On suorastaan ylellinen olo. Juuri nyt ei ole pakko tehdä mitään hyödyllistä. Voi katsella lempikirjoja, voi käydä lukemassa nettiä. Tällaista ei ole ollut pitkään aikaan.
Käsikirjoitus on valmis ja lähtenyt etsimään paikkaansa. Kirja ilmestyy joskus, sillä markkinoinnin vuoksi kustantajat elävät jo seuraavaa ja sitä seuraavaa vuotta. Mutta tulipa tehtyä loppuun 1500-luku -projekti.
Voisiko nyt vain tehdä jotakin vain huvin vuoksi? En usko. Heti alkaa iskeä carpe diem -tunnelma: Miten voisin käyttää tämänkin päivän hyödyllisesti?
Tämä ei ole "protestanttista työetiikkaa" vaan raatajaesiäitien perintönä olevaa survival-ajattelua, tarpeellista varsinkin niille meistä, joilla ei ole rikasta sukua, puoluetovereiden ja hyvä sisko -ryhmien tukea. Se on enemmänkin pieni talo preerialla tai metsän laidassa -elämää, jossa on oltava ahkera ja optmistinen.
Carpe diem - sanonnaksi tullut lainaus, jolla on kaksi toisilleen melkeinpä vastakkaista merkitystä.: Olet kuolevainen, älä tuhlaa aikaasi ja toisaalta nauti joka hetkestä koska olet kuolevainen. Vrt kaupunkihiiri ja maalaishiiri ym.
My very old blog. Vuodesta 2005-
torstaina, tammikuuta 13, 2011
keskiviikkona, tammikuuta 12, 2011
tiistaina, tammikuuta 11, 2011
Lumilabyrintti
Labyrintti on niin korkea, että pienet lapset eivät näe aidan yli.
Backyard snow labyrinth
Sisäkissan sää
Tämä sää ei houkuttele ulkoiluun. Olen palannut entiseen tapaani tehdä päivän kuluessa useita pieniä pyrähdyksiä kuntopyörällä. Ei putoa lunta niskaan katolta, ei ole liukasta.
sunnuntaina, tammikuuta 09, 2011
Välipalaksi jotain uutta, jotain vanhaa
Sulhaspiiraat ovat vanha suomalainen ruoka ja piiraat yleensäkin vanha eurooppalainen ruoka. Kamomillateetä joi Beatrix Potterin Petteri Kaniini, ja niin juon minäkin. Kuppi ja pieni lautanen ovat uusinta uutta huushollissamme, ostettu arjen piristeeksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)