lauantaina, helmikuuta 11, 2012

Maria ja hänen poikansa


St. Mary, mother of Christ, originally uploaded by Anna Amnell.
Maria, Krk, Kroatia. Kuva: Anna Amnell

Kommentti:

Euroopassa on noin 500 mustan madonnan kuvaa, osa keskiajalta, osa ehkä vanhempiakin. Väri ei tarkoittane sitä, että madonna olisi afrikkalainen, vaikka sellaisia on maalattu Afrikassa.

Tumma väri johtuu ikonin iästä tai puun laadusta (esim. eebenpuu).
Kyproslaisessa luostarissa ikonimaalaajamunkki selosti meille, että ikonit tummenevat kovasti käytössä tuohuksen vuoksi. Siksi siellä maalatut ikonit olivat aika kirkasvärisiä, vaikuttivat suorastaan räikeiltä.

Loretossa Italiassa on myös musta madonna Marian syntymäkodin kirkossa. Se on kaunis kaupunki korkealla mäellä.

MInulle on kertynyt useita ikoneita, sillä lapseni tuovat niitä matkoiltaan. Lisäksi minulla on katolisten pyhiä esineitä, sillä miniäni on katolinen.

Lempi-ikonini on bulgarialais-ranskalaisen ikonimaalarin maalaama, lahja häneltä. Se on eri tyyliä kuin Suomessa yleensä nähdyt ikonit.

2.

Osa katolisistakin on tullut uskossaan Kristus-keskeisemmiksi esimerkiksi Quebecissä. Mutta joissakin maissa kuten Kroatiassa Maria on keskeinen, Jeesuksen löytää vasta kovan etsimisen jälkeen kirkoista jostakin syrjemmältä. Viimeaikaiset paavithan ovat nostaneet Marian asemaa, siis ensin 1800-luvulla ja sitten ihan viime vuosikymmeninä.

Niagara on kuohunut jo 12 000 vuotta

Niagara Falls_1986_July_024

Niagaralla on pysyvä sateenkaari. Kuva: Matti Amnell Jr.
Kommentti Iineksen blogikirjoitukseen:
Minusta Niagara on mykistävä. Niagaran jyrkänne syntyi yli 400 miljoonaa vuotta sitten, ja vesi on virrannut putouksessa  jo 12 000 vuotta. Hevosenkengän muoto on kaunis, ja veden väri erilainen kuin mikään mitä olen koskaan nähnyt.

Kaiken lisäksi Niagara on kuin turistikohteeksi tehty, sillä putouksen taakse voi mennä luolaan ja nähdä putouksen altapäin ja lähelle putousta voi mennä laivalla, jossa on voimakas moottori.

Asuimme puolentoista tunnin automatkan päässä Niagaralta Torontossa ja kävimme siellä usein käyttämässä Suomesta tulleita vieraita siellä. Niagaraan ei kyllästy.

Tuntuu ehkä pinnalliselta sanoa, että se näytti kaikein kauneimmalta lounasravintolasta erään tietyn pöydän äärestä. Siitä näki ikkunasta, kuinka vesi putoaa alas ihan vieressä valtavalla voimalla, ja sen väri on unohtumaton - niagaranvärinen.


Niagara_Falls_001
Poikamme ottama valokuva miehestäni ja minusta Niagaralla.

Nämä voivat vaikuttaa ylisanoilta, mutta Niagara on ihmeellisempi kuin mitkään muut nähtävyydet. Kaikkein ihmeellisintä on, että sitä pääsee niin lähelle. Olen tavannut NIagaralla ihmsiiä, jotka ovat matkustaneet Amerikkaan vain katsomaan Niagaraa.

Jo kaukana ennen putousta voi kuulla putouksen ääneen, ja ilmaan tihkuu siitä sumua. Minusta Niagara on Amerikan mantereen myyttinen keskus. Kolmannen Aurora-kirjani tapahtumat lähtevät liikkeelle Niagaralta (Aurora ja villikyyhkysten aika)

On tapahtunut sekin muutaman kerran, että Niagara on mennyt jäähän. Olen nähnyt lehtikuvia.

