Auroran tarina yksissä kansissa. Nyt jo myynnissä.

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 , 364 sivua, Yhteispainos: Aurora - Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992): Aurora ja Pietarin serkut (1993): Aurora ja villikyyhkysten aika (1995). Kannen kuva ja kuvitus: Matti Amnell. Mukana myös Siirtolaisinstituutin arkistoista nostalginen siirtolaisen postikortti. Kirjan lopussa on kirjoitus 'Lukijalle', jonka kirjoitin erään ystävällisen kirjallisuuskriitikon neuvosta. On kuulemma muotia kirjoittaa sellainen.:)

Koko perheen kirja Suomen sortovuosien ajalta ja siirtolaisuudesta Kanadaan. Toronto luonto, varsinkin laakso, jonka kokosin tutuista laaksoista tuossa 1980-luvun kotikaupungissani. Monikulttuurisuus on normaali, tavallinen asia kirjoissani, sillä asuin niin kauan monikulttuurisessa Kanadassa. 

ISBN 978-952-286-355-3, pehmeäkantinen, 364 s

Merkintä L842 puuttuu kannesta, sillä BoD laittaa vain ISBN:n.

BoD:n sivut muuttuneet !!!!

Tilaukset; 

AdLibris.com, iBookstore, CDon.com, Amazon,Cdon.com

Suuri Suomalainen kirjakerho

Ehtii joululahjakirjaksi.

Myös E-kirjana.

Aurora (kuvassa oikealla Matti Amnellin vuonna 1991 luomassa kansikuvassa) on fiktiivinen eli mielikuvitukseni luoma henkilö. Kuvittelua todellisuuden rajoissa, kuten eräs kriitikko kirjoitti 1990-luvulla, jolloin Aurora-kirjat ilmestyivät ensi kerran. Olen tutkinut aikakauden ja tapahtumapaikat tarkoin. 1900-luvun alun Helsingissä vilahtaa todellisia henkilöitä kuten Eino Leino nuoren vaimonsa kanssa.  

Vaahteralaakson Aurora (etu- ja takakansi suurina) on yhteispainos kolmesta ensimmäisestä Aurora-kirjasta.

Lisätietoja ja kirja-arvosteluja 1990-luvulta

Aurora Koivu on 1900-luvun alussa elävä äidistään orpo tyttö, jonka isän Bobrikov on karkottanut Kanadaan. Sinne Aurora lähtee naapurin palvelustytön Iiidan kanssa. Iidalla on myös vakava syy lähteä: palveluspaikassa on alkavaa seksuaalista häirintää kuten sanoisimme nykyään. Onneksi Iida saa matkarahat ystävälliseltä vanhalta naiselta.

Tätäkin kirjaa saavat kirjabloggaajat ja toimittajat ilmaisina arvostelukappaleina. Täytä kaavake ja merkitse blogisi osoite tai se lehden nimi, johon kirjoitus tulee.

Seuraa linkkejä tämän blogin sivupalkissa - myös Lucia-kirjoista - ja lue lisää Aurora-kirjoista:

Aurora-blogi

Motto kirjailijalle: Älä jää itkemään, jos kirjasi makuloidaan tai vanhat painokset kuluvat loppuun, kuten kävi 1990-luvulla ilmestyneille Aurora-kirjoillleni. Ole optimisti ja tee kulttuuriteko: ota itse uudet painokset kirjoistasi. Näin saat aikalisää, sillä ei lama kestä ikuisesti. Et rikastu, mutta saat ehkä rahasi takaisin. Uusilla lukijoilla on mahdollisuus löytää kirjasi.

Blogin ikä tänään

Blogia "siivotessa" löytyi hauska mittari! On jotain mikä säilyy netissäkin. Blogini nimi on ollut alusta asti sama, vaikka osoite välillä muuttui.

Värikäs. Värit haalistuvat ja katoavat

The Palm Room in the 1980’s

Matti Amnell's cover picture for Anna Amnell's  "Aurora and the Time of Passanger Pigeons" [in Finnish Aurora ja villikyyhkysten aika.1995.]

Kesämuistoja : Tätä kesää ovat hallinneet helle ja värit - niiden haalistuminen. (luulin, että nyt on jo 'värikäs' -haaste.:)

Palmuhuoneen kuvassa oli art nouveau-kehykset kirjani kannessa vuonna 1995. Poikani tekemä alkuperäinen kuva oli paljon värikkäämpi ja raikkaampi kuin tämä, mutta alkuperäisen työn värit ovat pääässeet haalistumaan. Olisin halunnut laittaa palmuhuoneen kuvan tänä vuonna ilmestyneen yhteispainoksen kanteen - ja nimeksikin olin aikonut Villikyyhkysten aika. Onhan 1900-luvun alku mennyt maailma, jonka pyyhkäisi pois ensimmäinen maailmansota, jota on muisteltu näinä päivinä. Ja kadonnut on villikyyhkykin (muuttokyyhky).

 Aurora-kirjojen esikuvana on ollut muutamien huoneiden osalta torontolainen Spadina-museo, joka on nyt 1920-1930 -lukujen asussa, myös palmuhuone. Vain korituoli on sama.
Agatha Barc The Palm Room in 2010

Helsingin kuva ei ollut haalistunut. Se pääsi kanteen, ja nimeksi tuli Vaahteralaakson Aurora. 2014

Julma temppu hortensialle

 

Sain mieheltäni perjantaina kauniin hortensian uusimman kirjan valmistumisen kunniaksi. Äsken huomasin, että sen lehdet ja kukat alkavat kuivua, vaikka sitä on hoidettu hyvin. Piti tehdä julma juttu, katkaista kukkavarret ja ripustaa ne kuivumaan. Näinhän olen tehnyt syyshortensian oksille monena vuonna ja saanut kestävän ja kauniin kuivakukkakimpun. Oletan, että näistä tulee tummanpunaisia.

 

Jäljelle jäi muutamia nuoria kukkavarsia.

 

Ny kimppu riippuu eteisen katonrajassa olevasta hyllystö alaspäin. Se on pimein paikka. Katsotaan, mitä tapahtuu.

Värikollaasi 190

Tämä 1950-luvun mainos "Jaffa Palmu sininen" (1959) oli jonkin aikaa Iso Robertinkadulla sen talon edessä, jossa asuin opiskelijana. Entisen Suomenlinnan naapurimme Erik Bruunin taidetta.




Isp Roobertinkatu 17-19 oli ensimmäinen osoitteeni Helsingissä.



Luonnon oma kollaasi. Näkymä makuuhuoneeni ikkunasta Sillin korttelista, jossa asuin 20 vuotta.
Värikollaasi 190:  kesä 07