Sain ystävänpäiväksi muutaman rivin mainintaa Hesarissa. Kuvassa aloitteleva ja optimistinen Anna Amnell vuonna 1991
”Omakustanteeseen voi päätyä myös
silloin, kun alkuperäinen kustantaja ei enää halua ottaa kirjasta uusia
painoksia tai jatkaa sarjaa.
Esimerkiksi Anna Amnell on
julkaissut BoD:n kautta yhteisniteen Vaahteralaakson Aurorasta kertovista
tyttökirjoistaan sekä jatkanut kyynäränmittaisen Lucia-tytön myöhempiä
vaiheita.
--
Omakustantaja joutuu myös venymään
moneksi: kirjailijan ja kuvittajan työn lisäksi on hallittava yritysjohtajan,
graafisen suunnittelijan, oikolukijan, markkinoinnin, viestinnän, myynnin,
logistiikan ja postittajan taidot.
Nykyään tiedotukseen käytetään
sekä sosiaalista mediaa että vanhanaikaista puskaradiota. Anna Amnell perusti
omakustanteilleen blogit, joiden kautta hän tekee kirjoja tunnetuksi.”
Päivi Heikkilä-Halttunen: Lastenkirjaomakustanteena vai yhteisörahoituksella? Kun isoilla kustantamoilla on tiukempaa, lastenkirjailijat ja
kuvittajat etsivät uusia tapoja saada töitään esiinHS/KULTTUURI 14.2.2015
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1423811823911?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-1
katso myös
Aurora-kirjat 1991-1999 ja 2014: esittely ja otteita kirja-arvosteluista
Lucia ja Luka : kirjan esittely ja kirja-arvosteluja
Firenzestä Turkuun : Näin syntyivät Lucia-kirjat.
Haastattelu Hesarissa vuonna 1996 Aurora-kirjoista [Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaani nimellä Pirkko Pekkarinen]
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1423811823911?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-1
katso myös
Aurora-kirjat 1991-1999 ja 2014: esittely ja otteita kirja-arvosteluista
Lucia ja Luka : kirjan esittely ja kirja-arvosteluja
Firenzestä Turkuun : Näin syntyivät Lucia-kirjat.
Haastattelu Hesarissa vuonna 1996 Aurora-kirjoista [Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaani nimellä Pirkko Pekkarinen]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti