Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
tiistaina, helmikuuta 13, 2007
Kirjeitä kuolleelle sisarelle
Aikaisemmin oltiin sitä mieltä, että kun joku kuolee, hänet täytyy unohtaa ja jatkaa elämäänsä ilman häntä. Ihmisen mieli ei kuitenkaan toimi näin. Mikään ei voi korvata läheistä ihmistä, joka on kuollut. Nykyään ei ajatellakaan enää samalla tavalla. Läheinen säilytetään mukana elämässä. Näin onkin luonnollista, sillä kuolema saattaa yhdistää vielä enemmän kuin elämä.
Minulla on muitakin läheisiä ihmisiä kuin sisar, joka kuoli vähän yli kaksi viikkoa sitten parannuttuaan sitä ennen syövästä. On kaksi lapsuudenystävää, toinen sisar, aviomies, lapset ja muita ystäviä. Kun olen kirjoittanut blogiini "sisareni", olen voinut tarkoittaa myös toista sisartani. Häntä jolla on lapsenlapsi, pieni tytär, jolle ostin viime kesänä nukketalon. Kun olen kirjoittanut blogissani "lapsuudenystäväni", olen tarkoittanut toista tai toista lapsuudenystävistäni, häntä jonka olen tuntenut koko ikäni, tai häntä, johon ystävystyin ensimmäisellä luokalla koulussa. On monia ihmisiä, joiden kanssa voin puhua tärkeistä ja intiimeistäkin asioista ja jotka surevat myös pikkusisareni kuolemaa. Mutta kukaan heistä ei voi korvata kuollutta sisartani, ei edes läheisin kaikista läheisistäni, mieheni.
Ostin eilen kauniin kirjan, johon voi kirjoittaa omia ajatuksiaan. Kirjassa on punaiset kannet, joissa on Charlotte Bronten käsialalla tekstiä kirjasta "Jane Eyre" (Kotiopettajattaren romaani), joka ilmestyi vuonna 1847, sata vuotta ennen pikkusisareni syntymää.
Sisareni luki lapsesta asti paljon. Keskustelimme usein kirjoista. Tähän punakantiseen kirjaan alan kirjoittaa kirjeitä kuolleelle sisarelleni.
Bronten sisarukset linkit
Sisar, veli, sydänystävä, lehtikirjoitukseni
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo kirja on jäänyt minulta huomaamatta. Kuulostaa hyvältä. Noin olen itsekin ajatellut, että täytyy olla aikaa ja mahdollisuus surra, eikä heti rynnätä kohti uutta. Ei entinen niin vain jää taakse, vaikka haluaisikin. Entinen elämä kulkee mukana tavalla tai toisella.
VastaaPoistaSiunausta Sinulle surusi keskellä.
Kiitos, Meirami.
VastaaPoistaEn ole aikoihin ehtinyt rauhassa kiertää blogeissa ja näin käy - en ole tiennyt surustasi. Lämmin osanotto, halaus! Toivottavasti "kirjeet kulkevat" teidän välillänne hyvin!
VastaaPoistaKaisa, toivon niin. Hyvää vointia Sinulle.
VastaaPoistaKirjeiden kirjoittaminen on hyvä idea. Voimia suruusi.
VastaaPoistaKiitos, Ansku. Kyllähän tässä tilanteessa on totuttelemista.
VastaaPoistaJaksamista surussasi Blogisisko.
VastaaPoistaSamalla myös Hyvää ystävänpäivää!
Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoista