Lihavia ihmsiä on ollut aina.
Nyt se on sitten taas tutkittu. Atkinsin dieetti sopii naisille. Tässä tarkoitetaan tietenkin uusinta Atkinsin dieettiä, jossa vältetään huonoja hiilihydraatteja, mutta ei mätetä rasvaista ruokaa ylettömästi niin kuin luullaan. Tarkka tyyppi voi olla vaikkapa kasvisyöjä Atkinsin dieetillä. Jo vuosia sitten luin erään amerikkalaisen naislääkärin kirjaa, jossa sanottiin, että "tietyssä iässä" nainen ei pysty enää käyttämään hiilihydraatteja samalla tavalla kuin ennen.
Tärkeää! Kaikille rasvainen ruoka ei sovi, jolloin "henkilön tulisi pysyä vähärasvaisella Atkinsin ruokavaliolla". Näin jo vuoden 1999 kirjassa "Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma". (sivu 182)
Blogisisko, sydänterveyden kannalta Atkinsin dieetti kuitenkin on huolestuttava ilmiö siksi, että siinä kaikki huomio kiinnittyy hiilihydraattien välttämiseen. Rasvan laadusta sen sijaan ei kanneta huolta.
VastaaPoistaTällä hetkellä joka paikassa kirjoitetaan paljon lihavuudesta ja jokaisen tietenkin pitää yrittääkin pitää kilojaan kurissa, mutta huomio helposti kiinnittyy vain ulkonaiseen. On totta, että yletön sokerinsyönti on pahasta. Sokerista ja rasvasta sitä liikaa energiaa saadaan ja molemmista kannattaa kantaa huolta.
Onpa ihminen laiha tai lihava, sepelvaltimotauti kehittyy niin, että kolesteroli kertyy vähitellen verisuonten seinämiin ja jos näin käy, infarktin vaara kasvaa. Tämä sairaus ei ole ylipainoisten yksinoikeus, vaikka ylipaino lisääkin valtimotaudin vaaraa.
Juuri tällä hetkellä minusta mielenkiintoisinta keskustelua rasvoista ja hiilihydraateista ravitsemuksesta käydään lihavuustutkija Mikael Fogelholmin blogissa.
Sinulla on taas kasapäin mielenkiintoista luettavaa täällä.
VastaaPoistaKiitos kommenteista Neulekirppu ja Kirsi.
VastaaPoistaAtkins auttaa monia, joihin mikään muu dieetti ei tehoa.
Atkinsin dieetissä kirjoitettiin jo aikaisemmin, että niiden, joilla on perinnöllistä taipumusta sepelvaltiomotautiin, tulee välttää kahden ensimmäisen viikon (tai kahden uudelleenstarttaamispäivän jälkeen) jälkeen pahoja eläinrasvoja ja käyttää vähärasvaista Atkinsin dieettiä. Myös kasvissyöjä voi käyttää Atkinsin dieettiä. Tämä unohtuu aina, kun Atkinsin dieettiä arvostellaan.
Nythän Atkinsin dieetti on alkuvaiheen (2 viiikkoa tai kaksi päivää) jälkeen suurin piirtein samanlainen kuin ns terveellinen suomalainen dieetti: kalaa, kanaa, kalkkunaa, värasvaista lihaa tai pähkinöitä, manteleita, avokaadoa yms sekä marjoja, vähähiilihydraattisia (!) vihanneksia, vähärasvaisia maitotuotteita. Kananmunanvalkuaisia voi aina käyttää.
Ei sokeria.
Leivänsyönti jää pois, ja sehän lihottaakin monia.
Soijaa voidaan käyttää runsaasti kuten tuntemani ortodoksit ovat aina käyttäneet paaston aikaan.
Minä olen allerginen soijalle, joten se aiheuttaa ongelmia.
Leivomme "nöttösiä" manteli-ja pähkinäjauhoista, keinosokerista ja munanvalkuaisista. Otan niitä mukaan esim junamatkalle tai jopa kahvilaan.
