Makroviikot: Kirjoitusväline

Katariina, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Makroviikot: 75-Kirjoitusväline

Sulkakynä. Taustalla Katariina Jagellonican asu.
Minulla on hieno sulkakynä, mutta muuton jäljeltä se on vielä kadoksissa ( 2 1/2 vuotta!). Tämä kuva on toisesta, myös kadonneesta, jonka ostin Turun linnasta.
On ihmeellistä ajatella, että suuri osa maailmankirjallisuutta, se paras osa, on kirjoitettu käsin sulkakynällä tai mustekynällä. 

Lue sulkakynän käytöstä keskiaikablogistani

mm sivu muistikirjastani, johon kirjoitin tietoja siitä, miten sulkakynää käytettiin ja mistä muste saatiin.

Tämä kommenttini kuuluu oikeastaan tänne:
Oli hienoa saada koulutyttönä mustetäytekynä. Sillä tulee parempaa käsialaa kuin kuulakärkikynällä. Jos sattuu löytämään hyvää paperia ja erinomaisen kuulakärkikynän, saattaa saada aikaan yhtä hyvää jälkeä. Täytyy tunnustaa, että tulee kirjoitettua harvoin käsin mitään pysyvää, vain muistiinpanoja, joita raapustan paperipaloille ja heitän pois, kun olen tallentanut tietokoneeseen. Joskus en saa selvää omasta tekstistäni, vaikka olen aika hyvä lukemaan huonollakin käsialalla kirjoitettua tekstiä.

Kirjoittaako käsin vai koneella?

Kuvassa on kaunokirjoituskäsialaani vuodelta 1991 Italian matka-albumista ja äsken kirjoitettua.
 Teen edelleen muistiinpanoja käsin ja kirjoitin alussa kaunokirjallisuutta käsin ja tein vasta seuraavat versiot koneella. Se oli vaivalloista, sillä kirjoituskoneeni oli vanha, käytettynä ostettu matkakirjoituskone. Parasta siinä oli väri: punainen. Minua kaduttaa kovasti, että heitin sen pois, sillä se saattaisi olla nykyään aika arvokas rahallisestikin. Ehkä joku pelasti sen roskiksista niin kuin minä pelastin ikivanhan painavan koneen, joka on tällä hetkellä Blogger-profiilikuvassanikin. Se lepää kuin iso koira divaanini vieressä.

Käsinkirjoittaminen ja tietoneella näppäileminen ovat aiheena blogikirjoituksessa Kynä on näppäimistöä väkevämpi
Siinä tuodaan esille myös äskettäin HS:n kuukausiliitteessä ollut artikkeli ja siinä esitetty mielipide, joka on nykyään keskustelunaiheena monissa maissa, se että kun kirjoitetaan käsin, useammat aivojen osat aktivoituvat.
"Lapset kirjoittavat ehjempiä virkkeitä käsin kuin näppäimistöllä. Esseistä tuli käsin kirjoitettuna pidempiä ja mielikuvituksellisempia - ja ne syntyivät nopeammin."
Käsin kirjoittaminen "aktivoi aivoissa visuaalisen hahmottamisen alueita."(Veera Jussila: "Hyvästit harakanvarpaille."- HS/kuukausiliite elokuu 2012, 42-47) Ottakaa Kuukausiliite esille ja lukekaa, jos ette ole vielä lukeneet.

Tulisiko kirjailijalle parempaa tekstiä, jos hän kirjoittaisi käsin? Onko käsin kirjoittaminen klassisten romaanien monipuolisuuden ja erinomaisuuden salaisuus?  Tove Janssonkin kirjoitti käsin, mutta hänellä olikin hyvä käsiala. Se kelpasi painettavaksi, muiden käsin kirjoittaneiden piti viedä käsikirjoituksensa konekirjoittajalle, joka laittoi kirjailijan epäselvätkin harakanvarpaat luettavaan muotoon.

Käsinkirjoitettu teksti hyväksi kirjoittajalle ja lukijalle

Kynä käteen ja kirjoittamaan. Kynällä kirjoittaminen on aivoille hyödyllisempää kuin tietokoneeseen naputteleminen. Käsinkirjoitetun tekstin lukeminen parempi kuin koneella kirjoitetun tekstin lukeminen.

Lapset oppivat paremmin (Daily Mail), jos kirjoittavat käsin. Teemmekö lapsista tyhmiä järjestämällä joka kouluun tietokoneet? Tulevat mieleen opiskeluvuodet, jolloin kirjoitettiin käsin luentomuistiinpanot ja esitelmät, jotka joku sitten kirjoitti puhtaaksi.

Ks. myös "Kynäilijä oppii paremmin kuin naputtelija." HS D/2 21.2.2011 , jonka lähteenä on"Advances in Haptic".  'haptic' tarkoittaa koskettamista, varsinkin sormilla koskettamista ja kommunikointia kosketuksen avulla.
Katso alaustus, jonka pidin Tietokirjalijoiden seminaarissa Turussa vuonna 2007 tietokoneen vaikutuksesta lasten aivoihin.
Tai - klikkaa hakusanoja "Lapset ja tietokone"
Lisäys: Oletko tullut ajatelleeksi, että kirjoituskoneen keksimiseen asti kirjailijat kirjoittavat kaiken käsin! Kirjapaino muutti tekstin muotoon, jossa sitä monistettiin.