Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1700-luku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1700-luku. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, marraskuuta 22, 2015

Pink and yellow. Uudet värikollaasit 12

pink and yellow

Paljon onnea, Aino. Täysi tusina jo!
Kollaasi 12: vaaleanpunainen (light red) ja kirkas keltainen (clear yellow)
Taustalla Eremitaasin museon päärakennus Talvipalatsi (1762).

pink and yellow

Nainen alistuu nöyrästi kaikkiin muodin vaatimuksiin ja voi samalla löytää niistä vaihtelua elämään.
Tämä nainen oli pukeutunut 1700-luvun asuun Pietarissa. Häntä ja hänen kavaljeeriaan sai valokuvata maksua vastaan.

Päinvastoin kuin yleensä luulemme, rokokoon värit olivat heleän kirkkaita. Muun muassa kirkas punainen oli muotia. Museoissa ja yksityiskokoelmissa olevat kankaat ovat haalistuneet, siksi olemme luulleet, että rokokoon värit olivat pastellinsävyisiä. Opin tämän minulle uuden asian, kun  Tukholman rokokooseuran jäsenet vierailivat Helsingissä monta vuotta sitten.


IMG_4575

Iloiset historian elävöittäjät. Klikkaa kuva suuremnmaksi.
Huom. Eremitaasissa kuten kaikissa Venäjän valtion omistamissa museoissa saa valokuvata ilmaiseksi uuden lain mukaan. Yksityisissä museoissa on useissa muissakin maissa pieni valokuvausmaksu.


textiles

Tekstiilinäyte. Nordiska Museet Tukholma


2012-10-28 16.49.42

Lisäys: Lokakuussa 2012 Pietarissa: Lämmintä päällä. Kirkkaan punaista (ks. kommentit)

perjantaina, syyskuuta 13, 2013

Photo Friday: 'Spacious'


A spacious arcade in Gostiny Dvor (1757, 1785), one of the world's first shopping malls. It occupies a whole block on Nevsky Prospect in Saint Petersburg.
Pylväskäytävä Gostinyy Dvorissa, joka täyttää kokonaisen korttelin.
Photo Friday: 'Spacious' (tilava)


lauantaina, kesäkuuta 08, 2013

Nooakin arkki Suomenlinnassa

Nooakin arkki by Anna Amnell
Nooakin arkki, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Nooakin arkki on rakennettu 1760-luvulla. Se on peruskorjattu viime vuosina. Kollaasissa näkyy rakennuksen pääty, porraskäytävä sekä entinen ovemme. Päädyssä olevan oven yläpuolella oli keittiömme ikkuna. Päädyn toinen kerros oli kerran kotimme, kaksi huonetta, pitkä käytävä, pieni keittiö ja WC, johon tuli kylmä vesi. Asuimme tässä talossa kaksi ja puoli vuotta, kolme kesää.

Asunnot olivat silloin peruskorjaamattomia. Niissä oli puulämmitys, täytyi ostaa halot, säilyttää ne alakerran puuvarastossa, kantaa ne sisälle. Toisessa huoneessa oli pyöreä peltinen pönttöuuni, toisessa leveä valkoinen kaakeliuuni, vähän samanlainen kuin eräs uuni Louhisaaressa. Meidän uunissa ei ollut tilaa, jossa olisi voinut pitää ruuat lämpiminä. Keittiössä ei ollut muuta lämmitystä kuin hella, jossa ei ollut edes muuria.

Nooakin arkki kuten melkein kaikki muutkin Suomenlinnan rakennukset olivat siihen aikaan armeijan virka-asuntoja, ja Suomen armeija oli silloin Suomessa erittäin epäsuosittu - päinvastoin kuin esimerkiksi Neuvostoliiton armeija. :) Oli 1970-luku.

Mutta ajan henki ei pystynyt pilaamaan saaren kauneutta. Siellä asuminen oli suuri elämys kaikkina vuodenaikoina.

Olen kirjoittanut tähän blogiin monta juttua Suomenlinnasta. Klikkaa hakusanoja 'Nooakin arkki' tai Suomenlinna'.
Kaunis Suomenlinna (kuvakansio Flickrissä)
Lue myös
http://blogisisko.blogspot.fi/2012/02/suomenlinna-kylma-vesi-ja-puulammitys.html

lauantaina, maaliskuuta 31, 2012

Helsinkiläisiä


IMG_6492, originally uploaded by Pink Lady on the Loose!.
Nämä nuoret naiset ovat kuin 1700-luvun helsinkiläisiä. Tämä on tyttäreni ottama kuva paikallisesta ostoskeskuksesta, jossa he jakoivat juustomaistiaisia. Kuka väittää vielä, että kaupallisuus on aina ikävää?

Ks myös Pink Lady's Syle File

torstaina, elokuuta 04, 2011

Elämää kivilinnoissa


Louhisaari Manor, originally uploaded by Anna Amnell.
Monikerroksinen kivitalo on ollut varmaankin kylmä talvisin. Tämä tuli minulle mieleen, kun kävin kuumana heinäkuun päivänä Louhisaaren kartanossa.

