Krakowalaisessa ravintolassa.
Meillä oli kaksikymmentä vuotta takka. Alussa käytimme sitä usein, sitten harvemmin. Jostakin syystä tämä on sellainen aamu, jolloin kaipaan takkaa.
Valkoinen marmorinen sokeripalamme oli peräisin 1930-luvulta. Poltin siinä joskus paperia, esimerkiksi vanhat versiot jostain käsikirjoituksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti