Mikael Agricolan päivänä

Mikael Agricolan ainutlaatuinen lahjakkuus ja ahkeruus loi suomen kirjakielen. Hän osasi useita vieraita kieliä ja käytti käännöstyössään latinan-, kreikan-. saksan- ja ruotsinkielisiä käännöksiä ja tietenkin Uuden testamentin alkukieltä kreikkaa. Hän kirjoitti useita muitakin kirjoja, joista tulee esille 1500-luvun elämä ja myös Agricolan persoonallisuus.

Tuhosivatko Stalin ja Hrutsov suomalaisten ja virolaisten sielun?

Totuus ei pala tulessakaan, sanottiin lapsuudessani Savossa. "Suomi on kylmä, etäinen ja kova maa", kirjoittaa 20 vuotta ulkomailla opiskellut ja elänyt neurologi ja ylilääkäri Aimo Karinen tänään HS/Mielipide 20.3.2018.
"Stalinin vainojen jälkeen vuonna 1957 Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrutsov käynnisti ohjelman uskonnon kitkemiseksi. Koekenttänä olivat Viro ja Liettua", kirjoittaa Kaja Kunnas kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Me, jotka muistamme nuo ajat, tiedämme, että neuvostopropagandan innostamina suomalainen opiskelijanuoriso meni vapaaehtoisesti mukaan kokeiluun kristinuskon pilkkaamiseksi.

Tänään Viro on pakanallisempi kuin Suomi, mutta Suomessa yritetään edelleen kitkeä uskontoa maasta pois. Suomessa on vaivihkaa kansalta kysymättä alettu esimerkiksi käyttää Neuvostoliiton "meidän aikamme" vastaavia eaa ja jaa -lyhenteitä länsimaisen kristillisen ajanlaskun nimenä. Katsokaa vaikkapa Wikipediasta, niin näette, että kristillisellä ajanlaskulla on läntisissä sivistysmaissa BC ja AD ja niitä vastaavat lyhenteet. Etkö huomannut Stalinin voittioa ajanlaskun nimeämisessä monilla aloilla Suomessa vai luuletko, että se on tapana kaikkialla? Mutta kuten Kaja Kunnas kirjoittaa tänään Hesarissa "Uskonnon hiipuminen ei johda järjen voittoon." AD 2018

Ehkä pitäisi sanoa "uskon sieluun", sillä sehän juuri tuhottiin tai ainakin yritettiin tuhota. Ortodoksinen usko on tullut Virossa ja Suomessakin uudeksi kodiksi monelle, mikä on hyvä asia.

Lakon aattona

Jos lakko olisi koko kansan yhteinen viesti, me kaikki voisimme yhtyä siihen. 
Aamuisin juon pullollisen vettä ja luen Hesaria. Tänään Saska Saarikoskea ärsyttää se, että New York Times kirjoitti Lennusta. Miksi se kirjoitti Lennusta?

Amerikkalaiset pitävät Suomesta. Huomasin sen jo 1950-luvun lopussa ollessani vaihto-oppilaana. Asuin vaihtovuoden ajan liikemiesperheessä, jonka perheenisä ihaili Suomea talvisodan vuoksi ja Mika Waltarin vuoksi ja sen vuoksi, kun se oli maksanut velkansa.

Lopussa asuin viikon newyorkilaisen lakimiehen perheessä. Ajoimme luodinkestävässä autossa, ja lakimies ja hänen lakimiespoikansa selostivat minulle USAn rotuongelmia. Naapurissa asuva New Dealia vastustanut miljardööri oli voittanut maansa hallituksen oikeusjutussa. Hän vei minut Manhattanille klubiinsa, hienoon ravintolaan lounaalle. Heille maani edusti ihmettä: pientä itsenäistä maata agressiivisen ja arvaamattoman suurvallan vieressä.

Totuus on se, että amerikkalaisia kauhistuttaa nytkin pienen Suomen maantieteelliinen sijainti. He tietävät, että vain pelko saa suomalaiset yksimieliseksi. Niinistö edustaa meille suomalaisille pyrkimystä vakauteen.

