Äitini sai kauan sitten minun ollessani vielä lapsi syntymäpäivälahjaksi sinisen ruukkuhortensian. Se toi tuulahduksen toisenlaisesta ihmeellisestä maailmasta, sillä siihen aikaan tuollaiset kalliit kukkakaupasta ostetut ruukkukukat olivat harvinaisia.
Tuosta päivästä lähtien hortensiat ovat olleet erikoisasemassa minun mielessäni.Olen saanut itsekin muutaman kerran lahjaksi hortensian. Useammin minulla on ollut isoja kimppuja kuivattuja, enimmäkseen antiikinvalkoisia ja myös hienostuneen vaaleanpunertavia syyshortensioita, sillä niitä kasvoi aikaisemmin suuria määriä mieheni työpaikan lähellä.
Jokin aika sitten vähää vaille valmis maisema-arkkitehti Mika Karjalainen, jonka blogia seuraan jatkuvasti, kirjoitti syyshortensioista ja selitti myös, miksi toiset niistä ovat vaaleanpunertavia toiset valkoisia.
Koska olen kirjailijana late bloomer, kaunokirjallisen kukintani myöhään aloittanut, katson, että hortensiat sopivat hyvin koristamaan blogiani. Tervetuloa.
Kamppailtuani koko päivän useiden blogipohjien kanssa päädyin tähän, samaan kuin Belle Epoque -blogissani. Se tuntuu avaralta. Olen jättänyt linkit kokonaan pois kahdesta syystä: seuraan suomalaisten kirjoittajien blogeja Blogilistalta koko ajan pitenevästä suosikkilistastani, ja muita linkkejä varten minulla on erityinen linkkimuistikirja (lopetettu), joka on kaikkien luettavissa. Lisäys: Nyt linkit tässä blogissa tai Vuodatuksessa olevassa kirjoituslipastossa.
Lisäys myöhemmin samana päivä. Olen laittanut linkin luontoaiheisiin kirjoituksiini nettimuistikirjaani. Luontoaiheiset kirjoitukset. Suurin osa luettavissa.
