Auroran tarina yksissä kansissa. Nyt jo myynnissä.

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 , 364 sivua, Yhteispainos: Aurora - Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992): Aurora ja Pietarin serkut (1993): Aurora ja villikyyhkysten aika (1995). Kannen kuva ja kuvitus: Matti Amnell. Mukana myös Siirtolaisinstituutin arkistoista nostalginen siirtolaisen postikortti. Kirjan lopussa on kirjoitus 'Lukijalle', jonka kirjoitin erään ystävällisen kirjallisuuskriitikon neuvosta. On kuulemma muotia kirjoittaa sellainen.:)

Koko perheen kirja Suomen sortovuosien ajalta ja siirtolaisuudesta Kanadaan. Toronto luonto, varsinkin laakso, jonka kokosin tutuista laaksoista tuossa 1980-luvun kotikaupungissani. Monikulttuurisuus on normaali, tavallinen asia kirjoissani, sillä asuin niin kauan monikulttuurisessa Kanadassa. 

ISBN 978-952-286-355-3, pehmeäkantinen, 364 s

Merkintä L842 puuttuu kannesta, sillä BoD laittaa vain ISBN:n.

BoD:n sivut muuttuneet !!!!

Tilaukset; 

AdLibris.com, iBookstore, CDon.com, Amazon,Cdon.com

Suuri Suomalainen kirjakerho

Ehtii joululahjakirjaksi.

Myös E-kirjana.

Aurora (kuvassa oikealla Matti Amnellin vuonna 1991 luomassa kansikuvassa) on fiktiivinen eli mielikuvitukseni luoma henkilö. Kuvittelua todellisuuden rajoissa, kuten eräs kriitikko kirjoitti 1990-luvulla, jolloin Aurora-kirjat ilmestyivät ensi kerran. Olen tutkinut aikakauden ja tapahtumapaikat tarkoin. 1900-luvun alun Helsingissä vilahtaa todellisia henkilöitä kuten Eino Leino nuoren vaimonsa kanssa.  

Vaahteralaakson Aurora (etu- ja takakansi suurina) on yhteispainos kolmesta ensimmäisestä Aurora-kirjasta.

Lisätietoja ja kirja-arvosteluja 1990-luvulta

Aurora Koivu on 1900-luvun alussa elävä äidistään orpo tyttö, jonka isän Bobrikov on karkottanut Kanadaan. Sinne Aurora lähtee naapurin palvelustytön Iiidan kanssa. Iidalla on myös vakava syy lähteä: palveluspaikassa on alkavaa seksuaalista häirintää kuten sanoisimme nykyään. Onneksi Iida saa matkarahat ystävälliseltä vanhalta naiselta.

Tätäkin kirjaa saavat kirjabloggaajat ja toimittajat ilmaisina arvostelukappaleina. Täytä kaavake ja merkitse blogisi osoite tai se lehden nimi, johon kirjoitus tulee.

Seuraa linkkejä tämän blogin sivupalkissa - myös Lucia-kirjoista - ja lue lisää Aurora-kirjoista:

Aurora-blogi

Motto kirjailijalle: Älä jää itkemään, jos kirjasi makuloidaan tai vanhat painokset kuluvat loppuun, kuten kävi 1990-luvulla ilmestyneille Aurora-kirjoillleni. Ole optimisti ja tee kulttuuriteko: ota itse uudet painokset kirjoistasi. Näin saat aikalisää, sillä ei lama kestä ikuisesti. Et rikastu, mutta saat ehkä rahasi takaisin. Uusilla lukijoilla on mahdollisuus löytää kirjasi.

Aurora-kirjat vihdoinkin yksissä kansissa: Vaahteralaakson Aurora 2014

2014. Yhteispainos on ilmestynyt. Pöydällä mallikappale, taustalla muita kirjojani.  Mieheni toi kukkakaupasta hortensian. Ruusut eivät kestäisi hellettä. Suomi on muuttunut vuodesta 1991, jolloin esikoisteokseni ilmestyi.  Varsinkin kirjallisuuden asema on muuttunut. Yhteispainosta painetaan Saksassa kirja kerrallaan. Kirjakaupat kirjastot ja yksityiset ostajat voivat tilata niiitä BoD:lta tai muista nettikaupoista.

