Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Missä miehet ratsastaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Missä miehet ratsastaa. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008
Suomi euroviisujen loppukilpailuun
Kukkia Teräsbetonille!
Teräsbetoni pääsi euroviisufinaaliin kappaleellaan Missä miehet ratsastaa, josta olen kirjoittanut jo aikaisemmin mielipiteeni.
Meillä jännitettiin, miten Teräsbetonin käy, kun solistin ääni ei vaikuttanut olevan kunnossa.
Lisäys: Euroviisujen loppukilpailussa Suomessa Teräsbetonin ryhmä esiintyi tiiviimpänä ryhmänä kuin Belgradissa, jossa ryhmä oli "hajalla" suurella lavalla. Minusta tuntui, että tiiviimpi ryhmä olisi ollut visuaalisesti vaikuttavampi.
sunnuntaina, maaliskuuta 02, 2008
Missä miehet ratsastaa
Tänä vuonna historian ja varsinkin keskiajan ja Tolkienin ystävät saivat juhlia Suomen euroviisujen karsintoja katsoessaan. Mieheni ja minä äänestimmme innokkaasti Teräsbetonia, joka iloksemme voitti karsinnan ja lähtee vuoden 2008 loppukilpailuun.
Teräsbetonin "Missä miehet ratsastaa" oli meidän mielestämme vauhdikas ja karismaattinen esitys. Siinä oli menestyskappaleelle ominaista voimaa -ja toistoa, laulu jäi heti mieleen.
Nämä ratsastavat soturit olivat ilman haarniskaa niin kuin raivoisat viikingit. He olivat hyvin nuoria niin kuin soturit ovat usein olleet. Heidän kasvonsa olivat lapsenomaisen sileät ja parrattomat, mutta heissä oli nuorille miehille ominaista voimaa, jopa raivoa. He vaikuttivat hyvin kookkailta.
Heidän vaaleat hiuksensa ulottuivat miltei vyötärölle. Vai ulottuivatko?
Mutta mistä laulu kertoi? Urhoollisuudesta, uskollisuudesta ja velvollisuuden täyttämisestä. Ratsastajat asuvat kylmässä Pohjolassa, jossa sudet ulvovat, viima käy ja lunta tupruaa( esiintymislavalle asti), mutta urheat miehet liikkuvat karussa ilmastossa yläruumis paljaina niin kuin intiaanit - tai Conan the Barbarian. Suomalais/keskiaikaisen tuvan nurkassa ei ole avoin tulisija tai avotakka vaan kamiina niin kuin Villissä Lännessä. Musiikissa soivat rummut niin kuin ne soivat varmaan myös Attilan joukoilla, joiden hevosten jäljissä ei myöskään kasvanut ruohoa eivätkä lampaat voineet laiduntaa.
"Missä miehet ratsastaa" yhdistää mielestäni omaperäisesti ne lukuisat tarinat, myytit, elokuvat, sarjakuvat ja suomalaisten miesten sotatarinat, joiden kanssa noiden laulajien ikäpolvi on kasvanut. Sota on hirvittävää, mutta soturit ovat uskollisia ja ihanteellisia, valmiita täyttämään velvollisuutensa. Niin kuin aidot soturit ainakin, nämäkään ratsastavat miehet eivät ole machoja, heidän kovaan elämäänsä mahtuu myös "lämpöä ja lempeä". Heidän maailmansa muistuttaa ehkä sittenkin kaikkein eniten Tolkienin luomaa maailmaa, jossa yhtyvät kodikkuus, urheat seikkailut ja taistelu pahaa vastaan.
Jotkut näkevät Teräsbetonin esityksissä huumoria. Sitä saattaa ollakin. Mutta tämä oli kuitenkin ainoa esitys, jonka olen nähnyt, ja ainakin juhlatunnelmissa korostuivat esiintymisessä nimenomaan voima, ihanteellisuus ja sankarimyyttien tunnelma.
Sävellys, sanat ja sovitus on J. Aholan, joka on Teräsbetonin solisti.
Missä miehet ratsastaa -laulun sanat.
Teräsbetonin "Missä miehet ratsastaa" oli meidän mielestämme vauhdikas ja karismaattinen esitys. Siinä oli menestyskappaleelle ominaista voimaa -ja toistoa, laulu jäi heti mieleen.
Nämä ratsastavat soturit olivat ilman haarniskaa niin kuin raivoisat viikingit. He olivat hyvin nuoria niin kuin soturit ovat usein olleet. Heidän kasvonsa olivat lapsenomaisen sileät ja parrattomat, mutta heissä oli nuorille miehille ominaista voimaa, jopa raivoa. He vaikuttivat hyvin kookkailta.
Heidän vaaleat hiuksensa ulottuivat miltei vyötärölle. Vai ulottuivatko?
Mutta mistä laulu kertoi? Urhoollisuudesta, uskollisuudesta ja velvollisuuden täyttämisestä. Ratsastajat asuvat kylmässä Pohjolassa, jossa sudet ulvovat, viima käy ja lunta tupruaa( esiintymislavalle asti), mutta urheat miehet liikkuvat karussa ilmastossa yläruumis paljaina niin kuin intiaanit - tai Conan the Barbarian. Suomalais/keskiaikaisen tuvan nurkassa ei ole avoin tulisija tai avotakka vaan kamiina niin kuin Villissä Lännessä. Musiikissa soivat rummut niin kuin ne soivat varmaan myös Attilan joukoilla, joiden hevosten jäljissä ei myöskään kasvanut ruohoa eivätkä lampaat voineet laiduntaa.
