Kylmää kyytiä

Kylmä matka Helsingistä Savoon muutama vuosi sitten.

Katso sama suurena. A larger size.



Samaa Helsingissä
Makrotex Kylmä

Värikollaasi 61 - Kylmää ja lämmintä

Kuvattu liikkuvan taksin ikkunan läpi sateella.
Värikollaasi 61 - Kylmää ja lämmintä





(united Buddy Bears in Helsinki) detail




United Buddy Bears, eri maita edustavia suuria nallepatsaita Senaatintorilla näyttelyssä ja myös mm Berliinissä (Berliinin metron kartta)  ja Pietarissa (Mischka-karhu).



Emma




taiteilijan paletti, Wottenberg

Pakkanen. Kaukolämmitys toimii.

Aamulla oli miinus 26. Säätiedoitus sanoi, että se tuntuu samalta kuin miinus 28. 

Kun avasin ikkunan ottaakseni kuvan kaukolämmityssavupiipusta - kylmyys iski niiin kovaa, että huudahdin.

Klo 11. Lisää puita pesään. Kaukolämmitys toimii. Tällaisina päivinä ajattelee kauhulla, mitä tapahtuisi jos loppuisi sähkö - meillä ei ole Suomessa kaupungeissa uuneja eikä takkoja katastrofien 
varalle.



Takka, sinua on ikävä. Takkaan tottui 20 vuodessa, ja olihan meillä aina kotona Iisalmessa puulämmitys ja kodikkaat pönttöuunit. Suomenlinnassa asuimme pari kolme vuotta, ja sielläkin oli puulämmitys ja kaunis kaakelitakka isommassa huoneessa, salissa, jonka annoimme lastenhuoneeksi. 



Suomenlinnan takka muistutti tätä Louhisaaren linnan ruokasalin takkaa. Siinä ei ollut kuitenkaan tuota kuparista luukkua, jonka takana ruuat säilyivät lämpiminä.  Sellainen oli meillä kotona Iisalmessakin puuhellan muurissa. Suomenlinnan Nooakin arkki, upseeritalo, jossa asuimme, oli rakennettu 1700-luvulla. Se oli peruskorjaamaton, oikein huonossa kunnossa. Pelkään pahoin, että peruskorjauksessa kaunis kaakeliuuni on kadonnut. 
Meillä oli tapana laittaa illalla paksu täkki takan eteen ja istua siinä lasten kanssa, kuin luimme heille iltasadut. Takkatuli tuo ihania muistoja.
Katso Kaakeliuunit ja takat -kansiotani

Ks. Vantaan Sanomat: Kovimmat pakkaset 30 vuoteen

Värikollaasit 219: 'KYLMÄ'

Kollaasi valokuva-albumimme sivuilta. Copper Cliff, Sudbury Ontario, Canada, jossa asuimme kaksi vuotta ennen Torontoon muuttoa. (Kuva on suurennettu liian pieneksi skannatusta kuvasta.)
Tammikuun puolella 1981 oli mittarissamme yli 40 astettta pakkasta. Siitä mittarista ei ole kuvaa, tämä kuva on leikattu myöhemmin jostain lehdestä, samoin tuo teksti "Survival in an Arctic Nightmare'. Tripadvisor-sivuilla väitetään, että Subury on eräs maailman kylmimmistä kaupungeista!

 Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan. Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.

Toby-kissan turkki tuli syksyllä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?

Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.





Toby esiintyy Aurora-kirjoissani, jotka kertovat 1900-luvun alun Torontosta, sekä talvi- että kesäkohtauksissa. Toby on haudattu oikeasti laaksoon, josta Aurora-kirjat kertovat.

Värikollasit 210 'Kylmä'

Lue: Toby oli Maine coon-kissa

Myös jotkut kukat kestävät hyvin kylmyyttä: pakkasella torilta ostettu jouluruusu

Miksi ihmiset kokevat kylmän eri tavalla? (YLE)