Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Japani. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Japani. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai, maaliskuuta 27, 2011
Mikä muutti Suomen?
"Tokion kokoisessa yli 30 miljoonan ihmisen suurkaupungissa voivat kuusivuotiaat ekaluokkalaiset kulkea yksin kouluun. Polkupyörän voi jättää lukitsematta, lompakkoja ei varasteta, naisia ja lapsia ei häiritä. Kaduilla ei ole roskia. Japanilainen ruoka on puhdasta, tuoretta ja aina hyvää". (Anna Gustafsson: Japanilaiset arvostavat malttia. HS/Mielipide 27.3.2011)
Tällainen oli Suomikin vielä 1950-luvulla ja 1960-luvun alussakin. Mikä muutti Suomen?
torstaina, maaliskuuta 17, 2011
Sakura
Sakura of Fukushima = Kukkiva kirsikka Fukushimassa
Sakura
Sakura symbolisoi monia asioita japanilaisille. Kun uutiset ovat raskaita, on parasta toivoa, että kirsikat puhkevat kukkaan ja elämä pääsee tulemaan normaaliksi.
Kuvia Japanista
keskiviikkona, maaliskuuta 16, 2011
Jotain uutta Japanin tilanteesta
Kuulin osan ohjelmasta, jossa France24 haastatteli Lontoossa toimivan Chatham Housen (Independent thinking on international affairs) asiantuntijaa Japanin tilanteesta. Tämä asiantuntija vastasi mm. siihen, miten on mahdollista, että Japani, atomipommin ensimmäinen uhri, turvautuu energian saannissaan 30%: n osuudelta atomivoimaloihin. Syynä on se, että Japani joutuu hankkimaan suurimman osan energiaansa ulkomailta, Lähi-Idästä. Omassa maassa ei ole vaihtoehtoisia energianlähteitä juuri ollenkaan.
Toinen kohta oli se, että Japani tulee käyttämään kulttuurisia ja uskonnollisia voimavarojaan elpymiseen. Tyypillinen oli keisarin puhe.
Hyvin tärkeää on kansainvälisen yhteisön antama apu. Suomessakin voitaisiin ryhtyä miettimään, mitä me voimme tehdä Japanin auttamiseksi. Se olisi tässä tilanteessa tärkeintä. Ehdottomasti tärkeämpää kuin jossitella siitä, mitä Suomessa voisi tapahtua.
Asiallisia ohjelmia atomienergiasta on onneksi runsaasti.
Maanjäristys ja Japanin kulttuuri
Aftermath of the Disaster (1924) by Yoson Ikeda
Yoson Ikedan maalaus vuoden 1924 maanjäristyksen jälkeisestä maisemasta. Via Fujiland-blogi
Lue myös saman kirjoittajan. Liddellin artikkeli
Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Huomaat, että maisema on samanlainen kuin näiden päivien TV-kuvissa. Tuosta maisemnasta puuttuvat rekka-autojen kasat ja muut modernin maailman osat.
Voiko tänään olla optimistinen?
Atomivoimaloiden vahingoittuminenkin on ollut Japanissa luonnonkatastrofi, johon kukaan ei ole voinut varautua. En ole atomivoimala-asiantuntija, joten en osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä. Voin vain kuunnella eri osapuolia.
Pitäisikö luopua kokonaan atomivoimaloista? Mutta muutkin tavat tuoda energiaa ovat luontoa tuhoavia. Mielestäni ainoa mahdollisuus on, että oppisimme tyytymään vähempään, elämään vaatimattomammin.
Se on minusta ikävää, jos tästä tilanteesta tehdään pelkkä poliittinen kiistakysymys. Emmekö uskalla myöntää ihmisen pienuutta ja epävarmuutta, elämän haurautta? Siitähän on lopulta kysymys. Emme voi hallita kaikkea.
Vuoden 1924 maanjäristys Japanissa. Katso ylin pieni kuva maalauksesta
maanantaina, maaliskuuta 14, 2011
perjantaina, elokuuta 13, 2010
Kiinnostavia patsaita eri puolilta maailmaa
Japani, Hakone. Kuva : Matti Amnell
Klikkaa kuvaa ja käy katsomassa kansiota.
Klikkaa kuvaa ja käy katsomassa kansiota.
lauantaina, tammikuuta 24, 2009
Tietokonejohto japanilaisessa kassissa
Minne laittaa kaikki tietokoneen käytössä tarvittavat johdot? Miniäni toi Japanin matkalta tuliaisiksi kassin, joka on niin hieno, etten ole raskinut käyttää sitä. Tilkkutyöllä koristettu kassi päätyi lopulta kaksoistehtävään.
Se on samalla koriste ja säilytystila olohuoneessa, jonne on muodostunut puolittain hyljättyjen tietokonetarvikkeiden toimintapiste. Vanha skannerprintteri toimii nimittäin vain vanhemman tietokoneen kanssa, mutta käytän sitä usein tulostamiseen, koska se vie paljon vähemmän mustetta kuin uusi skanneri, varsinainen syöppö. Suljettujen kaksoisovien takana on tietokone, josta tulee pitkä johto. Saan sillä yhteyden, jos mokkulani ei toimi. Tai sain. Vaihdoimme uuteen palveluun, ja olemme muutaman kuukauden kolmen yhteyden loukussa! Täytyy ajatella itämaisen tyynesti ja liukua eteenpäin odottaen normaalitilaa, johon kuuluu yksi yhteys ja "mokkulaorjuus", joka jatkuu vielä vuoden, sillä tein tyhmyyksissäni kahden vuoden sopimuksen, kun sain mokkulan edullisesti.
Mokkula oli alusta asti oikullinen, mutta onneksi sain vaihdetyksi sen ilmaisesti uuteen, joka toimii. En käytä mielellään pitkää johtoa, sillä pelkään, että joku saattaa kompastua siihen.
Tietokoneista ja Internetistä on niin paljon puuhaa ja vaivaa, että ymmärrän hyvin, kuinka joku saattaa kirjoittaa käsin tai vanhalla kirjoituskoneellaan. Käsinkirjoittamisessa on tunnelmaa, vaikka käsiala säilyy nykyään kauniina vain jos kirjoitan hitaasti.
Japanilainen kassi voisi opettaa, että vanhan kulttuurin ja modernin teknologian voi yhdistää, sillä juuri niin tekevät japanilaiset. He arvostavat perinteitä, muun muassa vanhoja taloja ja vanhoja huonekaluja, paljon enemmän kuin me eurooppalaiset. Kuvia Japanista.
P.S. Opera toimii kuin tanssi!
sunnuntai, lokakuuta 19, 2008
Japanilaista katumuotia Helsingissä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)