Minusta pahinta on yleensäkin nykyaikana se, että suurin piirtein kaikissa valmistuotteissa on turhia ja lihottavia aineita kuten paljon sokeria, paljon suolaa, perunaa (leivässäkin). (Joka paikkaan työnnetään nykyään myös soijaa.)
On miltei mahdotonta löytää itselleen syötävää, jossa ei noita olisi. Ei ole ihme, että ihmiset lihovat!
Lisäsin tuonne tekstiinkin:
VastaaPoistaTärkeää! Kaikille rasvainen ruoka ei sovi, jolloin "henkilön tulisi pysyä vähärasvaisella Atkinsin ruokavaliolla". Näin jo vuoden 1999 kirjassa "Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma". (sivu 182)
Niin, amerikkalaiset suosivat suosituksissaan vähärasvaisuutta. Suomalaiset ravitsemussuositukset sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisemiseksi painottavat pehmeitä rasvoja, mutta rasvaa ei saisi jättää pois. Siitä koituu aivan uusia ongelmia.
VastaaPoistaErityisen pahoina pidetään kovetettuja rasvoja.
Nykyään sokerista on tullut tosiaan uudelleen suuri ongelma, kun sitä on niin valtavasti kaikessa, esimerkiksi nyt vaikka ketsupissa ja muroissa. Lisäksi nuoremmat ihmiset juovat paljon virvoitusjuomia ja karamellien kulutus on runsasta.
Samoin suola on suuri ongelma teollisesti tuotetuissa elintarvikkeissa. Virallisten suositusten mukaan runsaskuituinen leipä on hyvä juttu. Itäsuomalaisten naisten myönteinen sydäntautitilanteen kehitys on pantu aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksissa muun muassa ruisleivän nauttimisen piikkiin :)
Itse olen tullut siihen tulokseen, että antiikin ihmiset olivat viisaita, kun viljelivät ajatusta Kohtuus kaikessa.
Kirsi,
VastaaPoistaOn totta, että monet amerikkalaiset -ja suomalaiset- suosivat vähäkalorisia ja vähärasvaisia tuotteita ja syövät niitä sitten liian paljon.
Todellisuudessa Atkinsin dieetissäkin puhutaan "hyvistä rasvoista" ja niiden tarpeellisuudesta. En ole huomannut nykyaikaisessa Atkinsin dieetissä mitään epäterveellistä. Ihminen tulee toimeen ilman leipää- ja varsinkin pullaa.:) Kuitua saa muustakin.
Valitettavasti kohtuuskaan ei riitä pitämään useimpia ihmisiä normaalipainossa. On niin monenlaisia tekijöitä, mm perinnöllisyys, erilaiset sairaudet, erilainen elimistö. Ihmiset ovat kovin erilaisia tässäkin asiassa.
Ehkäpä eri ihmisille sopii erilainen ruokavalio. Jos laihtuminen olisi helppoa, kaikki olisivat hoikkia.
Dieetit innostavat ihmisiä huolehtimaan itsestään. On kuitenkin joitakin ihmisiä, jotka voivat syödä ja juoda mitä hyvänsä ja tupakoida kuin korsteeni ja voivat hyvin ja elävät 90-vuotiaiksi. Sellaisen ihmisen on varmaankin vaikeaa ymmärtää, meitä jotka saamme kamppailla jatkuvasti terveytemme ylläpitämisessa.
Olen lukenut, että keräilytalouden aikaiset ihmiset olivat kaikkein terveimpiä. He söivät juuria, marjoja, hedelmiä, hyönteisiä jne. Lääketieteen arkeologian (vai mikä sen nimi on) mukaan maatalous romautti ihmisten terveyden!
Johtuuko se sitten otsansa hiessä raatamisesta vai siitä, että vilja ei sovi ihmiselle? Näin kuitenkin on esitetty.
Meidän pitäisi kai syödä kuten apinat - ja liikkua yhtä paljon puhtaassa luonnossa - ja kantaa lapsemme sylissä kolmivuotiaiksi, jotta heistä tulisi tasapainoisia ihmisiä. :)