Luettelo blogikirjoituksista ja lehtiartikkeleista

Kuva: Dover Kun ei katso telkkaria, ehtii näpertelemään kaikenlaista. Olen tehnyt luetteloita blogikirjoituksistani. Lehtijutuista oli jo olemassa luettelo. Olen koonnut nyt kaikki kirjoituslipastoblogissani yhteen luetteloon, jota täydennän vähitellen: Kirjoitusluettelo

Torontossa ilmestyvään puolueettomaan Vapaa Sana -lehteen kirjoitin usean vuoden ajan joka viikko perhepalstaa kaikesta mahdollisesta. Osa kirjoituksista on tallella isona kasana tummanpunaisessa pahvilaatikossa kiinalaisen kaapin alla. Monet siirtolaislehteen kirjoittamistani jutuista päätyivät lehtiartikkeleiksi Suomeen (ja päinvastoin), osa on päässyt blogeihin asti. Pitäisi mennä Turkuun siirtolaisinstituuttiin penkomaan vanhoja lehtiä, jos haluaisi täydellisen luettelon sekä kaikki jutut talteen.

Jos kirjoitat, tee luetteloa vähitellen ja tallenna kaikki kirjoituksesi, ettei käy niin kuin minulle, joka joudun pölyisiä papereita penkomaan.

Jälleen tulipalo

Kymmenen päivää sitten paloivat makasiinit, ja savu tuli tänne asti. Tänään on tulipalo etelän puolella, nähtävästi viereisessä korttelissa, sillä paloautoja on kadunkulmassa. Porraskäytävän iso ikkuna oli auki, ja savua on tullut sisään asti.

Tavallinen tulipalo ei näy uutisissa, mutta se voi olla hyvin suuri tragedia niille, joita se kohtaa. Eräs tuttavani sanoi, että pahinta oli se, että heidän perheensä menetti tulipalossa valokuvat. Toinen perhe menetti koko irtaimiston. Vaatteiden ja kirjojen menetys tuntui heistä pahimmalta.

Kovaa kasvatusta

Tyttö leikkii äitiä ja piiskaa nukkeaan. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Katkaise sinä väkivallan ja kovuuden ketju.
Kuva: Old-Time Children. Dover

Eilisen International Herald Tribunen (Monday, May 15, 2006) sivulla 3 on kuva, jossa nainen roikottaa alastonta pikkuvauvaa kädestä avannon reunalla. Tekstissä kerrotaan, että näin moskovalaiset karaisevat lapsiaan: "In Moscow, parents introduce their child to an old tradition, bathing in icy water." Näin tehtiin antiikin aikana, ja niin tekivät suomalaiset vielä 1700-luvulla, mikäli Daniel Jusleniukseen on uskomista.

Kanadassa meillä oli yhteen aikaan naapuri, joka rankaisi vuoteenkastelijalastaan seuraavalla tavalla. Tytön selkään kiinnitettiin säppineuloilla koulupäiväksi iso paperi, johon oli kirjoitettu "Kastelin vuoteeni viime yönä". Kun näin tytön kulkevan meidän ohi, juoksin hänen luokseen ja halusin ottaa lapun pois. Tyttö ei suostunut siihen. "Äiti suuttuu", hän sanoi. Koulussa opettaja poisti heti lapun, ja tytön vanhemmat joutuivat puhutteluun. Rita kirjoitti perjantaina 12.5. vuoteenkastelijalapsien kohtelusta.

Petja, jonka pukuhistoriakategoriaa seuraan säännöllisesti, kirjoittaa kolme kertomusta kovasta kasvatuksesta.

Rakeita ja päivänpaistetta

Viikko alkoi raekuurolla. Herneenkokoisia ja suurempiakin rakeita putosi jopa bussissa kattoikkunasta matkustajien päälle. Otin yhden rakeen käteeni. Se oli kova kuin kivi. Illalla oli jo päivänpaistetta.

L.M. Montgomery muistutti siitä, että pilvetkin ovat todellisia. Aion kuvata tänä kesänä mahdollisimman paljon pilviä ja taivasta. Kauniiden maisemien maalaaminenhan ei ole muodissa. Kauniin taivaan voi nähdä vain vanhoissa klassisissa maalauksissa. Sellaista taulua pidettäisiin nykyään imelän romanttisena, vaikka se olisi täyttä todellisuutta. Kauneus on yhtä todellista kuin rumuus, hyvyys yhtä todellista kuin pahuus.

Löytöjä kirpputorilta

Nykysuomen sanakirjat ovat olleet ehkä kaikkein hyödyllisintä, mitä olemme ostaneet kirpputorilta. Ne ovat perusta, jolle on vain lisätty erikoissanakirjoja, joita ilmestyy jatkuvasti. Sanakirjojen päällä istuva pöllökin on kirpputorilta, samoin kirjojen alla oleva iranilainen liina.

Uskoisin, että kirpputoreilla vaeltelu on vähän samanlaista kuin taidenäyttelyissä käyminen siinä mielessä, että aivoissa käy aikamoinen surina, kun ne lajittelevat näkemäänsä.