My very old blog. Vuodesta 2005-
keskiviikkona, joulukuuta 30, 2020
sunnuntai, joulukuuta 20, 2020
Somebody is selling my photos
Tarkista, tehdäänkö Sinulle samaa!
http://www.uwe-janning.de/index.php?route=product%2Fsearch&search=blogisisko
torstaina, joulukuuta 10, 2020
keskiviikkona, joulukuuta 02, 2020
tiistaina, joulukuuta 01, 2020
maanantaina, marraskuuta 30, 2020
perjantaina, marraskuuta 27, 2020
Kommentteja: Rasismi
Suomalaiselta siirtolaiselta vuokratun talon pihalla Torontossa 1980-luvulla. Toisella puolen asui kreikkalainen, toisella puolen italialainen perhe. Asuimme tässä vuoden, sitten talo myytiin, muutimme toiseen vuokra-asuntoon alueelle, joka oli varsinainen kansojen sekoitus.
KOMMENTTI kemppisen blogiin 2009
http://kemppinen.blogspot.com/2009/09/paha-ihminen.html
Kirjoitin: --tulevat mieleen monet tilanteet Pohjois-Amerikassa asumisemme ajoilta.
"Ei ne näy olevan enää säkki selässä puuvillapelloilla", sanoi eräs "Suomi-vieraamme", sukulaisemme, kun näki Yhdysvaltojen puolella Chicagossa ensi kerran elämässään mustan pankkivirkailijan, kauniin ja tyylikkään naisen, jolla oli kulta- ja timanttikoruja ja olemus kuin Lenitalla.
Monet vieraamme olivat ällistyneitä Toronton katunäkymistä: kaikki rodut olivat sulassa sovussa. "Tämä on kauniiden ihmisten maa", huokasi eräskin mies.
Oma mahdollinen kuvitelma valkoisen rodun ylemmyydestä ja paremmuudesta rapisee nopeasti pois, kun omalääkäri on juutalainen rabbi, tyttären oikomislääkäri kiinalainen jne.
Sitten vasta suomalaisilla on paljon oppimista, kun Suomeen muuttaa runsaasti tarmokkaita ja älykkäitä siirtolaisia. He tulevat menestymään Suomessa. He ovat yleensä paljon lapsirakkaampia kuin me suomalaiset. He myös kunnioittavat vanhoja ihmisiä.
Matkustan julkisilla kulkuneuvoilla, ja kaikkein ystävällisimpiä ovat muualta Suomeen muuttaneet bussien ja raitsikoiden kuljettajat. Heidän lapsensa tulevat muuttamaan tämän maan. Uskon, että Suomesta tulee lämpimämpi ja inhimillisempi maa.
Tästä sain kovat haukkumiset, arveltiin, että olin asunut hienoilla alueilla"Kun ne omat käsitykset ulkomailla asumisesta on muodostettu asumalla ns. paremmilla alueilla,"
Vastasin:
Anonyymi,
erehdyit pahan kerran luullessasi, että asuin joillakin rikkailla alueilla.
Asuin Torontossa halvoissa vuokra-asunnoissa, joissa oli naapureina lähinnä pakolaisia ja muita siirtolaisia: kiinalaisia, arabeja, libanonilaisia, marokkolaisia, unkarilaisia, korealaisia, Neuvostoliitosta paenneita venäjänjuutalaisia, italialaisia, kreikkalaisia, Karibian saarten mustia jne. Mutta minkäänlaista rasismia ei esiintynyt.
Torontossa lastemme koulussa (high school) oli yleensä puolet luokasta manner-Kiinasta tulleita, neljäsosa Karibian meren mustia ja yksi neljäsosa muita, suuri osa lukuisista maista tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia.
Kun siellä ilmeni pientä rasismia, (joku kirjoitti seinään rasistisen ilmaisun) rehtori määräsi kaikki koululaiset kokoontumaan juhlasaliin ja piti puhuttelun, jossa sanottiin, että siinä koulussa ei suvaita minkäänlaista rasismia.
Puhun todellisten kokemusteni perusteella.
