olosuhteet perinnöllisille taipumuksille.

Nyt kun viikingit mellastavat TV:ssä tulee mieleen erään kanadalaisen miehen kertoma sukujuttu. He olivat aina pitäneet itseään aito ranskalaisena sukuna, jonka nimikin tuli heidän sukuperinteensä mukaan työvälineestä, jolla viinikönnösten juuria kuokittiin. Sitten joku suvun jäsen meni tutkimaan arkistoja, ja sieltä löytyi sotaisa viikinki, joka kävi joukkoineen ryöstämässä jatkuvasti kirkkoja ja luostareita.

Silloin kuningas keksi hyvä idean: aateloidaan tämä kauhea mies, jotta hän jää tänne asumaan, ja loppuu tämä mellastus. Niin tehtiin, "mereltä tulleen" sotaisuus toimi sen jälkeen Ranskan hyväksi. Kului muutama sata vuotta, ja tasavaltaisia ajatuksia omaksunut suku heitti etuliitteen de roskiin ja omaksui aito ranskalaisen identiteetin. Mutta kirkonkirjat ovat katolisissa maissa vielä tarkemmat kuin meillä Suomessa, vaikka meidänkin kirkonkirjoja kehutaan korvaamattomaksi avuksi mm perinnöllisiä sairauksia tutkittaessa. Sukusalaisuudet paljastuvat.

[Meillä jokaisella on ainakin 20 sukua, ehkä enemmänkin. Usein naisten sukunimet alkavat näkyä vasta 1600-luvulla. Varhaisin tietämäni naispuolinen sukulaiseni oli Joroisten Maaveden "Laititar" 1400-luvulta, siis kovin varhain. ]