"Missä miehet ratsastaa" yhdistää mielestäni omaperäisesti ne lukuisat tarinat, myytit, elokuvat, sarjakuvat ja suomalaisten miesten sotatarinat, joiden kanssa noiden laulajien ikäpolvi on kasvanut. Sota on hirvittävää, mutta soturit ovat uskollisia ja ihanteellisia, valmiita täyttämään velvollisuutensa. Niin kuin aidot soturit ainakin, nämäkään ratsastavat miehet eivät ole machoja, heidän kovaan elämäänsä mahtuu myös "lämpöä ja lempeä". Heidän maailmansa muistuttaa ehkä sittenkin kaikkein eniten Tolkienin luomaa maailmaa, jossa yhtyvät kodikkuus, urheat seikkailut ja taistelu pahaa vastaan.
Jotkut näkevät Teräsbetonin esityksissä huumoria. Sitä saattaa ollakin. Mutta tämä oli kuitenkin ainoa esitys, jonka olen nähnyt, ja ainakin juhlatunnelmissa korostuivat esiintymisessä nimenomaan voima, ihanteellisuus ja sankarimyyttien tunnelma.
Sävellys, sanat ja sovitus on J. Aholan, joka on Teräsbetonin solisti.
Missä miehet ratsastaa -laulun sanat.
sunnuntaina, syyskuuta 18, 2005
Trouser tyranny. Nuo miehekkäät miehet mekoissaan
Piirrokset: Gorsline "What People Wore". Dover
Afrikassa ja arabimaissa miehet käyttävät edelleen mekkoja. Indonesiassa pyhiin paikkoihin menevän ulkomaalaisenkin miehen täytyy pukea päälleen "kietaitsuhame". Vaatteet ovat vain kulttuuri-ilmiö. Vanhoina aikoina Euroopassakin oli miehillä mekot. Arvokkaat herrat kulkivat mekossa ja aamutakkia muistuttavassa kaavussa (vrt Mikael Agricola ja Erasmus Rotterdamilainen)
Kaikkein kiinnostavimman miehen hameasun näin kauan sitten silloin vielä rauhallisessa Jerusalemissa. Vanhalla elegantilla herralla oli arabipäähine ja hienosta raidallisesta englantilaisesta villakankaasta valmistettu hyvinistuva tumma puku. Siihen kuuluivat puvun takki, liivit ja housujen sijaan pitkä kapeahko hame, jossa oli jonkinlainen sivuhalkio.
Housut olivat pitkään tuollaiset hassut sukkahousumaiset putket (kaksi putkea), jotka sidottiin nauhoilla vyötäisille ja toisiinsa kiinni. Ne kävivät kohtalaisesti nuorille miehille, jotka näyttävät keskiaikaisissa piirroksissa ja maalauksissa joulutontuilta ( sieltä kai se tonttuasu tuleekin).
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että laajat kaftaanit ja löysät pitkät housut ovat ihmiselle kaikkein mukavimmat. Monissa lämpimissä maissa ne yhdistetään samaksi asuksi. Jospa se tulee muotiin täälläkin, sekä miehille että naisille, kun ilmasto tästä vielä lämpenee.
Braveheart-miehet ovat ryhtyneet vastustamaan housutyranniaa. Suomalainen mies voi vastustaa sitä pukeutumalla mukavaan kotitakkiin kuten renessanssin oppinut tai astella saunasta pellavakaavussaan.
Afrikassa ja arabimaissa miehet käyttävät edelleen mekkoja. Indonesiassa pyhiin paikkoihin menevän ulkomaalaisenkin miehen täytyy pukea päälleen "kietaitsuhame". Vaatteet ovat vain kulttuuri-ilmiö. Vanhoina aikoina Euroopassakin oli miehillä mekot. Arvokkaat herrat kulkivat mekossa ja aamutakkia muistuttavassa kaavussa (vrt Mikael Agricola ja Erasmus Rotterdamilainen)
Kaikkein kiinnostavimman miehen hameasun näin kauan sitten silloin vielä rauhallisessa Jerusalemissa. Vanhalla elegantilla herralla oli arabipäähine ja hienosta raidallisesta englantilaisesta villakankaasta valmistettu hyvinistuva tumma puku. Siihen kuuluivat puvun takki, liivit ja housujen sijaan pitkä kapeahko hame, jossa oli jonkinlainen sivuhalkio.
Housut olivat pitkään tuollaiset hassut sukkahousumaiset putket (kaksi putkea), jotka sidottiin nauhoilla vyötäisille ja toisiinsa kiinni. Ne kävivät kohtalaisesti nuorille miehille, jotka näyttävät keskiaikaisissa piirroksissa ja maalauksissa joulutontuilta ( sieltä kai se tonttuasu tuleekin).
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että laajat kaftaanit ja löysät pitkät housut ovat ihmiselle kaikkein mukavimmat. Monissa lämpimissä maissa ne yhdistetään samaksi asuksi. Jospa se tulee muotiin täälläkin, sekä miehille että naisille, kun ilmasto tästä vielä lämpenee.
Braveheart-miehet ovat ryhtyneet vastustamaan housutyranniaa. Suomalainen mies voi vastustaa sitä pukeutumalla mukavaan kotitakkiin kuten renessanssin oppinut tai astella saunasta pellavakaavussaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)