Anna Amnell: Lucia Olavintytär.- Jouko Grönholm: Kirjojen Turku. 2020
"Kirjojen Turku -teos on matka Aurajoen kaupungin historiaan ja nykypäivään. Kirjassa esitellään Turussa asuneita ja Turusta kirjoittaneita kirjailijoita usealta vuosikymmeneltä. Artikkeleita on kaikkiaan noin 80 kirjailijasta. Artikkelit on aikaisemmin julkaistu eri yhteyksissä, pääasiassa Turun Sanomissa.
Jouko Grönholm on pitkän linjan toimittaja ja kriitikko. Varsinais-Suomen kulttuurirahasto palkitsi hänet vuonna 2017 ansiokkaasta toimittajan työstä ja kulttuuriarvojen esiin tuomisesta. Grönholmin kirjoituksia leimaa vaihtelevuus ja yllätyksellisyys - ajoittain jopa leikillisyys."
Jouko Grönholm on pitkän linjan toimittaja ja kriitikko. Varsinais-Suomen kulttuurirahasto palkitsi hänet vuonna 2017 ansiokkaasta toimittajan työstä ja kulttuuriarvojen esiin tuomisesta. Grönholmin kirjoituksia leimaa vaihtelevuus ja yllätyksellisyys - ajoittain jopa leikillisyys."
Anna Amnell: Lucia Olavintytär.- Jouko Grönholm: Kirjojen Turku. 2020, 335 sivua. Meseta. Anna Amnell sivut 36-38:
"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?--Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013.) --Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista."
Lucian seikkailu Juhana herttuan Turun hovissa ja Wittenbergissä. Lucia ja Luka on jatko-osa Lasten Keskuksen julkaisemiin kirjoihin Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006).
Anna Amnell: Lucia ja Luka
Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016.
Oma kirjoitukseni Lucia Olavintytär-kirjojen synnystä
sunnuntai, marraskuuta 22, 2020
Anna Amnell: Korven orkideat
keskiviikkona, marraskuuta 11, 2020
Anna Amnell: Tulva 2020
Sisälleni on leimautunut tuvan ikkuna. Siinä on kuusi ruutua. Ikkunasta näkee niittyjen yli alas metsänrajaan, jonka takana on toinen maailma. Ikkunan edessä vaihtuvat lapsuuteni vuodenajat, ja niistä tulee kuin yksi ainoa vuosi, jossa on yksi ainoa talvi, kevät, kesä ja syksy. Ne sekoittuivat niihin vuodenaikoihin, joita sukuni on kokenut, niin että me kaikki elämme samassa ajassa, jossa meidän kaikkien kokemukset ovat limittäin ja päällekkäin.
Kun muistelen noita aikoja ja niitä tarinoita, joita silloin kuulin, ne ovat kuin ihmeen kautta säilyneitä reunoiltaan pyöreiksi kuluneita ja haalistuneita valokuvia, jotkut oudosti valottuneita.
Fiktiota ja faktaa yhdistävä romaani suurperheestä sodan aikana. Pieni lapsi viedään sotaa pakoon isovanhempien luo. Hänestä tulee kuin sisar kymmenen vuotta vanhemmalle enolleen, jonka veljet ovat rintamalla.
Eino ja Liisa esiintyvät myös Anna Amnellin romaanissa Vakoilijoita pikkukaupungissa (2018).
E-kirja tulee myöhemmin Tulva
keskiviikkona, lokakuuta 28, 2020
Blogisisko ® Anna Amnell: 1900-luku oli surullinen sukutarina
1900-luku oli surullinen sukutarina. Häiriintynyt Saksan keisari on kateellinen komeille serkuilleen Britannian kuninkaalle ja Venäjän keisarille. Hän lähettää Moskovan serkulleen sinetöidyn paketin, junavaunun, jossa on terroristin kostohimoinen pikkuveli. Tämä haluaa kostaa Venäjän keisarille sen, että keisarin isän murhaa suunnitellut terroristiveli teloitettiin. Kaikille käy huonosti, keisari menettää asemansa, sota tuo köyhyyttä ja onnettomuuttta, serkku ja serkun vaimo ja lapset murhataan, Venäjä joutuu kaaokseen, laillisuus joutuu romukoppaan. Alkaa Venäjän kansan monikymmenvuotinen kurjuus ja kärsimys. Puoli Eurooppaa orjuutetaan. Koko Eurooppa kärsii.