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora [yhteispainos, alkuteokset 1991 (1992), 1993, 1995]

2014, 362 sivua, kuvitettu, pehmeäkantinen

ISBN 978-952-286-355-3

Kirjatiedot ja tilaus Books on Demand  (jatkuvasti saatavissa)
(linkki korjattu, muuttunut)

http://www.bod.fi/kirja/anna-amnell/vaahteralaakson-aurora/9789522863553.html

 

Kuvituksena on poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjasta Aurora ja Molly (1999)  sekä Matin tekemiä Aurora-kirjojen kansikuvia. Mukana on myös Insitute of Migration Instituten lainaama siirtolaisen postikortti ja Aune Kämäräisen ottama kirjailijakuva loppukirjoitukseni Lukijalle alkuun.

Mitä Aurora-kirjoista sanottiin niiden ilmestyessä:

1991. Esikoisteoksesta on tullut kirjailijankappaleet kotiin, ja olen saanut ruusuja mieheltäni.

Otteita kirja-arvosteluista1990-luvulla:

"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992]

"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."  Kerttu Manninen [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991,1992]

"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla." Eila Jokinen [Aurora ja Pietarin serkut]

"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela [Aurora-vaahteralakson tyttö 1991 ja Aurora ja Pietarin serkut 1993]

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen --många dagsaktuella problem. "
Majlis Qvickström, HBL [Aurora ja villikyyhkysten aika 1995]

"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki

"Nuortenkirja on tavallisesti kevennetty versio elämän ongelmia, pelkoja ja vastuksia, mutta onnellisesta lopusta pidetään huolta. Sama koskee Auroraa, mutta vanhassa kaavassa ei ole mitään pahaa. On hyvää tekevää pelätä, jännittää ja rentoutua myönteisen lopun riemussa."

Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa [Aurora ja Molly 1999]

P.S.

.Kuinkahan monella tavalla olenkaan nuo kirjat kirjoittanut: käsin, pienellä punaisella kirjoituskoneella - jonka olin ostanut eläinsuojeluyhdistyksen kirpputorilta Torontosta - lukuisilla lasteni tietokoneilla. Tein erään suuren muutoksen. Saa nähdä, huomaako kukaan.

Lisäys:

Tekijä: Amnell, Anna

Teoksen nimi: Vaahteralaakson Aurora/Anna Amnell ; kuvitus: Matti Amnell, Institute of  Migration Archive

Julkaisutiedot:  Helsinki: Books on Demand, 2014 (Norderstedt, Saksa: Books on Demand, 2014)

ISBN: 978-952-286-355-3

ekirja

Huomautus: Yhteispainos ilmestynyt ensi kerran vuonna 2014

Sisältö: Aurora – Vaahteralaakson tyttö; Aurora ja Pietarin  serkut ; Aurora ja villikyyhkysten aika  

Huomautus: Ilmestyneet aikaisemmin nimellä Pirkko Pekkarinen: Aurora – Vaahteralaakson tyttö (1991, 2.p 1992); Aurora ja Pietarin  serkut (1993); Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) 

Kieli: suomi

Aineistolaji: KIRJA/BOK

Ulkoasu: 362 s. ; kuv. ; pehmeäkantinen; 14,8 x 21

Muu nimike:

Aurora 1-3

Asiasanat:

1903, 1905, 1906, 1900-luvun alku

Aurora Koivu, fikt. , Vaahteralaakso, fikt.

romaanit, historialliset romaanit, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, kaunokirjallisuus

siirtolaisuus, kanadansuomalaiset, Kanada, Toronto,

Helsinki, sortovuodet,  suurlakko

kansainvälisyys, luonto,

kummitukset,

Päivi Heikkilä-Halttunen: Lastenkirjahylly: Yhdessä olemme jättiläisiä

Helsinki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Dosentti Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa lastenkirjallisuusblogissaan arvostelun kirjastani Lucia ja Luka. Hän sanoo muun muassa:

"Keskiajan ja renessanssiajan taitekohtaan vuoteen 1562 Turkuun sijoittuva Lucia ja Luca on kaikkien historian ystävien toivekirja. Amnellin valttina on tarkka ja eloisa historian kuvaus, joka ei silti uuvuta lukijaa liialla nippelitiedolla.

