keskiviikkona, helmikuuta 06, 2013

Siirtolaisen ja pakolaisen koti-ikävä

A lake in Carelia

Kuvassa järvi Karjalassa. Kuvasin tämän ensimmäisellä Pietarin ja Venäjän matkallani junan ikkunasta. Minun sukulaiseni ovat asuneet Viipurin lähellä Ala-Sommeessa joskus 1400-luvulla, joten minulla ei ole omaa tunnesidettä Karjalaan.

Saako siirtolainen tai pakolainen ikävöidä menettämäänsä kotiseutua? Pakolaisia on keskuudessamme: karjalaiset siirtolaiset, heitä olivat Venäjän vallankumousta paenneet emigrantit, nyt eri puolilta maailmaa Suomeen tulleet pakolaiset ja muut maahanmuuttajat. Monia romaaneja on kirjoitettu pakolaisuudesta ja muutosta toiseen maahan. Paljon muuttaneet ovat monen maan kansalaisia, monen kulttuurin ihmisiä. Tämä oli lisäys seuraavaan kommenttiini, jonka kirjoitin Ruotsissa asuvan suomalaissyntyisen Hannelen blogiin:

Vanhempi polvi vietti elämänsä tärkeät vuodet Karjalassa, joten sillä on heille aivan eri merkitys kuin niille, jotka eivät ole siellä koskaan asuneet tai vain pikkulapsina.

Pakosta henkensä kaupalla kotiseudun jättäminen on eri asia kuin vapaaehtoinen muutto uuteen maahan. Vaikkapa  Ruotsiin muuttanut on saanut käydä Suomessa silloin, kun haluaa. Toista oli karjalaisten kohtalo.

 Välimatkakin merkitsee. Pitkä matka kotimaahan on kallis ja mahdoton monille pakolaisille ja siirtolaisille.

Asuin yhdeksän vuotta pakolaisten keskellä Kanadassa, ja kyllä heidän surunsa ja koti-ikävänsä oli suuri. Tutkimusten mukaan vasta kolmas polvi siirtolaisia ja pakolaisia muuttui kanadalaiseksi. Onneksi Kanadassa sai kaivata vanhaa kotimaataan ja juhlia sitä, olla samalla aikaa vaikkapa ukrainalainen ja kanadalainen.

P.S. Sana 'mamu' on minusta maahanmuuttajia halventava sana. Vai sanoisitteko Suomesta ulkomaille muuttaneesta: Sisareni on mamuna Amerikassa?

4 kommenttia:

  1. Elämänsä tärkeät vuodet... he jotka vielä elävät ja kaipaavat, olivat lapsia silloin. Osa isäni pikkusiskoista saivat vielä Karjalan paon jälkeen lapun kaulaan, ja lähetettiin Ruotsiin. Heillä Ruotsissa näyttää kaipuu Karjalaan olevan pienenpi, kuin heillä jotka jäivät Suomeen. (oma isäni Ruotsiin aikuisena, kun hänellä teini-ikäisiä lapsia)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuus on hyvin tärkeä osa elämää. Tämähän on yleisesti tunnettu ja tunnustettu fakta.

      Poista
  2. Mitä on "vapaaehtoinen muutto"? Ruotsiin muuttaneet olivat useat työttömiä 1970-luvulla, monikaan ei osannut ruotsia, ei se mikään lomareissu ollut heille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. He asuivat Suomessa, joka oli vapaa demokratia ei suljettu rautaesiripun takana oleva maa, terroristivaltio tai diktatuuri. He eivät paenneet pakosta, heillä ei ollut henki uhattuna. He saivat käydä kotimaassaan milloin halusivat.

      Poista