Miksi osa kansasta on kaivanut nyt esiin sotakirveensä ja aloittaa poliittisen lakon oman puolueensa pelastamiseksi? Jos lakko olisi koko kansan yhteinen viesti, me kaikki voisimme yhtyä siihen. 

Minua pelottaa, kun ajattelen vuotta 1905 ja sitä, mikä seurasi. Jäljet pelottavat. Eikö tänä vuonna juhlitakaan sovintoa?

Suomi 100 vuotta itsenäinen maa

Suomi on kestänyt jo 100 vuoden myrskyt itsenäisenä valtiona, ja tämän maan historia on ollut sitä ennenkin täynnä sotia ja rauhaa, surua ja iloa.




Nyt on juhlan aika! Eläköön Suomi!

Synkkiä ja myönteisiä käännöksiä: kiirastorstai

(Eräässä romaanissa pidettiin tätä 1500-luvun maalausta todistuskappaleena siitä, mitä tapahtui yli 1450 vuotta ennen tuon maalauksen tekemistä. Huomasitko epäloogisuuden?)

Sana kiirastorstai on outo ilmaus meillä suomessa. Taustalla on kiira, eräs muinaisskandinaavisen uskonnon pahoista henkiolennoista, joita karkotettiin kaikenlaisin menoin. Sana on käännös muinaisruotsin sanasta skärä, joka tarkoitti 'puhdistaa'. Muinaisnorjan sana 'skär' tarkoitti 'puhdas, kirkas, kaunis'.

Mutta vastaava englannin sana tälle juhlapäivälle on myönteinen. 'Maundy Thrusday' viittaa päivään, jolloin Jeesus pesi opetuslasten jalat, söi heidän kanssaan yhdessä viimeisen aterian ja antoi heille uuden käskyn eli rakkauden käskyn (mandatum, josta maundy).

Sana 'maundy' viittaa käskyn antamiseen. Se tarkoittaa myös almuja köyhille ja sairaille, 'maundy money'. Tapahtuma on siis valoisa. Englannissa käytetään myös sanaa Shere t, Sheer Thursday, eli kirkas torstai.

Joissakin maissa käytetään sanaa vihreä torstai, joka viittaa sen vuodenajan ruokavalioon tai siihen, että puhdistumisen jälkeen ihminen on vihreä oksa.

(Eräässä romaanissa pidettin tätä 1500-luvun maalausta todistuskappaleena siitä. mitä tapahtui yli 1450 vuotta ennen tuon maalauksen tekemistä. Huomasitko epäloogisuuden?)

"Kaksoiskansalaisia on suojeltava.

Tämä lämmittää mieltä: "Kaksoiskansalaisia on suojeltava." Olen sekä Kanadan että Suomen kansalainen. Trudeau (Jr) on tehnyt Kanadan ainakin täältä katsottuna mukavaksi maaksi. Paljon parjattu isänmaallisuus ja rakkaus tähän erikoislaatuiseen kieleen pitää minut kuitenkin täällä Suomessa. Kanadan etuja on ollut aina parempi terveydenhoito ja hyvät tavat & ystävällisyys ihmisten kesken. Ennen arvostin sitä, että USA oli lähellä. Amerikan kulttuuri ja luonto on ollut minulle jostain syystä läheisempi kuin Kanadan. Trump on niin vastenmielinen, että nykyään Putin tuntuu paremmalta naapurilta ja vähemmän pelottavalta kuin Kanadan naapuri arvaamaton Trumpinmaa, entinen Yhdysvallat. Toivon, että Trump jättää Kanadan rauhaan.

Ruotsin kielen tarpeellisuudesta

Nordiska Museet :

 Täälläkin on osa historiaamme, sillä olimme monta sataa vuotta osa Ruotsia. Se on fakta, joka täytyy tunnustaa. Emme voi pyyhkiä pois osaa menneisyydestämme. Olimme jo silloin osa Eurooppaa.