Amnell kirjoittaa aistimusvoimaisesti: lukija tuntee karhean kankaan ihollaan, eritteiden, ruuan, tervan ja savun tuoksut sekä aistii Turun linnan muureista huokuvan kylmyyden ja puheensorinan."

Tämä arvostelu juhlisti minulle Kalevalan päivän eli suomalaisen kirjallisuuden juhlapäivän.

Viime viikolla myönnettiin dosentti Päivi Heikkilä-Halttuselle ansiokkaan kriitikon Vaaskivi-palkinto. (Helsingin Sanomat)

Onnea ansiokkaalle kriitikolle ja kiitos kirja-arvostelusta!

Tarvepainatus: kirjan ikä pitenee, kirja tulee "ikuiseksi"

Kuin feniks-lintu kirja nousee vaikkapa makuloinnin tuhkasta aina uuteen elämään kirja kerrallaan-systeemillä.
Kuva: Aberdeen Bestiary Project

Hesarin kulttuuriosastolla keskustellaan tänään siitä, millaista kirjallisuus on vuonna 2025. Minua kiinnosti kovasti se, mitä runoilija ja ntamo-kustantamon perustaja Leevi Lehto sanoi tarvepainatuksesta. Juuri sillä periaatteellahan painetaan BoD:ssa uusinta kirjaani Lucia ja Luka. Sitä ei tarvinnut ostaa satoja kirjoja yhdellä kertaa, vaan sitä sujahtelee Saksasta painokoneista aina, kun joku tilaa sitä.

Tulevaisuus näyttää vielä ruusuisemmmalta:
" Kirjan elinkaari pitenee. Siinä missä se perinteisessä kustantamisessa koko ajan lyhenee, tarvepainetut kirjat ovat periaatteessa ja käytännössä ikuisia. Kirja, joka alkuun kenties jää vaille huomiota ja myy vähän, voi myöhemmin eri syistä aktualisoitua ja löytää lukijansa vuosien päästä."
Leevi Lehto - keskustelussa Kirjallisuus vuonna 2025 HS/Kulttuuri 13.1.2014.

Lisää Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika -kirjastani myös uusilla kotisivuilla, jotka oli hyvin helppo laittaa.

"OMA­KUS­TAN­TEE­SEEN voi pää­tyä myös sil­loin, kun al­ku­pe­räi­nen kus­tan­ta­ja ei enää ha­lua ot­taa kir­jas­ta uu­sia pai­nok­sia tai jat­kaa sar­jaa.

Esi­mer­kik­si Anna Amnell on jul­kais­sut BoD:n kaut­ta yh­teis­ni­teen Vaah­te­ra­laak­son Au­ro­ras­ta ker­to­vis­ta tyt­tö­kir­jois­taan se­kä jat­ka­nut kyy­nä­rän­mit­tai­sen Lu­cia-ty­tön myö­hem­piä vai­hei­ta."

Päivi Heikkilä-Haltunen: "Lastenkirjailijat etsivät uusia tapoja saada töitään esille--"

Lue lisää siitä, mitä  Helsingin Sanomat kirjoittaa tästä aiheesta

Haastattelu Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n Rovinssi-lehdessä

Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30.

1.       Miten sinusta tuli kirjailija? Milloin päätit, että haluat kirjoittaa ja julkaista kirjan?

Lainasin alaluokilla koulun kirjastosta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Se oli ensimmäinen paksu kirja, jonka luin, kaunis vanha painos, kannet himmentynyttä kultaa ja punaista. Sivelin kirjan selkämystä ja kuiskasin : Minusta tulee kirjailija.

Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia on historiallinen romaani, ja niitähän minä olen tähän asti kirjoittanut.

Tuosta hetkestä kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin kirjoitin ensimmäisen kirjani. Aina tuntui olevan jotakin kiireellisempää tekemistä. Kirjoitin lapsena runoja ja opiskeluaikana pari lehtijuttua ja siirtolaisena Kanadassa lisää lehtijuttuja, sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen.

2.       Nyt marraskuussa ilmestynyt Lucia ja Luka on seitsemäs historiallinen nuorisoromaanisi. 

Mistä syntyi idea näiden kirjojen kirjoittamiseen? Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?

Minua kiinnostaa ihmisen kohtalo historian myllerryksessä.  Lähteinä ovat  tieto- ja kaunokirjallisuus, museot ja oma kokemus arjessa ja matkoilla. 1990-luvulla ilmestynet Aurora-kirjat  kertovat Kanadasta, jossa olin asunut yhdeksän vuotta, sen luonnosta ja yleensä 1900-luvun alun elämästä.