lauantaina, lokakuuta 03, 2020
keskiviikkona, syyskuuta 30, 2020
perjantaina, heinäkuuta 10, 2020
Uuden kielen oppiminen ei ole helppoa
Uuden kielen oppiminen on vaikeaa. Lapsi voi oppia nopeasti, jos vanhemmat ovat johdonmukaisia, puhuvat vain omaa kieltään lapselleen ja antavat syntyperäisten tai vastaavan (lapsena tai teini-ikäisenä tietyn kielen omaksuneen) opettaa/puhua lapselle uutta kieltä: opettajat, leikkitoverit. Jotkut oppivat TV-tä katselemalla hyvän ääntämisen.
Mutta tunnekieli eli ns. sydämen kieli täytyy tulla vanhemmilta, jotka puhuvat omaa kieltään (!) lapselleen. Silloin lapsi oppii myös vieraan kielen paremmin kuin jos vanhemmat puhuisivat vierasta kieltä lapselleen. Suomalainen vieraan kielen opetus voi olla erittäin hyvää.
Mielipiteeni perustuvat omiin kokemuksiin vaihto-opppilaana, opettajana (englanti) ja siirtolaislasten äitinä. En puhunut lapsilleni koskaan muuta kuin suomea, kun asuimme yhdeksän vuotta siirtolaisina Kanadassa. Meillä puhuttiin aina suomea, ja lapset puhuivat keskenään suomesa. He oppivat englannnin opettajilta, luokkkatovereilta ja TV.stä.
Ranskan he olivat oppineet sitä ennen Helsingin ranskalais-suomalainen koulu (virallinen) koulussa, jossa aloittivat lastentarhassa ja jatkoivat Kanadassa ranskan tunneill ja yliopistossa. Kun tyttäreni opiskeli ranskalaista filologiaa Pariisissa, eräs professori kysyi, onko hänen äitinsä virolainen (!), vaikka en ollut koskaan puhunut hänelle (huonoa) ranskaani.
Kieli ei ole yksinkertainen ja helppo asia. Mielestäni Suomessa ei tajuta sitä samalla tavalla kuin sellaisissa maissa, joissa on laajaa kokemusta siirtolaisuudesta useassa sukupolvessa. Auttavan kielitaidon oppii nopeasti. Se riittää turistimatkoilla ja käytännön töissä, mutta ihmisten hoitamisessa se ei aina riitä.
lauantaina, kesäkuuta 27, 2020
torstaina, kesäkuuta 25, 2020
maanantaina, kesäkuuta 22, 2020
lauantaina, kesäkuuta 06, 2020
Mitä koronakriisissä on oikein tapahtunut? Minna Haaviston kirjoitus
Erinomainen selostus siitä. mitä on tapahtunut. Miten on mahdollista, että terveysviraomainen Salminen haluaa taudin leviävän? Halutaanko Suomesta tehdä koelaboratorio rokotetehdasta varten. Mikä on yhteys Ruotsiin, jossa vaaditaan yksimielisyyttä? Minullekin on useaan otteeseen sanottu, että ei saa arvostella hallitusta ja koronapandemian hoitioa, vaan pitää olla yksimielinen. Pitkä oikein hyvä artikkeli, joka kertaa tapahtumat.
https://www.minnahaavisto.fi/2020/05/06/havaintoja-viranomaistoiminnasta-koronakriisissa
https://www.minnahaavisto.fi/2020/05/06/havaintoja-viranomaistoiminnasta-koronakriisissa/?fbclid=IwAR35Fdu_2jr8y4dq7VK3p4EGHg8ak31f-KsvmeDBIJ7ldKtEmWAA58b9J-A
https://www.minnahaavisto.fi/2020/05/06/havaintoja-viranomaistoiminnasta-koronakriisissa
https://www.minnahaavisto.fi/2020/05/06/havaintoja-viranomaistoiminnasta-koronakriisissa/?fbclid=IwAR35Fdu_2jr8y4dq7VK3p4EGHg8ak31f-KsvmeDBIJ7ldKtEmWAA58b9J-A
lauantaina, toukokuuta 30, 2020
sunnuntai, toukokuuta 24, 2020
Hyvää Id al-Fitr -juhla-aikaa
Id al-Fitr on muslimeille samantapainen juhla kuin joulu. Juhlapäivien aikana järjestetään virallisia vastaanottoja, vieraillaan ystävien luona, annetaan lahjoja, ostetaan uusia vaatteita ja käydään sukulaisten haudoilla", kertoo Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Id_al-Fitr
Kuvat otti sisareni Indonesian matkallaan
Kukkavaunut Jakartassa
maanantaina, toukokuuta 18, 2020
Suodatinkangas tuuletusikkunassa 2
Laita suodatinkangas tuuletusikkunaan, jotta voit pitää ikkunaa auki vaikka päiväkaudet.
