"Koko Suomen 0-vuotiaista 4,1 prosenttia rekisteröitiin äidinkielenään vieraskielisiksi vuonna 2007. Helsingin osalta vastaava luku oli 11,6 prosenttia. Koko maassa vauvoista, jotka tulevat puhumaan äidinkielenään joko suomea tai ruotsia, kastettiin tämän mukaan viime vuonna 87,5 prosenttia, mutta Helsingissäkin yli 68 prosenttia. -- Maahan muuttajista vain pieni osa on luterilaisia, vaikka monet heistäkin ovat kristittyjä." (Espoon hiippakuntasihteeri Mauri Vihko HS/Mielipide 18.7.2008)
Ortodoksit, helluntalaiset, katoliset, muslimit ja muiden kirkkokuntien ja uskontojen jäsenet eivät järjestä lapsilleen ateistista "nimenantojuhlaa". Helluntalaisilla on lasten siunaaminen, muilla oman ryhmänsä traditiot, joita he kunnioittavat, monilla kaste kuten luterilaisillakin.
Asuin melkein kymmenen vuotta monikulttuurisessa Kanadassa. Esimerkiksi Torontossa kuusikymmentä prosenttia lapsista ja nuorista puhui kotonaan muita kieliä kuin englantia ja ranskaa, jotka ovat maan viralliset kielet. Kaikkia uskontoja kunnioitettiin. En nähnyt yhtään ainoaa kertaa lehtiartikkelia, jossa olisi pilkattu tai vähätelty jotakin uskontoa. Uskonnoista informoitiin asiallisesti ja rehellisesti. Helsingin Sanomilla on paljon oppimista tässä asiassa.
Aina silloin tällöin poikkean lukemassa blogiasi. Tämä oli taas hyvä kirjoitus, jonka sanomaan yhdyn täysin. Olen asunut vuosikausia buddhalaisessa Thaimaassa, jossa lakienkin mukaan toisen uskonnon halveksiminen ja pilkkaaminen on ehdottomasti kiellettyä. Olen iloinnut siitä, että jaksat käydä tällaistakin keskustelua, jossa myös faktat otetaan huomioon.
VastaaPoistaTäällä provinssissa on hyvä muistaa myös se, millaisessa uskonnollisessa tilanteessa Helsingissä ollaan.
Kiitos kommentista. Tässähän on kysymys kaikkien uskontojen oikeuksista.
VastaaPoistaIhmisillä on yleensä taipumus pilkata ja kiusata kaikkein heikoimpia, tässä tapauksessa uusimpia maahanmuuttajia, heidän tapojaan ja uskontoaan. Sitä pahaa tapaa kitkee pois lainsäädäntö ja asennekasvatus esimerkiksi Kanadassa. Kaikenlainen rasismi ja uskontojen pilkkaaminen on kiellettyä.
Täällä Suomessa tilanne on toisin. Pilkka kohdistuu yleensä kansalaisten enemmistön harjoittamaan uskontoon (luterilaisuuteen). Tilanteeseen on selitys.
Aikoinaan NL:sta lähetettiin Suomeen eräskin mies, jonka tehtäviin kuului opastaa suomalaisia kommunisteja - esim toimittajia - pitämään esillä niitä uskontoja, joiden harjoittajia oli Suomessa hyvin vähän ja jotka koettiin täten kommunismin kannalta mitättömiksi ja voimattomiksi.
Tämä linjahan oli pitkään vallalla mm Hesarissa, ja sitä esiintyy jälleen uudenlaisessa muodossa.
Edellä mainittu selitys ei ole minun mielikuvitukseni tuotetta, vaan perustuu netissä olleeseen kirjoitukseen. Siinä kerrottiin yliopistollisesta tutkimuksesta, jossa käsiteltiin tätä asiaa.
Tänään Helsingin Sanomat tekee poikkeuksen: Se arvostelee ortodoksista kirkkoa. Ennenhän tällaista ei ole tapahtunut, vaikka "ilmapiiri ortodoksiseurakunnassa on ollut tulehtunut jo vuosia", kuten samassa artikkelissa kerrotaan.
VastaaPoistaEsimerkiksi naispappeudessa isketään jatkuvasti luterilaisia, vaikka luterilainen kirkko on jo vuosia sitten hyväksynyt naispappeuden, mutta ortodoksit eivät ota naispappeutta edes keskustelun aiheeksi.
Mistä artikkelissa on kysymys? Hesarin uskontoa käsittelevät artikkelit ovat nimittäin harvoin vain tiedon välittämistä.