Onko meistä tullut median ja poliittisten puolueiden sätkynukkeja?

Kuva: Anna Amnell

Tuntuu yhä enemmän siltä, että media pyörittää yhteiskuntaamme. Useimpien lehtien talous ei nähtävästi pysy pystyssä ilman skandaaleja ja sensaatioita. 'Leipää ja sirkushuveja' on motto eli sirkushuveja kansalle, jotta riittää leipää toimittajille ja lehtien omistajille.

Kenen syy tämä sitten on? Meidän, lukijoitten, sillä meidän ei ole pakko ostaa mitä hyvänsä lehtiä, meidän ei ole pakko ostaa mitä hyvänsä kirjoja tai äänestää ketä hyvänsä poliittisiin ja muihin virkoihin.

Taitavat PR-henkilöt ja poliittiset vaalikoneistot manipuloivat ostajia ja äänestäjiä luomalla mielikuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta tai liioittelevat tilannetta.

Kansalaisen täytyisi ottaa silloin tällöin henkinen kylmä suihku, jotta hän tajuaisi, mitä oikein tapahtuu. Se ei ole helppoa, sillä kieli on muuttunut manipuloinnin välineeksi ja kuvilla luodaan kaupallisten tai poliittisten tahojen tarvitsema mielikuva, joka ei vastaa todellisuutta.

Kunpa meillä olisi edes yksi älykäs ja itsenäinen pilapiirtäjä, joka herättäisi meidät aamuisin tajuamaan todellisuuden. Niin teki Kari Suomalainen parhaimpina vuosinaan. Oli paljolti hänen ansiotaan, että suomalaiset säilyttivät jonkinlaisen moraalisuuden suomettumisen ajan teeskentelyn keskellä. Muissakin Itä-Euroopan maissa humoristit ja pilapiirtäjät olivat unilukkareita noina aikoina. Mistä heitä löytyisi nyt, kun heitä taas tarvitaan?

Lehmät

Kun tulin tänään taksilla satamasta kaupunkiin, näin nämä iloiset lehmät. Niillä saattaa olla jo ikää. mutta ne eivät ole tulleet ennen vastaan. Autottoman kaupunki on täysin toinen kuin sen, joka liikkuu jatkuvasti autolla.

Miina Äkkijyrkkä: Peltilehmät (Tin Cows)

Tukholmassa odotellaan häitä

Vaikka vietin suurimman osan ajasta Tukholmassa keskiaikamuseossa ja Vanhassa kaupungissa, en voinut olla huomaamatta hääinnostusta, joka on vallannut kaupungin. Klikkaa kuvaa ja katso kuvia. Flickr toimii kovin jälleen kovin hitaasti. Siksi kuvia ilmestyy sinne vähitellen.

Osa kuvista menee Lucia Olavintytär -blogiin.

Laivamatka oli siinä mielessä erikoinen, että sekä meno- että paluumatkalla oli harvinaisen hyvä sää. Sai ulkoilla kannella ja ottaa valokuvia.



Häätunnelmaa oli luotu koivunoksilla ja huntukankaalla ainakin Vanhassa kaupungissa.

Hesperianesplanadin hevoskastanjat

Toisella puolen katua näkyvät sireenipensaat kuuluvat Töölönlahden puistomaiseen alueeseen. Tästä alkavat Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, joiden välisessä Hesperianesplanadipuistossa kasvaa kymmeniä hevoskastastanjapuita. Ne ovat nyt kukassa!

Joukoittain kukkivia puita. Joitakin vuosia sitten tämän puiston varrella asui lääkäri, joka piti kevoskastanjapuiden kukkiessa "kynttiläkutsuja", sillä hänen asuntonsa ikkunoista näkyvät kukkivat puut kuin kynttilöiden merenä. Hänen kotinsa on nyt museona.

Hyökkääjävaris

Olimme kävelyllä Hesperianpuistossa ja näimme variksen hyökkäävän pienen pojan ja koiran kimppuun. Koira alkoi haukkua kovalla äänellä ja karkotti variksen. Näin variksen nousevan puuhun ja otin siitä kuvan.

- Nyt se varmaankin hyökkää minun kimppuuni, vitsailin miehelleni.

Tuskin olimme ehtineet ottaa montakaan askelta, kun varis syöksyi kimppuuni. Refleksinomaisesti huusin, ja varis lensi pois.

Tapasimme vähän matkan päässä kaksi ihmistä, miehen sekä naisen pienen poikansa kanssa, jotka tiesivät tämän variksen tavat. Mies sanoi hätyyttäneensä variksen pois päästään muutama tunti aikaisemmin, nainen sanoi kiertävänsä puiston sen kohdan, jossa varis on.

Onkohan variksella pesä jossain Hesperianpuistossa?
Se asustelee Mannerheimintien puoleisessa päässä vähän ennen Lallukan taiteilijakotia.

En ole aikaisemmin kohdannut näin aggressiivista lintua.