Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukututkimus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukututkimus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, lokakuuta 21, 2018

Kukkia esivanhemmille

P1200269

Teen vähitellen pieniä pyrähdyksiä sukututkimukseen. En ole ammattilainen, enkä mikään asiantuntija. Tarkista tiedot, jos näet jonkun sukulaisesi täällä. On myös paljoon samannimisiä ihmisiä.

Olen poistanut nimiluettelon.

perjantaina, lokakuuta 12, 2018

Esiäiti Lampaanjärveltä

Isn't she a beauty?

Kaukaisin esiäitini on toistaiseksi Anna Ambrosiuksentytär Partanen (o.s. Ruotsalainen) syntynyt 1707 Lampaanjärvi, kuollut 1742 Pörsänmäki. Hänen äidistään voin sanoa vain Amrosiuksenvaimo Ruotsalainen eli amerikkalaisittain Mrs Ambrosius Ruotsalainen, oletan että syntynyt noin 1680. Pieni on ollut esiäitien reviiri. Lampaanjärvi ja nimi Ambrosius tuovat hyvin keskiaikaisen tunnelman. Poikakin on Ambrosius.  Onko Ambrosius Ruotsalainen kenellekään muulle tuttu?

NAISPUOLINEN LINJA, yhteensa 11 sukupolvea
Tuntematon Ruotsalainen (o.s. Tuntematon)
Suora esivanhempi (9 sukupolvea)

Anna Partanen (o.s. Ruotsalainen)
Suora esivanhempi (8 sukupolvea)
1707
19. Joulu 1742

Kaarina Lappeteläinen (o.s. Partanen)
Suora esivanhempi (7 sukupolvea)
1731
22. Tammi 1772

Katarina Pietikäinen (o.s.Lappeteläinen)
Suora esivanhempi (6 sukupolvea)
1755
4. Huhti 1832

Sara Kolehmainen (.o.s. Pietikäinen)
Suora esivanhempi (5 sukupolvea)
1787
23. Maalis 1855

Cecilia Ryth (o.s. Kolehmainen)
Iso-iso-isoäiti
16. Heinä 1827
25. Tammi 1912

Maria Ryynänen (os. Ryth)
Iso-isoäiti
17. Joulu 1854

4. Marras 1934

sunnuntaina, lokakuuta 07, 2018

Female line -sukupuu

1920lukua_jpg

Onko nainen esiäitiensä summa? Ehkä enemmänkin mosaiikki, pala sieltä, toinen täältä. Äitini 1920-luvun ryhmäkuvasta leikattuna. Tämän kesän sivuharrastus on ollut pienten sukupuiden laatiminen kirkonkirjojen ja muiden sukusivujen avulla. Tilasin papintodistuksia jo 1990-luvulla. Toivon, ettei löydy enää virheitä. Naislinjaa on 11 sukupolvea, kun lasketaan mukaan myös nuorin eli 15-vuotias Heidi. Nimeltä tunnettu vanhin synt. 1707 melkein 300 vuotta sitten. Toivon pääseväni 1500-luvulle ja kaemmaksi. Siinä auttaa sitten DNA.
Jos aikaa ja energiaa riittää laitan sisaria, joita oli ennen aikaan paljon. Sen ainakin merkitsen luetteloon, kuinka vanhoiksi nämä naiset ovat eläneet.
Lue Me elimme kuin italialaisessa elokuvassa.

sunnuntaina, syyskuuta 23, 2018

Sukututkimus on totista hommaa

Viipurin linna 1293

Kuvasin Viipurin linnan junan ikkunasta. 1200-luvulta peräisin oleva linna ja keskiajan Viipuri ja sen maasedulla oleva talo olivat esivanhempieni asuinsijoja, josta 1400-luvulla syntynyt esi-isäni lähti liikkeelle ja pääty nykyiseen Savoon. Ei ole ihme, että isoisäni rakasti Viipuria.


