Näytetään tekstit, joissa on tunniste patsas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste patsas. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, elokuuta 05, 2016

Photo Friday: 'Tall'. A tall man

Pietari Suuri

 Peter the Great (1672 -1725, 2, 03 m), a statue in
Saint Petersburg, The Peter and Paul Fortress

torstaina, heinäkuuta 03, 2014

Lastenkirjailijan patsas Kesäpuistossa



"Venäjällemme on suotu kunnia omistaa tarinoitsija sellainen kuin Krylov, jolle valistusministeri on pystyttänyt muistopatsaan Kesäpuistoon lapsuusiässä olevien pienokaisten huviksi."
F.M. Dostojevsky: Riivaajat (alkuteos vuonna 1872), 219. Suom. Ida Pekari.
(Nuolia klikkaamalla voi nähdä lisää kuvia Kesäpuistosta, joka on Pietarin keskustassa, ja Krylovin patsaasta.

torstaina, toukokuuta 01, 2014

Runollista vappua

Vappu Eino Leinon kanssa

Tytöt parhaalla paikalla vappua juhlimassa - Einon Leinon patsaan suojassa.

Runollista vappua - 1900-alun alun jumaloitu runoilija oli silloin teinityttöjen ihailema.

perjantaina, heinäkuuta 19, 2013

torstaina, toukokuuta 30, 2013

Larin Paraske


Kuva Ailille Larin Paraskesta, josta Aili kirjoittaa tänään.
Tämä patsas on Helsingissä Mannerheimintien varrella.

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2012

Aleksis Kivi

Aleksis Kivi, Finland's national writer.
Klikkaa hakusaanaa 'Aleksi Kivi', jotta näet muut kuvat ja kirjoitukset

maanantaina, helmikuuta 28, 2011

torstaina, kesäkuuta 17, 2010

torstaina, helmikuuta 25, 2010

Sokeripala

"Sokeripala"

Sokeripala -patsas sijaitsee entisen sokeritehtaan paikalla Mannerheimintien varrella.

sunnuntaina, tammikuuta 24, 2010

lauantaina, helmikuuta 28, 2009

Kalevalan päivänä

EliasLönnrot

Elias Lönnrotin patsas, kuva: Anna Amnell
Elias Lönnrot, "father" of Kalevala
Lönnrot and Kainuu

Mies toisesta maailmasta. Kuva: Anna Amnell
Juhlasää: Helsinki Kalevalanpäivänä

Elias Lönnrotia voi sanoa renessanssi-ihmiseksi. Hänen elämäntarinansa on ainutlaatuinen ja saavutuksensa suomalaisessa kulttuurissa suuret. Hänen alojaan olivat kielitiede, kasvitiede ja lääketiede.

Eläkkeelle jäätyään Lönnrot laati suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1880), jossa oli yli 200 000 sanaa, vain 10 000 sanaa vähemmän kuin esimerkiksi vuoden 1960 suomen sanakirjassa.

SKS:n Elias Lönnrot-tietopaketti

perjantaina, elokuuta 03, 2007

Patsaat, Helsinki


DSC07690, originally uploaded by amnellanna.

Metallipuu kivierämaassa. Helsinki. Kamppi





patsaat, originally uploaded by amnellanna.

tiistaina, toukokuuta 22, 2007

Patsaat ja politiikka

EliasLönnrot

Kuva: Anna Amnell

Elias Lönnrot

Lönnrotinkadulla on Vanhankirkon puiston lähellä tämä Emil Wikströmin veistämä kalevalaishenkinen patsas, joka vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä.

Albert Edelfelt, Helsinki, Finland

Kuva: Anna Amnell

Kyllä Suomessakin on patsaita siirrelty poliittisista syistä. Edelfelt-patsaskin on joutunut kokemaan politiikan muutoksista. Se oli pitkään poissa Ateneumin edestä.

Tämä patsas häädettiin nimittäin hulluina vuosikymmeninä "ilkivallan vuoksi" Ateneumin [joka oli silloin taidekoulu] edestä Eiraan ja on tuotu hissukseen takaisin. Se on siis jälleen Ateneumin vieressä, rautatietorilta katsoen oikealla puolella.

torstaina, marraskuuta 23, 2006

Minulla oli vielä lähde



 Alustus keskusteluun. Kiiltomato 1.2.2004

Minulla oli vielä lähde. [Sua lähde kaunis katselen]

Spontaanisti suoraan nettiin kuten muutkin alustukseni, tämä aamulla kun olin lukenut Hesarista Fagerholmin artikkelin:

Runebergin "Sua lähde kaunis katselen" koulussa kuorossa laulettuna on eräs kauneimpia lapsuudenmuistojani. Sekä sanat että sävel koskettivat minua niin syvältä, että piti ihan pinnistää ettei tullut kyynel silmään.

Monika Fagerholm kertoo tämän aamun Helsingin Sanomissa aivan päinvastaisen muiston samasta laulusta (HS 1.2.2004). Se piti laulaa hänen koulussaan yksinlauluna, ja tilanne aiheutti lapselle häpeän ja epäonnistumisen tunteen.

En varmaankaan edes tiennyt, kuka laulun oli kirjoittanut. Sen kirjoittaja oli minulle samanlainen suomalainen kuin minäkin: hänellä oli lähde, ja minullakin oli lähde.

Minun mummoni laittoi aina puhtaan esiliinan, kun mentiin lähteelle – niin tekevät suomensukuiset naiset yhä vieläkin jossain Venäjällä. Lähteen reunalla kasvoi maariankämmekkä, ja pilvien varjot vaelsivat veden pinnalla. Minä näin ne. Runeberg kirjoitti minun lähteestäni.

(Tästä syntyi lyhyt, mutta miellyttävä keskustelu)