Menneen ajan kodikkuutta päiväjunassa. Wiener Schnitzel oli hyvää.
My very old blog. Vuodesta 2005-
maanantaina, toukokuuta 17, 2010
Ratapölkyt enimmäkseen puuta
Juna kolkutteli eteenpäin kodikkaasti ja rauhallisesti niin kuin ennen Suomessa.
Päiväjuna Zagreb-Belgrad
Ensimmäisen luokan päiväjuna oli näin mukava ja halpa. Matka kesti kuusi tuntia, mutta halusimme nähdä, miltä Serbia näytää vuonna 2010. Tasaista, peltoja, huonokuntoisia taloja. Köyhää verrattuna esimerkiksi Sloveniaan. Matkaseura oli miellyttävää ja juttelimme koko matkan ajan erään belgradilaisen naisen kanssa.
Viileää ja sateista
Belgradissa oli ihana kesä, puut ja kukat kukkivat, kadut ja kahvilat olivat täynnä ihmisiä. Vähän ennen lähtöä istuimme vanhoina hyvinä aikoina loistokauttaan eläneen hotelli Moskvan terassilla, kun alkoi rajuilma, kova tuuli ja sade. Pelastuimme taksilla rautatieasemalle ja junaan, joka olikin aikamoinen aikamatka menneisyyteen. Kuva: Beesi
Ihmettelyä Itä-Euroopassa
Täällä Itä-Euroopassa koneet näyttävät koneilta, ne ovat isoja, rumia ja meluisia. Suomessa ja muuallakin Euroopassa koneet ovat alkaneet näyttää yhä enemmän lasten leikkikaluilta, ne ovat värikkäitä ja somia. Kuvassa saha Zagrebista. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena.
Tilaa:
Kommentit (Atom)