lauantaina, heinäkuuta 20, 2013

Kun Suomi muuttui


Isänmaamme äidinkasvot. 
Mikael Bobackan HBL:ssä ollut näkemys Suomi-neidosta on mielestäni varsin realistinen. Kuva on ollut esillä tässä blogissa aikaisemmin. 

Muutimme vuonna 1979 pois Suomesta, koska olimme täysin kyllästyneitä suomettuneisuuteen.  Kun palasimme vuonna 1988, Suomi oli täydellisesti muuttunut.

torstaina, heinäkuuta 18, 2013

Rakkaat ja vaaralliset autot

Iisalmen kirkonkylän koulun johtajaopettaja Aaro Pekkarisen auto, Standard Vanguard, 1950-luvun puolivälin Iisalmessa

Iisalmessa oli minun lapsuudessani niin vähän autoja, että kun näin rekisterilaatassa kirjaimet SF, luulin, että se oli Suomi Filmin auto.

Autojen määrän lisääntymistä pidetään elintason nousun merkkinä. Mutta kaikki eivät näe asiaa samoin.
Maailman terveysjärjestön mukaan tieliikenteessä kuolee joka vuosi 12,5 miljoona ihmistä maailmassa (Suomessakin noin 250)  ja loukkaantuu 50 miljoonaa.

 Liikenteelle pitää olla vaarattomia vaihtoehtoja. Tie oli tuhansia vuosia paikka, jossa kohtasimme toisia ihmisiä, juttelimme. Nyt siitä on tullut pelottava paikka.

Pensasmustikka ja metsämustikka

IMG_5742 by Anna Amnell
IMG_5742, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Syömme kesäisin marjat sellaisinaan ilman sokeria. Syksyllä kaipaa jotain erinomaista teen kanssa nautittavaksi. Kuvassa lapsuudenystäväni leipomia kauniita ja makoisia mustikkapirakoita keskitalvella tarjottuina.

Marjat ovat Suomessa vakava asia. Niihin suhtaudutaan joskus suorastaan kiihkeästi. (ks. ihana mustikkaskonssiresepti)  Yhdelle kelpaa vain metsämustikka, toinen pitää pensasmustikoista.

Etsin puolueetonta mielipidettä. Sen mukaan pensasmustikka ja metsämustikka ovat eri marjoja, kumpikin hyviä. Niillä on omat hyvät puolensa. Annetaan arvo kummallekin.

Kaikki eivät voi asua metsän laidalla. Metsämustikat ehtivät usein vanhentua ennen kuin ne pääsevät kaupunkilaisen keittiöön.