maanantaina, toukokuuta 11, 2020
sunnuntai, toukokuuta 10, 2020
torstaina, toukokuuta 07, 2020
Koronakriisi, vanhukset
Vanhoillle ihmisille korona on elämän ja kuoleman kysymys. Sen kanssa ei leikitä. Kotivoimistelua ja erilaisia harrrastuksia on mahdollista käyttää hyödyksi. Ihminen voi harrastaa liikuntaa kotonaan ja kotipihallaan. Hän voi kommunikoida ystäviensä ja omaistensa kanssa puhelimitse ja muilla nykyajan keinoilla. Tilanne helpottuu vasta sitten,
kun tehokas rokote on keksitty. Vastuullinen ihminen ei houkuttele iäkästä ihmistä joutumaan alttiiksi ihmisjoukoille tai sukulaisille. Lähiomaisiani asuu eri puolella Suomea ja ulkomailla. Yhteys säilyy jopa toiselle mantereelle. Puheet vanhusten eristämisestä vaikuttavat kansan mielistelyltä. Se ei ole todellista huolenpitoa. ihan hävettää sellainen populismi. Mielenterveysongelmat ja uniongelmat ovat täysin eri asia ja kuuluvat asiantuntijoille, ei ainakaan pikkulasten hoidettaviksi.
tiistaina, toukokuuta 05, 2020
Kasvomaski suojelee, pidä välimatka
Yle selvitti: Kasvomaskit pakollisia jo yli 50 maassa – määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön, mutta Suomessa suositusta ei toistaiseksi tule
Mutta älä ryhdy hallituksen koekaniiniksi! Sinulla ja omaisillasi on vain yksi elämä. Odota rokotusta!
koronakriisi. Pidä etäisyys
keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2020
maanantaina, huhtikuuta 27, 2020
Suojele itseäsi koronalta
Yle selvitti: Kasvomaskit pakollisia jo yli 50 maassa – määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön, mutta Suomessa suositusta ei toistaiseksi tule
https://yle.fi/uutiset/3-11336804?fbclid=IwAR1Uuh5MdCOcDL6bjqYKgLj3xaN0zI4YpTlYE7m0xkKa2lz1ULKaws84U1Ykoronakriisi
torstaina, huhtikuuta 23, 2020
sunnuntai, huhtikuuta 05, 2020
Kollaasi: hedelmien pesua koronan aikaan
Lääkäri neuvoo.
https://www.youtube.com/watch?v=TKx-F4AKteE&feature=youtu.be&fbclid=IwAR3gL5hvkRUUT0tsu52u5UsHmT30rW6PWiO4N6T9QK6yJNnPsRUsUxoXwa0
perjantaina, huhtikuuta 03, 2020
Blogisisko ® Anna Amnell: Haastattelu Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n Rovins...
Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30.
1. Miten sinusta tuli kirjailija? Milloin päätit, että haluat kirjoittaa ja julkaista kirjan?
Lainasin alaluokilla koulun kirjastosta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Se oli ensimmäinen paksu kirja, jonka luin, kaunis vanha painos, kannet himmentynyttä kultaa ja punaista. Sivelin kirjan selkämystä ja kuiskasin : Minusta tulee kirjailija.
Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia on historiallinen romaani, ja niitähän minä olen tähän asti kirjoittanut.
Tuosta hetkestä kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin kirjoitin ensimmäisen kirjani. Aina tuntui olevan jotakin kiireellisempää tekemistä. Kirjoitin lapsena runoja ja opiskeluaikana pari lehtijuttua ja siirtolaisena Kanadassa lisää lehtijuttuja, sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen.