Jos ruotsi tulee valinnaiseksi aineeksi kouluissa, syntyy Suomeen pieni elliitti, joka osaa ruotsia, ruotsinkieliset ja ne, joiden vanhemmat ymmärtävät ohjata lapsensa opiskelemaan myös ruotsia. Vain he voivat saada valtion virkoja tässä kaksikielisessä maassa. Suomella on pitkä historia myös Ruotsin osana. Siinä oli hyvät ja huonot puolensa, mutta meistä tuli länsimainen maa. Kieli ei ole vain sanoja, vaan myös kulttuuria. Sen tietää esimerkiksi lyhyenkin latinan lukiossa lukenut. Lyhyen kurssinkin jälkeen on helpompi jatkaa, jos suuntautuu jollekin alalle, jossa kyseistä kieltä tarvitaan. Olen iloinen siitä, että kouluaikanani oli pakko lukea useita kieliä. Ei lapsi tai teini-ikäinen osaa itse suunnitella tulevaisuuttaan.

Lumi tuo turisteja Suomeen

Miten käy talviturismin Suomeen, jos lumi loppuu?

Lumi on symboli Pohjolalle, myös Suomelle. Kuvasin tämän matkailumainoksen syksyllä 2007 Rovinjissa, Kroatian Istriassa.

Lumi.  Ja nimenomaan ihmeellinen yhdistelmä lumi ja kirkot näyttää kiinostavan ulkomaalaisia. Katedraali kinosten keskellä. Tai linna - jos ajatellaan Turun linnaa. Siis yhdistelmä korkeat lumikinokset ja kulttuuri. Sanotaan, että kaksinkertaiset ikkunat ja tehokas lämmitys sen ovat tehneet, mahdollistaneet kulttuurin ja modernin elämän lähes arktisiin oloihin.

(kommenttini Facebookissa tänään)

Suomen lippu myrskyssä

Rauhallista itsenäisyyspäivää!

Opiskeluaikanani oli aina kova tuisku ja pakkanen itsenäisyyspäivänä. Tuntui sankarilliselta marssia ylioppilaslakki päässä soihtukulkueena Hietaniemen hautausmaalle.

Tämä on myös osallistuminen Uudet Värikollaasit 14: Sininen ja valkoinen 

Helsingissä on tällä hetkellä tulva! Tarkistakaa kellarinne!



Helsinki liputtaa
Parempiakin liputussäitä on ollut ja tulee vielä
Muuttuuko itsenäisyyspäivän juhlinta, jos sää lämpenee Suomessa?

Tätä vitsiä en ollut kuullut

Suomalaista itseruoskintaa britin avulla.  Miten saadaan parempi Suomi?
"Suomesta vaihdetaan ilmasto, ihmiset ja sijainti." Neil Hardwick pakinoitsija Kaislan mukaan HS 20.5.2015.

Jakautuneisuus

Ei ole mukavaa, jos jokin yhteiskunta ja koko maailma jakautuu toisilleen vastakkaisiin ja vihamielisiin leireihin.
Vihervasemmistolainen kulttuuriväki Hesarin haastattelussa 
lue myös
Helsingin punasinivihreä kupla

Hesarin haastatteleman kulttuuriväen on korkea aika katsoa peiliin. Yleisemminkin - me Helsingissä asuvat kouluja käyneet ihmiset elämme liikaa nykyhetkessä, nautimme kulttuurista, jonka määrittelemme omalla tavallamme. Liian kauan on pilkattu maaseudun väestöä ja vähemmän kouluja käyneitä suomalaisia. On unohdettu, että juuri maaseudulta tulee meille ruoka, ja siellä rakennetaan tulevaisuutta, perustetaan perheitä, kasvatetaan lapsia - tulevia kulttuurin kuluttajia.