"– Hän kirjoittaa sukuhistoriaa. Se vie häneltä kaiken vapaa-ajan. Postiin ja kirjastoon tulee kaukolainoina paksuja teoksia. Postivirkailijat voivat todistaa sen. Hän viettää lomansa ulkomaiden kirjastoissa laatien sukutauluja.
– Lehtori on kuuluisaa perhettä, sukunsa viimeinen jäsen. Suvun alkujuuret tunnetaan keskiajalle asti. Minäkin kuulun sen suvun yhteen mitättömään haaraan. --
Sitä se oli, (rikoskomisario) Pajala muisti nyt, että hän oli nähnyt äkäisen lehtorin eteisessä pitkän rivin arvokkaasti kehystettyjä sukutauluja. "(Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa. 2008)

Lukion lehtorin ystävä siinä puolustaa tätä, kun kuulustellaaan murhatapauksen vuoksi vuonna 1951. Kaikkia tietenkin epäiltiin, kunnes löytyi alibi. 1950-luvun sukututkijalla ei ollut apunaan nettisivuja, joiden avulla pääsee hetkessä eri puolille maailmaa tutkimaan lähteitä. Harrastelija voi tehdä pahoja virheitä kokeiluissaan ja unohtaa olleensa ilmaisella sukututkimussivulla. Toivottavasti kukaan ei joudu kärsimään minun pyrähdyksestäni sukututkimuksen pariin. Koetin pysyä kaidalla tiellä eli en mennyt lisäilemään muka-tietoja ja kuulopuheita. Sukututkmus on kiinnostavaa, tarkkuutta vaativaa ja aikaa vievä harrastus, joillekin ammatti. Niin addiktoivaa se on mielestän, että se ei sovi kaikille. Aika ei riitä.

Tilasin jo viime vuosituhannella papintodistuksia saadakseni tarkkoja tietoja joistain sukulaisistani. Niistä oli paljon hyötyä, kun tein äskettäin pienen ja laihan sukupuun esiäideistäni. Olen teettänyt myös kaksi DNA-testiä itsestäni. Uskon, että niiden avulla voin jatkaa siitä, mihin jäin. Se on mielikuvitusta ruokkivaa. Millaisia olivat esiäidit ja esi-isät 1500-luvulla? Joku voi mennä historiassa kauemmaksikin.

Minun äitilinjani kertoo, että esiäitini olivat koko 1800- ja 1700-luvun kotipaikkauskollisiia, elivät Ylä-Savon lempeissä maisemissa. Isoisäni kuului sukuun, joka eli 1500-luvullakeskiajan Viipurin seudulla ja levisi sitten eri puolille Suomea. Keskiajan Viipuri - se onkin stten kokonaan eri juttu.
P.S. Myös venäläiset ovat alkaneet teetättää DNA-testejä ja tutkia sukuaan. Sillä tulee olemaan suuri vaikutus Suomeenkin.

torstaina, syyskuuta 13, 2018

Sukujutut


  41320072_1891570864269277_8327776960847544320_o

Olen alkanut koota My Heritage -sukupuuta mieheni äidin suvusta. Mieheni isoisän isoisän tytär syntyi 2. joulukuuta 1829 Nummella. Hänet kastettiin seuraavana päivänä Frederica Amnelliksi. Pappi käyttää näin juhlallisessa tilanteessa isästäkin nimeä Johan Amnell kirkonkirjamerkinnässä. Usein käytettiin vain isännimeä Johan Johansson. Länsi-Suomessa on usein vaikeaa tietää, mikä perheen sukunimi on. Mutta papit tunsivat laumansa sukunimet, ja ihmiset tiesivät nimensä. Frederican viisi vuotta nuorempi pikkuveli Gustaf, mieheni äidin isoisä, alkoi käyttää sukunimeä Amnell säännöllisesti. Alla olevassa kuvassa Gustaf vaimonsa kanssa.


P1190929

Gustaf ja Ulrika Amnell. Kuva on hiukan epäselvä, sillä se on osa ryhmäkuvaa, Ulrika on eräs suvun lukuisista opettajista.

Täältä löytyi sukua
https://juhansuku.blogspot.com/2010/12/jeremias-heermanin-jalkipolvia.html

Ensin kerrotaan pitkälti Hermanneista ja sitten on kohta, jossa aletaan kertoa Amnelleista. En ole perehtynyt aikaisemmin suvun historiaan. Olen kiinnostunut lähinnä mieheni esivanhemmista.
Onko tämä henkilö samaa sukua? Kohta V.
"V. Johan Amnell. Syntynyt 09.08.1816 Nummi, Järvenpää, Huru. Kastettu 11.08.1816 Nummi. Kuollut Keuhkotauti 26.12.1879 Nummi, Järvenpää, Koivu. Talollinen. Naimisiin mentyään oli hetken Nummen Järvenpään Yli-Perttulin talon isäntänä. Tämän jälkeen isännäksi tuli Johanin veli Evert Heerman.

