Vihdoinkin totuus. Helsingin Sanomat kertoo Itä-Euroopasta kommunismin kourissa

Belgradin kommunismin aikaisia taloja. Kuva; Anna Amnell

Tätä olen odottanut siitä asti, kun palasin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen vuonna 1988: Helsingin Sanomat kertoo kaunistelemattoman totuuden.
Jukka Petäjä: Punalippu terrorin junaan. Sodanjälkeinen aika Itä-Euroopassa on yhtä järkyttävä ajanjakso kuin toinen maailmansota. Helsingin Sanomat/Kulttuuri 10.8.2013 Petäjä selostaa Anne Applebaumin kirjaa Iron Curtain - The Crushing of Eastern Europe 1944-1956.
Lue netistä edes lyhennetty versio, mieluummin osta tämän päivän Helsingin Sanomat, jos sitä ei Sinulle tule tilattuna.

Anne Applebaumin kirjan arvostelu The New York Times lehdessä (Max Frankel, entinen the Times -lehden Moskovan ja Itä-Euroopan pitkäaikainen kirjeenvaihtaja).

Suomessa asioita on kaunisteltu, Itä-Euroopan kärsimystä vähätelty, Itä-Saksaa ihannoitu. Silmäni aukenivat, kun kuulin Torontossa Itä-Euroopasta paenneiden tuttavien, naapureiden ja ystävien tarinat. Kommunismi ja natsismi olivat yhtä pahoja, kommunismi vieläkin pahempi, sillä sen terrroria kesti niin kovin paljon kauemmin, ja sen lumoissa ovat yhä liian monet Suomessakin.

Kuvat: Belgradin kommunismin aikaista arkkitehtuuria. Alempi kuva Krakowasta, joka on joutunut kärsimään sekä natsien että kommunistien hirmutöistä.

Pakinaperjantai 283: Belgradin hökkelikylät

Hökkelikylä Belgradissa, originally uploaded by Anna Amnell.

Aiheena on rakkautta peltipurkissa. Laajennan sen peltihökkeliksi.
Sama kuva suuressa koossa

Ensimmäiset näkymät Belgradista olivat lohduttomat toukokuussa 2010, kun saavuimme sinne junalla Zagrebista. Ihan ensimmäiseksi näimme laajan hökkelikylän, jonka pihoilla roskakasojen välissä juoksenteli paljon lapsia.

Samaa jatkui pitkään. Tämä kuvassa oleva näkymä tuli myöhemmin. Narulla kuivuu pyykki, kylässä liikkui nuoria terveen näköisiä ihmisiä. Kaikki eivät olleet romaneja.

Ensimmäinen ajatus oli: miksi he eivät siivoa ympäristöään?

Heidän ongelmistaan kirjoitetaan nykyään, ja viimeksi kerrottiin lehdessä, että he ovat joutuneet muuttamaan pois jonnekin muualle.

Valokuva paras matkamuisto

Matkoilla tulee nykyään aika harvoin ostettua matkamuistoja. Tämä johtunee siitä, että valokuva tuntuu parhaalta matkamuistolta. Se voi vangita tärkeän hetken.

Kuvassa on belgradilainen kissa. Se istui hotelliamme vastapäätä olevan kivimuurin päällä aamulla. Minusta vaikutti siltä, että se odotti siinä, millaisia ihmisiä olisi sinä aamuna pesemässä hampaitaan kylpyhuoneen ikkunan ääressä.  Pension Travelling Actor -hotellia vastapäätä ei ollut nimittäin mitään asuinrakennuksia.

Window shopping in Zagreb and Belgrad

Window shopping in Zagreb and Belgrad, originally uploaded by Anna Amnell.

Näyteikkunaostoksilla Zagrebissa ja Belgradissa.
All plain black & white ones from Belgrad, Ones with patterns from Zagreb. The grey dress and shoes from Zagreb.
Fashion seemed to be very similar in both cities.

Belgrad illalla

Prinssi Mihailo III Obrenovicin patsas (1882) Tasavallan aukiolla, joka on tavallinen kohtaamispaikka Belgradissa. Komean pääkadun, Prinssi Mikhailkadun, varrella on päivisin ja iltaisin paljon kaupunkilaisia ja turisteja eri puolilta maailmaa aivan kuten oli 1900-luvun alussa ja 1920-luvulla. Kaupat ovat auki myöhään illalla.

Euroopan tulevaisuus

Lapset ja nuoret ovat Euroopan tulevaisuus. Nuoret viihtyvät historiallisten monumenttien lähellä myös Belgradissa. Tässäkin ollaan ratsastajapatsaan juurella.

Sota ja rauha: miekat auroiksi

Belgrad:
Ikivanhan linnoituksen vallihaudoissa pelataan tennistä. Linnoitus on mäellä, josta näkee Savan ja Tonavan risteyksen.

Ihmettelyä Itä-Euroopassa: hökkelikylät

Belgrad 2010

Ensimmäiset näkymät Belgradista olivat lohduttomat. Ihan ensimmäiseksi näimme hökkelikylän, jonka pihoilla roskakasojen välissä juoksenteli paljon lapsia. Tämä näkymä tuli myöhemmin. Serbialla on ihan tarpeeksi ongelmia itsellään, ja niiden lisäksi tulevat muualta siirtyneet kodittomat. Muistathan klikata tunnistetta 'Belgrad', jotta näet myös myönteisen kuvan tästä suurkaupungista!
Please, click the label 'Belgrad' to see other, more pleasant pictures of this city!

