iltarusko

iltarusko, originally uploaded by amnellanna.

Kun naiset lukevat ja kirjoittavat

Kuva: Dover

Kommenttejani naisten kirjallisuudesta kahteen peräkkäiseen keskusteluun.

Tyttökirjat:

12.03.2007 - 21:14
Tyttökirjoja on monenlaisia niin kuin poikakirjoja tai muitakin kirjoja.


Oletteko tulleet ajatelleeksi, että esimerkiksi Huckleberry Finnin seikkailut on poikakirja ja Peppi pitkätossu tyttökirja, mikäli tällaisia luokitteluja halutaan käyttää?

Ja pakkohan niitä on käyttää käytännön syistä.

13.03.2007 - 14:23
Minua huvittaa kovasti tuo käsienpesun mainitseminen tyttökirjan yhteydessä.

Muuan ystäväni kertoi, että käsienpesu oli eräs niistä asioista, joita UM:n kursseilla neuvottiin heti alussa diplomaatiksi aikoville. Kerrottiin kauhuesimerkki trooppisesta sairaudesta, joka levisi, kun viraston henkilökunta oli unohtanut tämän tavan, joka jokaisen pitäisi oppia jo lastenhuoneessa. Ja minne ryntäävätkään presidentti tai muut arvohenkilöt käteltyään lauman vieraita? Käsiä pesemään.

Tämä on oikein hyvä ja konkreettinen esimerkki siitä, että elämäntaitoja pidetään naurettavina, kun niitä neuvotaan tyttökirjassa, mutta ne muuttuvat vakaviksi, kun on kysymys diplomaateista tai presidentistä.


Vielä tyttökirjoista:

14.03.2007 - 20:10
Kirjoitin äsken pitkän kommentin, mutta se haihtui taivaan tuuliin. En jaksa toistaa. Linkissä asiaa tyttökirjoista.On vain muutamia nuorten kirjallisuuden lehtiä, joissa aikuiset, ammattitaitoiset kriitikot kirjoittavat nuortenkirjoista.

Ainakin minun tyttökirjoissani käsitellään aivan yhtä tärkeitä aiheita kuin muissa historiallisissa romaaneissa, mikrohistoriaa ei sotahistoriaa. Lue rajoituksista tuolta linkistä.

Tuntuu hyvältä, jos joku kriitikko tajuaa sen ja käsittelee esim. kirjan rakennetta ym.

Nyt tallensin, joten tämä viesti ei katoa. :)

P.S. Termiä 'tyttö' voi käsitellä oikeinkin. Eräs lehti määritteli kirjani Kyynärän mittainen tyttö otsikolla 'toimintaa tytöille'. Eli voi asian ilmaista yleiskielelläkin ilman haukkumasanoja tai (usein virheellistä) englantia.

viihteestä:

14.03.2007 - 20:49
Tuli mieleen, että Hesarissa on nimitetty (väheksyvästi) Shakespearen ja Austeninkin tuotantoa viihteeksi. "Naisviihteen" kirjoittajat ovat hyvässä seurassa.

Luin juuri, että musikaalit, siis ne halveksitut amerikkalaiset musikaalit, ovat hyödyllisiä sekä henkiselle että ruumiilliselle hyvinvoinnille. Tulee hyvä mieli ja tekee mieli liidellä itsekin musiikin tahdissa. Jossain muualla sanottiin aikaisemmin, että pelkkä liikkumisen kuvittelukin (!) saa aikaan hyvää jälkeä aivoissa.

Tarvitsemme onnellisia kirjoja, musikaaleja ja nauruelokuvia. Mutta niiden tekeminen vaatiikin taitoa.


15.03.2007 - 07:30

Koko termi "viihderomaani" on järjetön. Kriitikot joutuvat tietenkin lukemaan kirjoja maksun edestä ja tutkijat saadakseen aineistoa tutkimukseen, mutta muut lukevat kirjaa vain, jos viihtyvät sen parissa. Muuten kirja jää kesken.

Ehkä tuolla "viihde" sanalla voidaan houkutella lukijoita, mutta enemmän sitä käytetään halventavassa mielessä.

Romaanit ovat yksinkertaisesti hyviä tai huonoja. Jopa tärkeän yhteiskunnallisia ja moraalisia kysymyksiä käsittelevän kirjan tulee "viihdyttää", muuten se jää kesken.

Helpoin tapa viihdyttää ovat seksi ja väkivalta, ja jostain syystä niitä pidetään kirjallisesti hyväksyttävinä, mutta joitain toisia asioita ei.

Viron presidentti Suomen vierailulla

Helsingissä liputetaan, sillä Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on vierailulla.

Toomas Hendrik Ilves

Joutsen Kaivopuiston rannassa

 

Tänään menimme pitkälle kävelylle meren rantaan. Varsinainen päämäärämme oli tämän joutsenen näkeminen. Mieheni oli nähnyt sen eilen lenkillä ollessaan, ja siellä se oli rannalla tänäänkin.

Hollywood ja enkelten sota

Kemppisen blogissa keskustellaan Raamatusta ja siinä ohessa myös Gustave Dorén Raamatun kuvituksista. Dore kuvitti myös Miltonin Kadotetun paratiisin.

Miltonin 1600-luvulla ilmestyneestä teoksesta on suunnitteilla Hollywood elokuva, oikea enkelten sota, joka keskittyisi Luciferin kapinaan ja sotaan taivaassa.

Elokuvassa tultaisiin käyttämään paljon erikoisefektejä ja se tehtäisiin siten, että se kunnioittaisi täysin kolmen suuren uskonnon - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin - käsitystä Jumalasta, paholaisesta ja arkkienkeleistä. Näin kertoo Michael Joseph Gross artikkelissaan International Herald Tribunessa maaliskuun 2. 2007 elokuvaosastossa.

Paradise Lost