Sulkakynä. Taustalla Katariina Jagellonican asu.
Minulla on hieno sulkakynä, mutta muuton jäljeltä se on vielä kadoksissa ( 2 1/2 vuotta!). Tämä kuva on toisesta, myös kadonneesta, jonka ostin Turun linnasta.
On ihmeellistä ajatella, että suuri osa maailmankirjallisuutta, se paras osa, on kirjoitettu käsin sulkakynällä tai mustekynällä.
Lue sulkakynän käytöstä keskiaikablogistani
mm sivu muistikirjastani, johon kirjoitin tietoja siitä, miten sulkakynää käytettiin ja mistä muste saatiin.
Tämä kommenttini kuuluu oikeastaan tänne:
Oli hienoa saada koulutyttönä mustetäytekynä. Sillä tulee parempaa käsialaa kuin kuulakärkikynällä. Jos sattuu löytämään hyvää paperia ja erinomaisen kuulakärkikynän, saattaa saada aikaan yhtä hyvää jälkeä. Täytyy tunnustaa, että tulee kirjoitettua harvoin käsin mitään pysyvää, vain muistiinpanoja, joita raapustan paperipaloille ja heitän pois, kun olen tallentanut tietokoneeseen. Joskus en saa selvää omasta tekstistäni, vaikka olen aika hyvä lukemaan huonollakin käsialalla kirjoitettua tekstiä.