2. Nyt marraskuussa ilmestynyt Lucia ja Luka on seitsemäs historiallinen nuorisoromaanisi.
Mistä syntyi idea näiden kirjojen kirjoittamiseen? Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?
Minua kiinnostaa ihmisen kohtalo historian myllerryksessä. Lähteinä ovat tieto- ja kaunokirjallisuus, museot ja oma kokemus arjessa ja matkoilla. 1990-luvulla ilmestynet Aurora-kirjat kertovat Kanadasta, jossa olin asunut yhdeksän vuotta, sen luonnosta ja yleensä 1900-luvun alun elämästä.
Lucia Olavintytär –kirjoilla (2004, 2006, 2013) on myös pitkä alkuhistoria. Ihastuin Italian matkalla vuonna 1991 renessanssiin ja tutkin sitä vuosikaudet, kävin museoissa, luin tieto- ja kaunokirjallisuutta ja katsoin elokuvia.
Varsinainen idea kirjaan syntyi hetkessä, voisin sanoa silmänräpäyksessä. Näin televisiossa lyhytkasvuisen naisen ratsastavan hevosella ja siinä samassa näin mielessäni tytön ratsastavan renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka hulmuten. Kyynärän mittainen tyttö seikkailee 1500-luvun Euroopassa. Hänessä yhdistyvät kaikki ne asiat, joita olin oppinut 1500-luvusta.
Tuolla tavalla ei tietenkään kirjoiteta kirjoja nopeaa tahtia. Mutta kirjoittamisessa ei ole tärkeää vain kirjan vaan kirjoittaminen, sillä jokaista kirjaa kirjoittaessaan kasvaa ja kehittyy ihmisenä.
3. Miksi päätit julkaista kirjasi omakustanteena? Tarjositko käsikirjoitustasi ollenkaan kustantamoille, vai oliko alun perin selvää, että haluat kustantaa kirjasi itse?
Aikaisempi kustantajani ilmoitti, ettei se julkaise enää historiallisia nuortenkirjoja. Monet muutkin kustantajat olivat luopuneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisemisesta, toiset eivät halunneet jatkaa eri kustantajan sarjaa.
Olin lukenut onneksi omakustantamisesta jo Kanadassa asuessani. Netistä löytyi pitkä luettelo maailmankuuluja kirjoja, jotka on julkaistu aluksi tai kokonaan omakustanteina.
4. Millaisen vastaanoton kirjasi on saanut?
Sitä myydään netissä ja joissakin kirjakaupoissakin. Se on mukana Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttelyssä, joka avautuu pian. Lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 :n teema on Turun linna kirjallisuudessa, ja minunkin kirjani esitellään. Lisäksi minulta pyydettiin samaan lehteen kirjoitus siitä, miten olen tehnyt tutkimustyötä kirjaani varten ja miksi innostuin tähän aiheeseen ja aikakauteen.
5. Miten markkinoit kirjaasi?
Olemalla mukana kirjamessuilla ja kirjoittamalla blogeihini. Olen mukana myös Facebookissa. Ajatukseni ovat aika paljon jo seuraavassa kirjassani, jota kirjoitan, nyt täysin uudesta aikakaudesta ja ilman stressiä siitä, saanko uudelle kirjalleni kustantajan.
Rovinssil-lehden teemana oli kirjoittaminen ja kirjan julkaisu. Yhdellä klikkauksella viittaa omakustantamisen helpottumiseen. Kirjailijaksi valmentautumisesta kertoo artikkeli Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n ja Skripta Kirjoittajaopiston Elämä tarinaksi -kirjoittajavalmennuksesta.
Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti.
Blogisisko ® Anna Amnell: Haastattelu Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n Rovins...: Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30...
sunnuntai, maaliskuuta 08, 2020
Naistenpäivää vietettiin Amerikassa jo 1909
Hyvää naistenpäivää! Tänään muistan May Wood Simonsia, jota voidaan sanoa naistenpäivän äidiksi. https://www.epl.org/womens-history-month-may-wood-simons/
May Wood Simonsin osuus Kansainvälisen naistenpäivän syntyyn on pyyhitty pois, sillä May Wood Simons oli alkujaan sosialisti, mutta luopui sosialismista, sillä hän koki, että se ei ajanut naistenoikeuksia. Hänen miehensä Algie Martin Simons erosi myös sosialismista Leninin vuonna 1917 muodostaman hirmuvallan jälkeen.
