Liisa haastoi minut kertomaan ekoteoistani. Ekopäivä ehti mennä ohi, mutta eihän se poikennut millään tavalla tavallisista päivistäni.
1. Ei autoa
Varsinainen ekotekoni on se, että en ole koskaan omistanut autoa enkä edes hankkinut ajokorttia. Mikään työpaikkani ei ole myöskään sellaista vaatinut.
Meidän perheemme (family, siis aikuiset lapsetkin mukaan laskettuina) ainoa auto on tyttärelläni, joka asuu Espoossa. Hänenkin perheessään vain yksi auto. Pojillani ei ole ollut koskaan autoa tai edes ajokorttia. Heistä se on järkevää, kun asuu kaupungissa. Eivät he ole koskaan pitäneet itseään minään ekosankareina.
Mieheni lapsuudenkodissa maaseudulla oli auto, mutta hän on pitänyt itse autoa vain Kanadassa, jossa hän tarvitsi sitä välttämättä työnsä vuoksi. Siitä oli iloa myös koko perheelle lomamatkoilla. Ehkä hankkisimme auton, jos miehelleni tai minulle tulisi jokin sairaus tai vamma, joka estäisi liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä. Nyt auto tuntuisi turhalta ja kalliilta lelulta.
Käytän mieluiten junaa ja raitsikkaa, bussia jos on pakko. Pidän myös laivoista. Teen hyvin harvoin lentomatkoja. Käytän taksiakin aika harvoin, yleensä silloin kun olen sairas ja menossa lääkärille, menossa hienoille kutsuille tai kun on pakko mennä jonnekin ja on kurja sää.
2. Muut ekoteot:
Olen ostanut aina kirpputoreilta yms suurimman osan huonekaluista ja vaatteista. Perhe- ja sukulaispiirissä otetaan ilolla vastaan toisen antamat käytetyt vaatteet. Siinäkään ei ole mitään sankaruutta, sehän on suorastaan muotia.
Siinä ovatkin ekotekoni. Teen mielestäni tarpeeksi ekotekoja, siksi käytän iloisella mielellä pyykinpesukonetta ja astianpesukonetta, enkä lajittele jätteitä (paitsi paperit ja sekajätteet) - lajitelkoot ne jotka tupruttavat pakokaasuja tuolla kaduilla ja tekevät monta pitkää lentomatkaa vuodessa.
On julmaa ryhtyä vaatimaan, että väsyneet perheenäidit pesisivät käsin astiat ja tekisivät muita "ekotekoja" samaan aikaan, kun vihreydestään ja ekologisuudestaan ylpeilevät lentelevät jatkuvasti edestakaisin lentokoneella Euroopassa ja muualla maailmassa.:)
Englannin anglikaaninen kirkko on päättänyt, että sen työntekijät eivät tee lentomatkoja. Siinä on miettimistä suomalaisillekin ekoihmisille.
P.S. Mieheni muistutti, että ekoteko on myös se, että meillä ei ole toista asuntoa, siis kesämökkiä, eikä saunaa. Emme käy edes kerrostalon saunassa. Pesemme itsemme suihkussa. Siinäkin säästyy energiaa.
Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus paheksua esimerkiksi niitä, jotka käyvät saunassa :) ja käyttävät autoa, vaan muistuttaa siitä, että kannattaa ajatella, mitkä ovat todellisia ekotekoja ja miettiä, mitä niistä voi itse tehdä.
Tuo autottomuus on rahanarvoinen asia ja lisäksi se on todella ympäristöystävällistä! Auto on pääomakustannuksiltaan melkoisen raskas ja epätaloudellinen investointi. Helsingissä autottomuus onnistuukin mainiosti siellä on niin hyvät yhteydet.
VastaaPoistaMielestäni tuo pointtisi tuolla lopussa: että kannattaa miettiä, mitkä ovat oikeita ekotekoja on niin totta. Esimerkkinä vaikkapa nämä (sohaisenkohan nyt muurahaispesää) turkikset.
Turkiksetkin alkavat olla tarpeettomia ainakin Helsingissä, sillä talvet ovat niin lämpimiä.
VastaaPoistaAinoa "turkis", jonka omistan, on 1950-luvulta peräisin oleva minkkistoola, jonka kanadalaiset sukulaiseni (in-laws) toivat minulle erään kanadalaisen vanhan rouvan kuoltua. Se on tuottanut paljon iloa, kun kerrostaloasunnosamme on kylmää!
Turkiksetkin ovatkin enimmäkseen naisten asuja.
Minulle tulee näistä ekoasioista mieleen Amerikan amishien ja mennoniittain tai vaikkapa Suomen vastaavien lahkojen elämä. Kaikki, mitä miehet tarvitsevat (autotkin muilla kuin mennoniitoilla) sallitaan. Tupakkaakin saa mies polttaa.
Naisten jutut ovat syntiä.
Tuo autottomuus on iso asia.
VastaaPoistaMinulla on auto ja omakotitalo, yritän siis olla ihan amish-asteella muuten :) Tiskailen käsin, kompostoin, lämmitän bioenergialla, keräilen jäätelörasioita jne.
halo-efekti,
VastaaPoistavarmaaniin olisi vaikeaa tai mahdotonta asua ilman autoa maaseudulla. Asunnotkin ovat siellä edullisia.
Minäkin olen keräillyt jäätelö ym -rasioita, mutta sitten niitä kertyi niin paljon, ettei tiennyt mitä tehdä niillä.:)
Äitini oli jo kierrättäjä, osti kirpputoreilta ja huutokaupoista ja virkkasi keittiöön matot muovikasseista.
Monilla on loistoideoita kierrätyksestä. On muotia pitää vanhoja vaatteita - mikä lähenee usein hintojen puolesta antiikkiesineiden keräämistä. Afrikassa tehdään taidetta ja leluja peltipurkeista ja muista "romuista". Uusinta kallista muotia on pukeutua "kuten köyhät".
Suuri osa meidän perheen "ekoteoista" johtuu siitä, ettei ole ollut varaa ostaa niin kovin paljon. On pitänyt tehdä valintoja. Oma asunto, kesämökki ja auto olisivat merkinneet sitä, että en olisi voinut olla niin kauan kotiäiti.
Halusin hoitaa ja kasvattaa itse lapseni. Yhden aikuisen palkalla oppi kekseliääksi ja päätyi säästämään luontoa ihan luonnostaan. Yltäkylläisyys johtaa tuhlaamiseen, myös luonnon tuhlaamiseen.
On luonnollista ja oikein, että ajatellaan ympäristöä, mutta monesti ympäristönsuojelussa samoin kuin eläinten oikeuksista puhumisessa on piirteitä, jotka muistuttavat hurmoksellisia uskonnollisia liikkeitä. Monet pitävätkin niitä uskonnon korvikkeina.
Mutta ehkäpä me ihmiset otamme kaikki asiat oman temperamnettimme mukaisesti.
Taitaa kyllä olla niin että käsin tiskaaminen ei ole välttämättä ekoteko! Nykyiset astianpesukoneet kuluttavat paljon vähemmän vettä kuin käsipesu.
VastaaPoistaMatteus, on hyvä arvoida aina uudestaan monia asioita, myös näitä ekotekoja.
Poista