Peter the Great (1672 -1725, 2, 03 m), a statue in
Saint Petersburg, The Peter and Paul Fortress
My very old blog. Vuodesta 2005-
Näytetään tekstit, joissa on tunniste patsas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste patsas. Näytä kaikki tekstit
perjantaina, elokuuta 05, 2016
Photo Friday: 'Tall'. A tall man
Peter the Great (1672 -1725, 2, 03 m), a statue in
Saint Petersburg, The Peter and Paul Fortress
torstaina, heinäkuuta 03, 2014
Lastenkirjailijan patsas Kesäpuistossa
"Venäjällemme on suotu kunnia omistaa tarinoitsija sellainen kuin Krylov, jolle valistusministeri on pystyttänyt muistopatsaan Kesäpuistoon lapsuusiässä olevien pienokaisten huviksi."
F.M. Dostojevsky: Riivaajat (alkuteos vuonna 1872), 219. Suom. Ida Pekari.
(Nuolia klikkaamalla voi nähdä lisää kuvia Kesäpuistosta, joka on Pietarin keskustassa, ja Krylovin patsaasta.
torstaina, toukokuuta 01, 2014
Runollista vappua
Tytöt parhaalla paikalla vappua juhlimassa - Einon Leinon patsaan suojassa.
Runollista vappua - 1900-alun alun jumaloitu runoilija oli silloin teinityttöjen ihailema.
perjantaina, heinäkuuta 19, 2013
Runebergin Esplanadi
torstaina, toukokuuta 30, 2013
Larin Paraske
Kuva Ailille Larin Paraskesta, josta Aili kirjoittaa tänään.
Tämä patsas on Helsingissä Mannerheimintien varrella.
torstaina, lokakuuta 18, 2012
keskiviikkona, lokakuuta 10, 2012
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi, Finland's national writer.
Klikkaa hakusaanaa 'Aleksi Kivi', jotta näet muut kuvat ja kirjoitukset
Klikkaa hakusaanaa 'Aleksi Kivi', jotta näet muut kuvat ja kirjoitukset
sunnuntai, helmikuuta 19, 2012
maanantaina, helmikuuta 28, 2011
torstaina, kesäkuuta 17, 2010
Kesä kaupungissa: Töölönlahti
Iltakävelyllä Töölönlahden ympäri. Astuimme puistoon Sokeripala-patsaan kohdalta ja kiersimme lahden. Ihailimme myös Töölön huviloita.
torstaina, helmikuuta 25, 2010
sunnuntai, tammikuuta 24, 2010
lauantaina, helmikuuta 28, 2009
Kalevalan päivänä
Elias Lönnrotin patsas, kuva: Anna Amnell
Elias Lönnrot, "father" of Kalevala
Lönnrot and Kainuu
Mies toisesta maailmasta. Kuva: Anna Amnell
Juhlasää: Helsinki Kalevalanpäivänä
Elias Lönnrotia voi sanoa renessanssi-ihmiseksi. Hänen elämäntarinansa on ainutlaatuinen ja saavutuksensa suomalaisessa kulttuurissa suuret. Hänen alojaan olivat kielitiede, kasvitiede ja lääketiede.
Eläkkeelle jäätyään Lönnrot laati suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1880), jossa oli yli 200 000 sanaa, vain 10 000 sanaa vähemmän kuin esimerkiksi vuoden 1960 suomen sanakirjassa.
SKS:n Elias Lönnrot-tietopaketti
perjantaina, elokuuta 03, 2007
tiistaina, toukokuuta 22, 2007
Patsaat ja politiikka
Kuva: Anna Amnell
Lönnrotinkadulla on Vanhankirkon puiston lähellä tämä Emil Wikströmin veistämä kalevalaishenkinen patsas, joka vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä.
Kuva: Anna Amnell
Kyllä Suomessakin on patsaita siirrelty poliittisista syistä. Edelfelt-patsaskin on joutunut kokemaan politiikan muutoksista. Se oli pitkään poissa Ateneumin edestä.
Tämä patsas häädettiin nimittäin hulluina vuosikymmeninä "ilkivallan vuoksi" Ateneumin [joka oli silloin taidekoulu] edestä Eiraan ja on tuotu hissukseen takaisin. Se on siis jälleen Ateneumin vieressä, rautatietorilta katsoen oikealla puolella.
torstaina, marraskuuta 23, 2006
Minulla oli vielä lähde
Alustus keskusteluun. Kiiltomato 1.2.2004
Minulla oli vielä lähde. [Sua lähde kaunis katselen]
Spontaanisti suoraan nettiin kuten muutkin alustukseni, tämä aamulla kun olin lukenut Hesarista Fagerholmin artikkelin:
Runebergin "Sua lähde kaunis katselen" koulussa kuorossa laulettuna on eräs kauneimpia lapsuudenmuistojani. Sekä sanat että sävel koskettivat minua niin syvältä, että piti ihan pinnistää ettei tullut kyynel silmään.
Monika Fagerholm kertoo tämän aamun Helsingin Sanomissa aivan päinvastaisen muiston samasta laulusta (HS 1.2.2004). Se piti laulaa hänen koulussaan yksinlauluna, ja tilanne aiheutti lapselle häpeän ja epäonnistumisen tunteen.
En varmaankaan edes tiennyt, kuka laulun oli kirjoittanut. Sen kirjoittaja oli minulle samanlainen suomalainen kuin minäkin: hänellä oli lähde, ja minullakin oli lähde.
Minun mummoni laittoi aina puhtaan esiliinan, kun mentiin lähteelle – niin tekevät suomensukuiset naiset yhä vieläkin jossain Venäjällä. Lähteen reunalla kasvoi maariankämmekkä, ja pilvien varjot vaelsivat veden pinnalla. Minä näin ne. Runeberg kirjoitti minun lähteestäni.
(Tästä syntyi lyhyt, mutta miellyttävä keskustelu)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)