Naistenpäivän vietto alkoi Yhdysvalloissa jo vuonna 1909 . Sitä vietettiin kaikkialla Yhdysvalloissa helmikuun 28. päivänä. Myöhemmin taloustieteen tohtoriksi Evanstonin yliopistossa väitellyt May Wood Simons toi idean vuonna 1910 Kööpenhaminan kansainväliseen kokoukseen, josta naistenpäivän idea levisi Saksaan ja muualle Eurooppaan ja vuonna 1911 vietettiin ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää.
lauantaina, maaliskuuta 07, 2020
Pelmenit
Koristeellinen reki GUM-tavaratalossa Pietarissa. Tällä ei lähdetty rekiretkelle pakkasilla. Evästynnyrillekään ei olisi ollut tilaa. Photo by Anna Amnell
Tänään poikani kertoi, että sana 'pelmeni' on suomensukuista kieltä ja tarkoittaa 'korvaleipää'. Alkuperäinen resepti lienee Aasiasta. Meille pelmeni on ollut venäläinen ruokalaji, ja se sopi hyvin varsinkin opiskeluaikojeni lempikirjallisuuteen elli Tsehoviin. Olen aina pitänyt venäläisestä kulttuurista yleensä, samoin ihmisistä, vaikka sen naapurivaltakunnan politiikka ei ole koskaan ollut minulle mieleen. Laitoin opiskeluaikana usein pelmenejä, sillä opiskelija-asuntolamme keittiö oli primitiivinen: kaasua vuotia hellasta - täytyi pitää keittiönikkuna auki ruokaa laittaessa. En käyttänyt uunia. Pelmenit toivat mielikuvia rekiretkistä, joita romaanien henkilöt tekivät talvipakkasilla. Eväinä oli heillä pelmeneitä jäisinä tynnyreissä. Pelmenit valmistetaan ja lämmitetään keittämällä. Laitoin niitä teen kanssa nautittaviksi, myös vierasvaraksi. "venäjään sana [pelmeni] on lainattu permiläisistä kielistä: komin ja udmurtin пельнянь (pel'n'an'). Permiläiset kielet ovat suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmä."
torstaina, helmikuuta 27, 2020
Vaakunat kiinnostavat edelleen
Vaakunoita on monenlaisia, on valtioiden, sukuseurojen, ja yksityisten ihmisten vaakunoita. Lue lisää Wikipediasta.
Vaakunoista on rekisteri, josta näkee, millaisia vaakunoita on jo olemassa.
http://www.heraldica.fi/fi/vaakunarekisteri/
torstaina, helmikuuta 20, 2020
tiistaina, helmikuuta 11, 2020
Iisalmen teinikunnat mukana tutkimuksessa
Iisalmen lyseo ja Iisalmen Tyttölyseo. Kuvat: Anna Amnell
Osallistuin mieheni Matin kanssa loppuvuodesta 2016 Essi Jouhkin väitöskirjatutkimuksen tutkimushaastatteluun, jossa keskustelimme Iisalmen teinikuntatoiminnasta. --Väitöskirja ”Teinikuntatoiminnan sukupolvet. Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla” on nyt valmistunut, ja se tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 21.2. Oulun yliopiston L6-salissa klo 12.00 alkaen.
Väitöskirja on jo saatavilla ja ladattavissa sähköisenä Oulun yliopiston kirjaston sivuilla: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2517-3. Se on lainattavissa kaikista yliopistokirjastoista ja luettavissa sähköisenä versiona. https://www.flickr.com/…/431346…/in/album-72157623181306913/
torstaina, helmikuuta 06, 2020
Sardonyx-kollaasi
Tämä on jälleen vanhaa "tuotantoa". Kävin katsomassa ryhmämme muiden kuvia, ja ne olivat hyvin kauniita. Olette edenneet kovasti luovuudessa. Koetan tulla mukaan.
uudet värikollaasit sardonyx
värimallit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)