Kuva:
"Jaettu Berliini" Jakautunut Berliini. Taideteos on betonilla vahvistettua terästä.
The Divided Berlin, a sculpture in the heart of modern Berlin.
Brigitte Matschinsky-Denninghoff and Martin Matschinsky : "Berlin" 1987.
Photo November 1, 2010.

Pohjolan mammutit

Ensi kertaa jotain yhteistä Jörn Donnerin kanssa: "jäytävä huoli siitä, mitä itäisessä naapurimaassamme tapahtuu". Mutta nykyaikaista länsimaista ei-sosialistista ihmistä hän ei vanhana pohjoismaisena sosialistina ymmärrä: "merkillinen sekoitus liberalismia ja konservatiivisuutta". (Donner arvioi Alexander Stubb​ia Pikku Mammutissa. Unto Hämäläisen kirja-arvostelu HS:ssa Donnerin kirjasta Pikku Mammutti. 15.4.2014.)

Värikollaasit 'Suomi': Monikasvoinen Suomi

1. Pimeässä kasvaa

Suomi on minulle historiaa, luonto ja tämä ihmeellinen Tolkieninkin hurmannut kieli,  joka on helissyt rikkaana pimeissä pirteissä ja valoisissa kesäisissä maalaismaisemissa. Lapsena en olisi halunnut muuttaa maalta kaupunkiin. Minua houkuteltiin sanomalla, että kaupungissa on sähkövalot. Minä sanoin: Pimeässä kasvaa.

Ensimmäinen kuvakollaasini aiheesta Suomi:  Ainutlaatuiset hirsitalot. Hämäryys. Keskiaika, jolloin suomalaiset kuuluivat monikulttuuriseen katoliseen Eurooppaan. Renessanssi, jolloin muiden eurooppalaisten maailma laajentui, mutta suomalaisten supistui, sillä meidät eristettiin yksinkertaiseen suomalaiseen ja ankaraan versioon luterilaisuudesta. Körtit sanovat, että siinä on mystiikkaa. Hämärissä sivukuvissa näkyvät Helsingin Johanneksen kirkon tornit sumussa. Se on Helsingin suosituin konserttikirkko.  Englantilainen maantieteilijä kirjoitti, että suomalaisten musikaalisuus johtuu Suomen erikoisesta luonnosta, avarista vesistöistä ja suurista metsistä. Ja onhan meillä luterilainen Bach.

2. Iisalmi kesällä

Kesän kauneuden ja ilon löysin kaupungista uimarannalta. Katso kuvat kansiossa, joka on kuin kollaasi.
Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema funktionalistinen Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus vuodelta 1934 edustaa samaa aikakautta kuin Helsingin Hietarannan pukusuojarakennus. Se on mukana arkkitehti Ville Ylösen tutkimuksessa kotisivu www.villey.net/




3. Turku on Eurooppaa enemmän kuin muu Suomi. Se on linkki yhteiseen eurooppalaiseen menneisyyteen. Turku on minulle Turun linna ja joki.




4. Tämä maisema eri vuodenaikoina on minulle uusi kotikaupunki. Katsoin sitä melkein joka päivä kahdenkymmen vuoden aikana, kauemmin kuin mitään muuta maisemaa.

5. Minusta tuntuu, että tämä maisema on minulle välivaihe.
Mitä Suomelle on tapahtumassa? Katson juuri televisiosta itäisessä naapurimaassamme eilen murhatun toisinajattelijan Boris Nemtsovin muistoksi pidettyä hiljaista mielenosoitusta, marssiin osallistui 60000 henkilöä.

 Värikollaasit-ryhmän kuvat 220 aiheesta 'Suomi'
Tämä on kymmenes vuoteni bloggaajana. Mietin sitä, jatkanko edelleen bloggaamista ja kokoan usein ryhmiksi kuvia, joita olen ottanut.