(Pietari Kalm oli ensimmäinen suomalainen, jonka tiedetään käyneen Niagaralla.)
Valitse Google kuvahausta 'Niagara' ja ihmettele.

Suomenlinna: Kylmä vesi ja puulämmitys




Nooakin arkin ovi Suomenlinnassa. Kuva: Anna Amnell

Kommentti blogiin, joka on lopetetti, jossa puhutaan asunnoista ilman mukavuuksia.
Ihminen on sopeutuvainen. Asuimme pari kolme vuotta Suomenlinnassa peruskorjaamattomassa Nooakin arkissa, 1700-luvulla rakennetussa kerrostalossa.

Meillä oli uunilämmitys, keittiössä ja WC:ssä ei tosin ollut mitään lämmitystä. Taloomme tuli kylmä vesi, ja hankimme kaasulla toimivan vedenlämmittimen, jolla sai hetkessä kuumaa vettä keittiöön ja sieltä letkulla vessaan.

Meillä oli kolme pientä lasta, ja pesimme heidät joka ilta "vannassa" (vauvanpesuamme) tilavassa WC:ssä, jossa oli onneksi lattiakaivo. Sauna oli Merisotakoulun saarella. Talvipakkasilla työnsimme lapset vanhanaikaisessa lastenreessä saunaan ja takaisin. Sillalla kävi aikamoinen viima.

Lapset kävivät lastentarhaa ja koulua kaupungin puolella Eirassa ranskalaisessa koulussa, jonne kävelimme jään yli jäätietä myöten.
Lapset muistelevat Suomenlinnan asuntoa hienona asuntona. Olihan siellä kaunis valkoinen kaakeliuuni, melkein samanlainen kuin Louhisaaren kartanolinnassa, syvennys ruokien lämpiminä säilyttämistä varten puuttui.

Nooakin arkin restaurointi (asuntomme oli toisen kerroksen päädyssä. Kuvassa näkyvät ison lastenhuoneen kolme oikeaa ikkunaa ja keittiön ikkuna. Toisella puolen oli meidän pienempi olohuone. Sillä puolella olivat valeikkunat yhdellä seinällä. Linkissä olevassa tekstissä on virhe.)

2.


Siitä jäi hyvät muistot, sillä luonnon kauneus ja mielenkintoinen ympäristö voittivat asunnon epäkäytännöllisyyden. Se on nuoremmille lapsillemme ensimmäinen koti,jonka he muistavat ja aika joka on heille ruusuinen. Mutta kyllähän elämämme oli todella vaatimatonta.

Mutta koska asunto oli halpa, saatoin olla kotiäiti ja järjestää lapsille vapaan ja onnellisen lapsuuden, jossa on sekä luonnonkauneutta että uusien asioiden oppimista. Vanhimmalle lapselle se oli satujen ja seikkailun saari, jota hän tutki ystävänsä kanssa. Se oli ehkä onnellisinta aikaa perheessämme.


perjantaina, helmikuuta 10, 2012

Stockmann 150 vuotta


Stockmann-150-vuotta, originally uploaded by Anna Amnell.

Kollaasi näyteikkunasta.
Suuri koko/a larger size

Käy katsomassa 150-vuotisnäyttely, joka oli kuin museossa vierailu. Toivon, että Stockmann siirtäisi juhlavuoden näyttelymateriaalin pysyväksi näyttelyksi.

Katso, mitä muuta kiinnostavaa on tapahtumassa.
Tavaratalot ovat usein kuin kaupunki kaupungissa.

Olin opiskeluaikana yli vuoden työssä Stockmannilla, kun hankin rahaa opiskeluun. Niin ovat tehneet monet.

Juhlatapahtumia
https://stockmann.com/info/fi/Tavaratalot-HelsinginKeskusta-Argoshalli.html


Iltarusko kaupungilla

Tänään oli harvinaisen kaunis iltarusko. Menimme raitsikalla keskustaan ja eduskuntalon jälkeen väri oli vielä voimakas, mutta Lönnrotinkadun ja Mannerheimintien kulmassa iltarusko näytti jo haalistuneelta, kun mäki oli edessä.
Posted by Picasa

Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen Aika - Kirjailija

Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen Aika - Kirjailija
Sanojen aika on lopetettu.