Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pakkanen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pakkanen. Näytä kaikki tekstit
maanantaina, helmikuuta 01, 2016
Tapahtui tammikuussa 2016
January, life in a cold climate
Kovimmat pakkaset kolmeenkymmeneen vuoteen! - 28 astetta Celsiusta!
Kaukolämmityslaitoksen savupiipusta nousi savu paksuna pilvenä korkealle taivaalle.
Tammikuu
Talven kauneutta: lumi tanssii katulampun valossa yöllä
Lumikinos nousee ikkunalaudalla
Pyry
Lumiset kadut
Helsingin Tuomiokirkko on ollut koko maan sanomalehtien uutisissa, ei näiden valtavien lumikinosten vaan vesivahinkojen vuoksi
Sisällä on kesä. Orkideat kukkivat.
Peikonlehti kukoistaa vähäisessäkin valossa
Tämän kuukauden paras ostos: kahdet keyesti pyörillä liikkuvat Ikean edulliset kärryt, joilla voi siirrellä raskaitakin kirjoja ja kansiota.
Pahinta tässä kuussa: Tilasin Englannista viime vuoden puolella tärkeän vanhan kirjan. Se haisi homeelle. Edes kovassa pakkasessa pitäminen ei ole hävittänyt hometta. Olen lukenut kirjaa pitämällä sitä kalkkunanpaistopussissa ja laittamalla hengityssuojaimet. Onneksi luen nopeasti. Joistakin sivuista otan valokuva - pussin läpi, jotta home ei tartu kameraan.
perjantaina, tammikuuta 22, 2016
Pakkanen. Kaukolämmitys toimii.
Aamulla oli miinus 26. Säätiedoitus sanoi, että se tuntuu samalta kuin miinus 28.
Kun avasin ikkunan ottaakseni kuvan kaukolämmityssavupiipusta - kylmyys iski niiin kovaa, että huudahdin.
Klo 11. Lisää puita pesään. Kaukolämmitys toimii. Tällaisina päivinä ajattelee kauhulla, mitä tapahtuisi jos loppuisi sähkö - meillä ei ole Suomessa kaupungeissa uuneja eikä takkoja katastrofien
varalle.
Takka, sinua on ikävä. Takkaan tottui 20 vuodessa, ja olihan meillä aina kotona Iisalmessa puulämmitys ja kodikkaat pönttöuunit. Suomenlinnassa asuimme pari kolme vuotta, ja sielläkin oli puulämmitys ja kaunis kaakelitakka isommassa huoneessa, salissa, jonka annoimme lastenhuoneeksi.
Suomenlinnan takka muistutti tätä Louhisaaren linnan ruokasalin takkaa. Siinä ei ollut kuitenkaan tuota kuparista luukkua, jonka takana ruuat säilyivät lämpiminä. Sellainen oli meillä kotona Iisalmessakin puuhellan muurissa. Suomenlinnan Nooakin arkki, upseeritalo, jossa asuimme, oli rakennettu 1700-luvulla. Se oli peruskorjaamaton, oikein huonossa kunnossa. Pelkään pahoin, että peruskorjauksessa kaunis kaakeliuuni on kadonnut.
Meillä oli tapana laittaa illalla paksu täkki takan eteen ja istua siinä lasten kanssa, kuin luimme heille iltasadut. Takkatuli tuo ihania muistoja.
Katso Kaakeliuunit ja takat -kansiotani
Ks. Vantaan Sanomat: Kovimmat pakkaset 30 vuoteen
torstaina, tammikuuta 07, 2016
maanantaina, joulukuuta 21, 2015
Eräänä jouluna olin vähällä olla tiukkapipoinen
Oli ensimmäinen joulu Kanadassa. Asuimme
pienessä Copper Cliffin kaupungissa 400 kilometrin päässä Torontosta
pohjoiseen. Kesä oli ollut hyvin lämmin, tuulikin oli kuuma ja kolibrit
lentelivät puutarhassa. Syksy jatkui pitkään lämpimänä. Ruska oli värikkäämpi
kuin Suomessa. Siihen ei oikein tottunut.