Sieltä löytyi monelaisia uuneja ja takkoja. Käsittelen tässä vain päärakennuksen, sillä sivurakennuksesta on eri juttu.

Louhisaaresta löytyi yksi tuttu kaakeliuuni, samanlainen kuin se, joka oli Suomenlinnan Nooakin arkissa, jossa asuimme 1970-luvulla armeijan "virka-asunnossa", puulämmitteisessä isossa kaksiossa, asunnossa, josta on ihanat muistot, sillä Suomenlinna oli kaunis, kesät lämpimiä ja lapsemme pieniä ja suloisia.
Kotimme oli Suomenlinnassa (kuvani)

Klikkaa sanaa 'Louhisaari Manor', niin näet kaikki kuvat Louhisaaresta tai 'Suomenlinna' niin näet minun kivilinnani. Klikkaa myös sivun alalaidasta teksti 'vanhemmat tekstit" Louhisaari-kuvat Flickrissä

torstaina, heinäkuuta 28, 2011

torstaina, kesäkuuta 10, 2010

Vanha kaunis Tukholma



Talo 1700-luvulta ja kauniit pitsiverhot vanhassa kaupunginosassa. Nuo pitsiverhot olisin halunnut saada.

keskiviikkona, maaliskuuta 24, 2010

Kodit: Suomenlinna, Punavuori, Kaartinkaupunki, Ullanlinna, Eira

my-neighbourhoods-Helsinki

Vasemmalla Suomenlinnnan kodin Nooakin arkin ovi ja itse talo kirkkopuiston puolelta sekä Korkeavuorenkadun kodin ikkunasta nähtyjä 1800-luvun rakennuksia

Seuraavissa linkeissä kaksi erikoislaatuista tarinaa opiskeluajoiltani! Ensimmäinen opiskelija-asunto Helsingissä oli palvelijanhuone ruotsinkielisen varatuomarin perheessä Punavuoressa Pöllön korttelissa. Näin ikkunasta sisäpihalle, jossa oli sijainnut 1800-luvulla pieni puurakennus, jossa asuivat opiskeluaikanaan myös Runeberg, Snellman ja Cygnaeus. Runeberg kirjoitti mm Saarijärven Paavon siella asuessaan.


Iso Roobertinkatu 17-19. 100-vuotiaan talon historiikki

Iso Roobertinkatu 17-19 (kirjoitukseni talohistoriikissa)
Arkkitehti Gustaf Estlander, rakennusvuosi 1912. Lue myös: Kun myrsky riehui Rööperissä. Erikoislaatuinen tarina tämäkin monessa mielessä.

Oman perheen ensimmäinen koti oli Pikku-Konviktin opiskelija-asuntolassa Kaartinkaupunginosassa Ruutanan korttelissa.
Pieni Roobertinkatu 4-6, arkkitehti G.W. Nyberg, rakennusvuosi 1911.

Asuimme kolme vuotta Suomenlinnassa Nooakin arkki-nimisessä 1760 valmistuneessa kivitalossa. Lue Koti Suomenlinnassa 1970-luvulla (Kirjoituksessani on linkki Nooakin arkin restaurointisivuun)
Kuviani

Asuimme pari kolme vuotta myös Tehtaankadulla Lars Sonckin ja Arvo Muroman suunnittelemassa rakennuksessa Punavuoressa korttelissa 233. Rakennus on valmistunut vuonna 1935, ja tyyli oli karu. Modernismi oli vallannut arkkitehtuurin.

Kadun toisella puolen on Eira, ja vastapäätä korttelissa 218 kaunis Italian suurlähettilään residenssi. Arkkitehti Gustaf Estlander, rakennusvuosi 1912.

Meidän asuessamme Ullanlinnassa Korkeavuorenkadulla Sillin korttelissa lähellä oli monia 1800-luvulla rakennettuja kauniita taloja, esimerkiksi 1888 valmistunut Ohrana Punanotkonkadun ja Korkeavuorenkadun kulmassa Kultakalan korttelissa. Arkkitehti oli Axel Högberg.
Korkeavuorenkadun toisella puolella Kultakalan korttelissa on Karl Hård af Segerstadt ja Bertel Jungin suunnittelema Kihlmanin talo (1898).

Sillin korttelissa on myös kaunis vihreä talo, "Korkeavuori" (Vilho Lekman, 1908)

keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2008

1700-luvun purjelaiva



Kuva: Anna Amnell

Ruotsin Itä-Intian Kauppakomppanian purjelaivan Götheborgin huolellisesti valmistettu kopio on vierailulla Helsingissä. Jonot laivaa katsomaan olivat vielä niin pitkät, että tyydyimme ihailemaan laivaa rannalta.

Götheborg ja Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania

The Project Gotheborg

Lisää valokuviani tästä laivasta on Flickrissä.