Minulla on kahdeksan meksikkolaista tuolia. Todellisuudessa ne eivät ole identtisiä, vaan kaikki ovat hiukan eri korkeutta. En tiedä, mitä puulajia ne ovat. Jotain meksikkolaista puuta.
Ostimme ne Kanadasta pienestä meksikkolaisten esineiden kaupasta, jonne ne tuotiin pienestä meksikkolaisesta vuoristokylästä. Ne olivat kyläläisten tekemiä ja puuvalmiita. Jäännöskappaleet, hyvin halpoja, vain sen ajan sata markkaa kappale. Joku ravintola oli ostanut muut ja lakkauttanut ne tummanruskeiksi. Olen nähnyt näitä tuoleja vain kerran, eräässä kirpputorilta löytämässäni 1950-luvun sisustuslehdessä kuvassa meksikkolaisesta kodista, jossa niitä oli tusina pyöreän lasipöydän ympärillä. Ne olivat myös vaaleita kuten meidän tuolit.
Mieheni hioi nämä, ja minä lakkasin ne erikoislakalla. Tuolit ovat olleet meillä yli 30 vuotta, ja ne on kerran viety korjattaviksi, kannettu yksi kerrallaan puusepälle, joka uusi liimauksen. Tai ainakin tarkisti sen.
Käsittääkseni tämän tuolimallin takana ovat renessanssiajan tuolit. Tämä on meksikkolainen tulkinta niistä. Löysin Googlella yhden kuvan, jossa muutama samanlainen tuoli (New Mexico) meksikkolaisesta loma-asunnosta. Kolmessa tuolissa on melkein sama malli.
Numerokuvat 25: 8
Ompas kauniit tuolit!
VastaaPoistaSe oli hyvää onnea. Kun näin tuollaisen tuolin siellä kaupassa, sanoin miehelleni: Olisipa varaa ostaa edes yksi tuollainen tuoli. Saisi katsoa sitä. On niitä katsottu ja käytetty joka paikan tuoleina.
PoistaJa kahdeksan koristeellista reikää kunkin tuolin selkänojassa. Hauska kuva, kauniit tuolit.
VastaaPoistaOlisin siis selvinnyt laittamalla yhden tuolin.:)
PoistaSievät istuimet :)
VastaaPoistaNiissä on hyvä istua. Meillä on myös tyynyt, joilla voi pehmentää tai korottaa tuoleja.
PoistaTosi hieno haastevastaus tarinoineen päivineen!
VastaaPoistaKiitos, Sanna.
PoistaTuoleilla on ääretön historia- ja muistoarvo
VastaaPoistaMuistoarvoa on, myös kiinnostava esimerkki tuolien historiaa.
PoistaJa aika raahaaminen tänne pohjolan perille noissa tuoleissa.
VastaaPoistaOnneksi Kanadasta tullessa mieheni työnantaja maksoi muuton, ja muuttofirma pakkasi ja toi kotiin. Paljoa emme voineet tuoda. Löysin toisen perheen, joka muutti Kanadasta Suomeen samaan aikaan ja jaoimme kontin. Sitä suosittelen muillekin. Muuttofirman miehet luulivat tuoljes hyvin kalliiksi tuoleiksi.: He purkivat pakkaukset ja kantoivat ne sisään kuin posliiniesineet.)
PoistaMuut muutot ovat olleet hankalampia. Täytyy päällystää kuplamuovilla ja olla hyvin varovainen. Viimeksi ystävämme toi ne pakettiautolla eikä tarvinnut pakata.