Kissan turkki tuli hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Jo kauan ennen joulua ilmestyivät jouluvalot talojen eteen. Ne vaikuttivat räikeältä kitschiltä, sillä lamput olivat kaikenvärisiä, ja niitä oli laitettu sikin sokin. Jollakin oli talon edessä mahtava valoasetelma, jossa joulupukki ajoi reellä. Me päätimme, että emme ikinä hanki tuollaisia räikeitä valoja.
Eräänä päivä nuorin lapsista tuli koulusta synkkänä:
- Miksi meillä ei ole jouluvaloja? Kaikilla muilla on kotinsa edessä jouluvalot. Olisi iloisempaa tulla kotiin, jos meidänkin talon edessä olisi valot. Lue lisää--Kun meillekin ostettiin jouluvalot
Kissan turkki tuli hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Jo kauan ennen joulua ilmestyivät jouluvalot talojen eteen. Ne vaikuttivat räikeältä kitschiltä, sillä lamput olivat kaikenvärisiä, ja niitä oli laitettu sikin sokin. Jollakin oli talon edessä mahtava valoasetelma, jossa joulupukki ajoi reellä. Me päätimme, että emme ikinä hanki tuollaisia räikeitä valoja.
Eräänä päivä nuorin lapsista tuli koulusta synkkänä:
- Miksi meillä ei ole jouluvaloja? Kaikilla muilla on kotinsa edessä jouluvalot. Olisi iloisempaa tulla kotiin, jos meidänkin talon edessä olisi valot. Lue lisää--Kun meillekin ostettiin jouluvalot
keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2014
Makro: MIttari
Makrokuvat: Mittari. Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta.
Tämä on toisinto parin vuoden takaisesta kirjoituksesta. En malttanut olla ottamasta osaa, vaikka olen sairaana. Vastaan kommentteihin joskus myöhemmin. Mukavaa keväistä viikkoa.
Ensimmäinen talvi Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.
Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.
Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.
Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.
Lue: Toby oli Maine coon-kissa (Täällä kissablogissani Toby ja muut kissat)
Ks myös orange Maine coon -cat
Toby puussa. Kuva: Matti Amnell (Jr)
Tämä on toisinto parin vuoden takaisesta kirjoituksesta. En malttanut olla ottamasta osaa, vaikka olen sairaana. Vastaan kommentteihin joskus myöhemmin. Mukavaa keväistä viikkoa.
Ensimmäinen talvi Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.
Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.
Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.
Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.
Lue: Toby oli Maine coon-kissa (Täällä kissablogissani Toby ja muut kissat)
Ks myös orange Maine coon -cat
Toby puussa. Kuva: Matti Amnell (Jr)
lauantaina, maaliskuuta 23, 2013
Pakinaperjantai: Täydellinen mittarinlukija
Ensimmäiset talvet Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.
Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.
Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.
Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.
Lue: Toby oli Maine coon-kissa
Ks myös orange Maine coon -cat
Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.
Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.
Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.
Lue: Toby oli Maine coon-kissa
Ks myös orange Maine coon -cat
torstaina, helmikuuta 16, 2012
torstaina, helmikuuta 02, 2012
Pakkasen puuteroima Helsinki
Näin kauniilta näytti kaupunki pakkasen puuteroimana.
Mieheni ja minun luistimet ovat pudonneet kuormasta jo monta muuttoa sitten, ja nuorempi polvi on vienyt hokkarinsa ja kaunoluistimensa mukanaan.
Mieheni ja minun luistimet ovat pudonneet kuormasta jo monta muuttoa sitten, ja nuorempi polvi on vienyt hokkarinsa ja kaunoluistimensa mukanaan.
lauantaina, helmikuuta 20, 2010
Life in a cold climate 2 -window frost
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)