Lucia Olavintytär –kirjoilla (2004, 2006, 2013) on myös pitkä alkuhistoria.  Ihastuin Italian matkalla vuonna 1991 renessanssiin ja tutkin sitä vuosikaudet, kävin museoissa, luin tieto- ja kaunokirjallisuutta ja katsoin elokuvia.

Varsinainen idea kirjaan syntyi hetkessä, voisin sanoa silmänräpäyksessä. Näin televisiossa lyhytkasvuisen naisen ratsastavan hevosella ja siinä samassa näin mielessäni tytön ratsastavan renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka hulmuten.  Kyynärän mittainen tyttö seikkailee 1500-luvun Euroopassa. Hänessä yhdistyvät kaikki ne asiat, joita olin oppinut 1500-luvusta.

Tuolla tavalla ei tietenkään kirjoiteta kirjoja nopeaa tahtia.  Mutta kirjoittamisessa ei ole tärkeää vain kirjan vaan kirjoittaminen, sillä jokaista kirjaa kirjoittaessaan kasvaa ja kehittyy ihmisenä.

3.       Miksi päätit julkaista kirjasi omakustanteena? Tarjositko käsikirjoitustasi ollenkaan kustantamoille, vai oliko alun perin selvää, että haluat kustantaa kirjasi itse?

Aikaisempi kustantajani ilmoitti, ettei se julkaise enää historiallisia nuortenkirjoja. Monet muutkin kustantajat olivat luopuneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisemisesta, toiset eivät halunneet jatkaa eri kustantajan sarjaa.

Olin lukenut onneksi omakustantamisesta jo Kanadassa asuessani. Netistä löytyi pitkä luettelo maailmankuuluja kirjoja, jotka on julkaistu aluksi tai kokonaan omakustanteina.

4.       Millaisen vastaanoton kirjasi on saanut?

Sitä myydään netissä ja joissakin kirjakaupoissakin.  Se on mukana Enemmän kuin tuhat sanaa?  Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttelyssä, joka avautuu pian. Lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 :n teema on Turun linna kirjallisuudessa, ja minunkin kirjani esitellään. Lisäksi minulta pyydettiin samaan lehteen kirjoitus siitä, miten olen tehnyt tutkimustyötä kirjaani varten ja miksi innostuin tähän aiheeseen ja aikakauteen.

5.       Miten markkinoit kirjaasi?

Olemalla mukana kirjamessuilla ja kirjoittamalla blogeihini. Olen mukana myös Facebookissa. Ajatukseni ovat aika paljon jo seuraavassa kirjassani, jota kirjoitan, nyt täysin uudesta aikakaudesta ja ilman stressiä siitä, saanko uudelle kirjalleni kustantajan.

Rovinssil-lehden teemana oli kirjoittaminen ja kirjan julkaisu. Yhdellä klikkauksella viittaa omakustantamisen helpottumiseen. Kirjailijaksi valmentautumisesta kertoo artikkeli Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n ja Skripta Kirjoittajaopiston Elämä tarinaksi -kirjoittajavalmennuksesta.

Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti.
Kirjailijayhdistykset

Kirjalaatikko tuli: Lucia ja Luka

Kirjat tulivat postissa kotiinkuljetettuina, yksi laatikko, jossa kirjat olivat kukin huolellisesti muoviin pakattuina. Kymmenen kappaletta lähti heti postiin. Olin kirjoittanut osoitteet valmiiksi topattuin kuoriin. Jos olisin tiennyt tuosta muovisuojuksesta, olisin ostanut tavallisia kuoria.

Jos aiot kirjoittaa blogiisi tai johonkin lehteen tästä kirjasta, pyydä kirja suoraan BoD:lta. Jos kirjoitat blogiisi, kirjoita kaavakkeeseen blogisi osoite.

"Tällä lomakkeella voi tilata arvostelukappaleita: http://www.bod.fi/arvostelukappaleet.html
Myös kirjabloggaajille, lomakkeeseen tiedotusvälineen kenttään linkki blogiin."

Kerron mahdollisimman tarkkaan kaikista näistä vaiheista, sillä asia saattaa kiinnostaa muitakin kirjailijoita.