Vauva nettihyökkäyksen kohteena

Elli Flén kirjoittaa tänään HBL:ssä tapauksesta, jossa kuukauden ikäinen  vauvakin voi joutua nettihyökkäyksen kohteeksi (Nätmobbande mammor. HBL/I dag 17.8.2011).

Onnelliset vanhemmat ovat laittaneet lapsensa kasteilmoituksen lehteen. Samana päivää alkavat suomalaiset pikkulastenäidit pilkata nimivalintaa nettifoorumillaan.

Olen ihmetellyt jo aikaisemmin sitä, mikä saa nuo "äitikullat" pilkkaamaan vanhempien nimivalintoja. Olen nähnyt sekä tyttökirjojeni päähenkilön nimen että tyttäreni etunimen pilkattujen nimien joukossa. Niitä nimiä antavat nykyäiditkin lapsilleen. Pilkataankohan siellä kaikkia hiukan tavallisuudesta poikkeavia etunimiä? Jos pikkulasten äiditkin sortuvat nettiherjaukseen, jotakin on vikana yhteiskunnassa.

Kuten niin monet ilmaisuvapautta kannattavat ihmiset myös Elli Flén kysyy, olisiko aika vaatia jotain järjestystä nettiin:
"Den enskilda debattören kan börja med att alltid debattera under eget namn."

Omalla nimellä -keskustelu jatkuu ja on saanut uusia sävyjä.

Faktoja: vauvat ja kaste

"Koko Suomen 0-vuotiaista 4,1 prosenttia rekisteröitiin äidinkielenään vieraskielisiksi vuonna 2007. Helsingin osalta vastaava luku oli 11,6 prosenttia. Koko maassa vauvoista, jotka tulevat puhumaan äidinkielenään joko suomea tai ruotsia, kastettiin tämän mukaan viime vuonna 87,5 prosenttia, mutta Helsingissäkin yli 68 prosenttia. -- Maahan muuttajista vain pieni osa on luterilaisia, vaikka monet heistäkin ovat kristittyjä." (Espoon hiippakuntasihteeri Mauri Vihko HS/Mielipide 18.7.2008)

Ortodoksit, helluntalaiset, katoliset, muslimit ja muiden kirkkokuntien ja uskontojen jäsenet eivät järjestä lapsilleen ateistista "nimenantojuhlaa". Helluntalaisilla on lasten siunaaminen, muilla oman ryhmänsä traditiot, joita he kunnioittavat, monilla kaste kuten luterilaisillakin.

Asuin melkein kymmenen vuotta monikulttuurisessa Kanadassa. Esimerkiksi Torontossa kuusikymmentä prosenttia lapsista ja nuorista puhui kotonaan muita kieliä kuin englantia ja ranskaa, jotka ovat maan viralliset kielet. Kaikkia uskontoja kunnioitettiin. En nähnyt yhtään ainoaa kertaa lehtiartikkelia, jossa olisi pilkattu tai vähätelty jotakin uskontoa. Uskonnoista informoitiin asiallisesti ja rehellisesti. Helsingin Sanomilla on paljon oppimista tässä asiassa.