Ihmettelyä Itä-Euroopassa: junat

Kuva: Anna Amnell
Tällaisiakin junia näki. Belgrad, kommunismin aikainen juna. Matkustmme eräällä näist vanhoista junista makuuvaunuss Belgradista Zagrebiin.  Se oli aikamoine järkytys.

Ravintolavaunu Zagreb-Belgrad

Menneen ajan kodikkuutta päiväjunassa. Wiener Schnitzel oli hyvää.

Ratapölkyt enimmäkseen puuta

 

Juna kolkutteli eteenpäin kodikkaasti ja rauhallisesti niin kuin ennen Suomessa.

Päiväjuna Zagreb-Belgrad

Ensimmäisen luokan päiväjuna oli näin mukava ja halpa. Matka kesti kuusi tuntia, mutta halusimme nähdä, miltä Serbia näytää vuonna 2010. Tasaista, peltoja, huonokuntoisia taloja. Köyhää verrattuna esimerkiksi Sloveniaan. Matkaseura oli miellyttävää ja juttelimme koko matkan ajan erään belgradilaisen naisen kanssa.

Viileää ja sateista

 

Belgradissa oli ihana kesä, puut ja kukat kukkivat, kadut ja kahvilat olivat täynnä ihmisiä. Vähän ennen lähtöä istuimme vanhoina hyvinä aikoina loistokauttaan eläneen hotelli Moskvan terassilla, kun alkoi rajuilma, kova tuuli ja sade. Pelastuimme taksilla rautatieasemalle ja junaan, joka olikin aikamoinen aikamatka menneisyyteen. Kuva: Beesi

Kun Sava liittyy Tonavaan

Tässä paikassa Sava-joki liittyy Tonavaan, ja tähän jokien kohtaamispaikkaan on syntynyt Belgrad.
Kuvattu linnoitusvuorelta

Tämäkö on Belgrad?

Junalla Zagrebista Belgradia lähestyttäessa ensinäkymä kaupungista on tyrmäävä. Riveittäin rumia harmaita jättirakennuksia. Onneksi tämä ei ole koko kuva tästä kiihkeästi sykkivästä miljoonakaupungista.

Hercule Porot in Belgrade

 

"There are those who have to exercise their little grey cells, and some who lock people in them."
Sana 'cell' tarkoittaa sekä solua että selliä.

(On joitakin, joiden täytyy harjoittaa pieniä harmaita aivosolujaan ja joitakin, jotka sulkevat muut pieniin harmaisiisn selleihin.)

Belgrad, prinsessa Ljubican kotipalatsi

Eräs erikoislaatuisimpia museoita, joita olen koskaan nähnyt, on tämä pienehkö rakennus, vuonna 1831 valmistunut prinsessa Ljubican residenssi. Rakennuksen yläkerrassa on rokokoo- ja biedermeier -tyyliä olevia huonekaluja, joissa ei ole mitään ertityistä. Ne ovat aika huonossa kunnossakin. Ne edustavat belgradilaista asumistyyliä 1800-luvulta.

Rakennuksen alakerta on yllätys, oli ainakin minulle. Sisustus on turkkilais-balkanilaista tyyliä, itämaisia mattoja, mattojen peittämiä selkänojallisia penkkejä kiertämässä seiniä kuten monissa renessanssiajan kodeissa, turkkilaistyylisiä pöytiä, lasi- ja posliiniesineitä, maalauksia, jotka ovat kuuluneet keskiluokan perheille ja jotka "säilyivät huolimatta niistä onnettomuuksista ja tuhoista, jotka kohtasivat Belgradia", kuten selostus talosta kertoo.

On jotain jälkeä prinsessastakin, muotokuvia hänestä ja hänen perheestään. Hänen poikansa ja tämä palatsi olivat Baedekkerin matkaoppaassakin mainitut Viktorian ajan loppupuolella.

Rakennuksessa sijaitsee turkkilainen sauna, jossa prinsessakin kylpi sekä kaunis kylpyhuone, ehkä oikeammin sanottuna käymälä. Pesuallas on hyvin kaunis tässä vaaleanpunaisessa korkeassa huoneessa, josta on ikkuna pihalle puutarhaan. Museo näyttänee aivan toiselta muutaman vuosikymmenen kuluttua, jolloin Belgrad pääsee takaisin entisen loistoonsa.

Belgrad, Ortodoksinen katedraali

 

Katedraalin sisällä ei saa valokuvata, mutta katedraalin ulkoasussa riittää kuvaamista. Tämä tervetulleeksi toivottava kuva on oven yläpuolella. (En tiedä, nimitetäänkö myös näitä rakennuksen ulkopuolella olevia kuvia ikoneiksi.) Klikkaa kuvia suuremmiksi. Kuvia saa kopioda yksityiskäyttöön.

Ortodoksinen katedraali, Belgrade

 

Tämä torni näkyy kauas. Klassista tyyliä olevassa, barokkielementtejä omaavassa 1800-luvun alun kirkossa on erittäin kauniita ikoneita ja 1600-1900 -lukujen esineistöä. Paikalla sijaitsi alkujaan arkkienkeli MIkaelin kirkko (1728). Vaikuttava kirkko.

Uskonto on esillä Belgradissa

Belgradissa on useita kauniita ortodoksisia kirkkoja. En saanut tähän kuvaa esille. Ks muita kirjoituksia samasta aiheesta.