Ensin kerrotaan pitkälti Hermanneista ja stten on kohta, jossa aletaan kertoa myös Amnelleista.
Sukututkimusta voi opiskella vaikkapa Juhan kursseilla.
Juha Vuorela
https://www.opistopalvelut.fi/helsinginaikuisopisto/course.php?t=15949&l=fi

torstaina, helmikuuta 20, 2014

Tänään kannattaa olla Niskanen. Suku, DNA, perinnöllisyys, sairaudet



Niskasen sisarukset Iivo ja Kerttu ovat menestyneet talviolympialaisissa, veli sai kultaa ja sisar hopeaa hiihdossa. Suomalaiset ja varsinkin Niskaset voivat juhlia.

Tällaisina päivinä muistuu mieleen, että tuokin suku näkyy niissä sukututkimuksissa, joita minulle on kerääntynyt, vaikka en ole itse harrastanut sukututkimusta. Minusta ei ole niin paljon kärsivällisyyttä vaativaan työhön.

Lapseni sanovat, että kaikki suomalaiset ovat sukua toisilleen ja muistuttavat, että kaikki eurooppalaiset ovat sukua Kaarle Suurelle. Joillakin ihmisillä on niin järjestelmälliset aivot ja hyvä muisti, että lukuisat sukutaulukot ovat heillä järjestyksessä päässään. Olen käynyt parissa sukukokouksessa, ja toisessa eräs samaa sukua oleva vanha lääkäri, jota en ollut koskaan nähnyt, sanoi heti: Mehän ollaan sen ja sen suvun kautta paljon läheisempiä sukulaisia.

Sukukoukouksissa on hauskaa, sillä siellä tulee yhtäkkiä vastaan kovin tutunnäköisä ihmisiä, jotka ovat toiselta puolen Suomea ja aivan ennestään tuntemattomia: näköisyyskin periytyy. Tunnetusti marksilaisuus ei hyväksynyt genetiikkaa, ja sukututkimus taisi olla hiukan epäsuosittua suomettumisen aikoina. Nykyään tiedämme, että sekä perinnnöllisyys että ympäristö vaikuttavat monin tavoin. Perinnöllisyys saa ihmisen suosimaan tietynlaista ympäristöä ja tuttavapiiriä, ja ympäristö voi joko tukahduttaa tai antaa suotuisat olosuhteet perinnöllisille taipumuksille.

Nyt kun viikingit mellastavat TV:ssä tulee mieleen erään kanadalaisen miehen kertoma sukujuttu. He olivat aina pitäneet itseään aito ranskalaisena sukuna, jonka nimikin tuli heidän sukuperinteensä mukaan työvälineestä, jolla viinikönnösten juuria kuokittiin. Sitten joku suvun jäsen meni tutkimaan arkistoja, ja sieltä löytyi sotaisa viikinki, joka kävi joukkoineen ryöstämässä jatkuvasti kirkkoja ja luostareita.

Silloin kuningas keksi hyvä idean: aateloidaan tämä kauhea mies, jotta hän jää tänne asumaan, ja loppuu tämä mellastus. Niin tehtiin, "mereltä tulleen" sotaisuus toimi sen jälkeen Ranskan hyväksi. Kului muutama sata vuotta, ja tasavaltaisia ajatuksia omaksunut suku heitti etuliitteen de roskiin ja omaksui aito ranskalaisen identiteetin. Mutta kirkonkirjat ovat katolisissa maissa vielä tarkemmat kuin meillä Suomessa, vaikka meidänkin kirkonkirjoja kehutaan korvaamattomaksi avuksi mm perinnöllisiä sairauksia tutkittaessa. Sukusalaisuudet paljastuvat.

[Meillä jokaisella on ainakin 20 sukua, ehkä enemmänkin. Usein naisten sukunimet alkavat näkyä vasta 1600-luvulla. Varhaisin tietämäni naispuolinen sukulaiseni oli Joroisten Maaveden "Laititar" 1400-luvulta, siis kovin varhain. ]

torstaina, marraskuuta 08, 2012

Sukulaispojasta tuli Amerikan presidentti

Kaarle Suuri tuumii, että kannatti tilata pitsa juhlistamaan sitä, että sukulaispoika pääsi toiselle kaudelle Amerikan presidentiksi.

Barack Obama on äitinsä puolelta samaa sukua kuin kuusi USA:n aikaisempaa presidenttiä: George W.Bush, George H. W. Bush, Lyndon Johnson, Harry Truman, Gerald Ford ja James Madison.

Jos äidin sukua tutkittaisiin keskiajalle asti, sieltä löytyisi kaikkien meidän eurooppalaisten yhteinen sukulainen Kaarle Suuri. Lisäksi Obama on isänsä kautta kaikkien nykymaailman ihmisten sukulainen, sillä yhteinen esi-isämme eli Afrikassa.
Lue lisää  Kiinnostavia kommentteja. Mitähän meistä suomalaisista löytyisi? Meillä on hyvät kirkonkirjat. Niiden avulla pääsee kauas.


perjantaina, elokuuta 31, 2012

Kaikki samaa sukua

Berlin street and Metro posters 2 by Anna Amnell

Kuvassa pistelee pitsaa yhteinen sukulaisemme Kaarle Suuri. The Atlantic Magazine julisti jo monta vuotta sitten, että matemaattinen sukututkimus osoittaa, että kaikki maailman ihmiset polveutuvat Nefertitistä ja Konfutsesta ja kaikkien eurooppalaista alkuperää olevien ihmisten esi-isiä ovat profeetta Muhammed ja Kaarle Suuri  Kuvasin Kaarle Suuren Berliinin metrossa, jossa hän mainosti saksalaista dokumenttiohjelmaa.

keskiviikkona, elokuuta 15, 2012

Mikko Lehtinen (toim.): Täällä ovat juuremme


Mikko Lehtinen (toim.): "Täällä ovat juuremme. Korpijoki, Paaslahti, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Siikalahti." 509 sivua.
Länsi-Iisalmen kylähistoriapiiri 2012
ISBN 978-952-93-0826-2

Teoksessa on runsaasti kuvia, yli 30-sivuinen rintamamiesmatrikkeli,  luokkakuvia monen vuosikymmenen ajalta, serkkuja ja pikkuserkkuja, sota-ajan kirjenvaihtoa ja laaja henkilöluettelo.  On sekä miehiä että naisia kiinnostavia artikkeleita. Tällaiset kylähistoriat ovat vuosikausien, jopa vuosikymmenien työn tulosta.

Tähän kylähistoriaan on kirjoittanut myös Maatiainen-lehden päätoimittaja, maisteri Aune Kämäräinen, joka on myös valokuvaaja ja elokuva-alan ammattilainen. Meidän isovanhempamme olivat saman kylän asukkaita. Hän on kirjoittanut kaksi pitkää artikkelia "Koulumuistoja Korpijoelta" ja "Korpismäen talo ja elämää 1940-luvulla" (sisällysluetteloon on merkitty virheellisesti sen kirjoittajaksi hänen sukulaisensa Aimo Kämäräisen nimi).

Olen ehtinyt vasta selata tätä paksua kirjaa. Tuttuja nimiä löytyi, meitä Rytkösiäkin on paljon, mm. Anna Luoto ( kätilö ja kirjailija).
Länsi-Iisalmen kylähistoriapiiri on julkaissut aikaisemmin teoksen " Läntelän liepeiltä Reittulan riihelle", toim. Hely Alhainen. vuonna 2006. ISBN 952-92-0290-3

Olen kirjoittanut tähän uusimpaan teokseen lyhyen artikkelin isoisästäni suksimestari ja pelimanni Jaakko Rytkösestä (1.8.1875 - 4.5.1969) . "Kultaiset kädet" on suppeampana blogissani.


keskiviikkona, elokuuta 11, 2010

Suku on paras

Kuvassa Norssin sivuilta löytynyt oikea (!) kartta Koljonvirran taistelun mailta. Ukki lauloi ja soitti "Kauppilan Tiina kahvia keitti kahdella suurella pannulla". Nyt tiedän, missä Tiina asui. Luulin, että hän asui Pielavedellä.

Olen saanut viime aikoina tietää kiinnostavia asioita esivanhemmistani. Uusinta oli se, että Koljonvirran taisteluja käytiin isoisäni isoäidin kotitilan mailla. Ja olen asunut ylioppilaaksi asti niillä seuduilla, ja mieheni koti oli kilometrin päässä niiltä taistelutantereilta, ja naapurinpoika Aarno Kellberg kirjoitti erinomaisen nuorisoromaanin Koljonvirran sissit. Sisareni appivanhempien talossa Sandels istui eineellä, sen olen tiennyt. "Sandelsin Partala" on purettu, vaikka myyjät luulivat, että se entisöidään. Sen toisen talon mailla lienee nykyään retkeilyalue.

Sukututkimuksissa on ollut intertekstuaalisuutta ennen intertekstuaalisuutta, sillä sukujen verkostot menevät limittäin ja sukututkijat kommunikoivat. En ole tehnyt itse sukututkimusta, mutta olen löytänyt paljon kiinnostavaa netistä ja minut on löydetty.