Suomen suosituimmat lelut: käpylehmistä tablettipeleihin

Klikkaa kuva suureksi
Kaikkien leikkikalujen historiasta kiinnostuneiden kannattaa rynnätä kauppaan ja ostaa uusin Suomen Kuvalehti. Siinä on loistava kokonaisen aukeaman artikkeli/kuvakertomus Suomen suosituimmista leluista  alkaen 1910-luvusta, käpylehmistä tablettipeleihin. "Mä haluun" - Suomen Kuvalehti/ Uutisviikko 51-52. Grafiikka: Hannu Kyyriäinen, Teksti: Aurora Rämö, Valokuva: Jorma Marstio.
Jos minulla olisi nyt pikkulapsia, laittaisin tämän aukeaman kehystettynä seinälle. Taidan laittaa nytkin.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/infografiikka/muistatko-nama-lelut-sadan-vuoden-suosikit-ryhmakuvassa/?shared=64523-ce24335d-999

Onhan siellä Barbie! Anteeksi, erehdys! Nallen korvan luona tässäkin kuvassa.

Mutta mikään ei ole täydellista. Tästä puttuu ehdottomia lasten suosikkeja: metalliset minikokoiset (Matchbox) pikkuautot, barbiet ja nallet eli teddykarhut. Osta lehti ja katso, puuttuuko Sinun mielestäsi jotain.

Minä olin pula-ajan lapsi. Minulla oli käpylehmiä, paperinukkeja, kiiltokuvia, Aapinen (joka jäi ulos ja hajosi vesisateessa), rakas Mollamaija, jolla oli pellavasta tukka ja pahvista naama. Sain eräänä jouluna nukelle sängyn ja petivaatteet: lakanat, tyynyn ja tilkkutäkin.

Luokkatietoiset nirppanokat suomalaiset

Kuva: Dover
Tämä kirjoitus on ollut blogissani 15.11.2007 nimellä Vain siivoojako?
Se kuvaa sitä, miten nirppanokat suomalaiset ovat erityisen luokkatietoisia ja halveksivat käytännön ammatteja. Näin ei ole kaikissa maissa. Tämä on nuoren maan nousukasmaisuutta. Amerikassa ihmiset ylpeilivät sitä, että heidän isoäitinsä oli aloittanut siivoojana tai isoisä kaivoksessa taí rautatietä rakentamassa.

Tunsin Kanadassa useita tapauksia, joissa korkeankin koulutuksen saanut siirtolainen toimi siivoojana, sillä siivoojaksi pääsi helpolla ja palkka oli hyvä verrattuna entisen asuinmaan palkkoihin. Ja eihän ammatti ole koko ihminen.

Eräs virolainen pakolaisnainen oli kouluttanut lapsensa hyviin akateemisiin ammatteihin sairaalan siivoojan palkallaan. Yksi poika oli professori. Aviomies oli ollut Virossa tuomari eikä hänen terveytensä kestänyt kaivoksessa työskentelyä, vaan hän kuoli nuorena. Manner-Kiinasta tulleet lääkärit toimivat myös usein siivoojina sairaaloissa, mikä oli minusta oli kyllä koulutuksen tuhlausta. Mutta ehkä hekin ajattelivat seuraavien sukupolvien elämän olevan parempaa.

Kanadassa oli helppoa olla vaikkapa siivoojana, sillä ihmiset suhtautuivat yleensä toisiinsa ystävällisesti ja kohteliaasti riippumatta toisen yhteiskunnallisesta asemasta. Suomessa ei ole useinkaan näin. Eräs Kanadasta Suomeen palannut nuori mies toimi opiskeluaikanaan teollisuusvartijana suuressa firmassa. Eräänä päivänä hän meni jututtamaan sievää nuorta naista, joka oli asiakaspalvelussa eteisaulan tiskin takana. Nuori nainen suhtautui teollisuusvartijan univormussa olevaan opiskelijaan halveksivasti ja niskojaan nakellen. Nuori mies sanoi, ettei Kanadassa olisi koskaan tapahtunut vastaavaa.

Toinen tositapaus. Eräs nainen joutui Ruotsin matkalla laivassa kahvipöytäkeskusteluun, joka käsitteli kirjallisuutta ja taidetta. Jonkin ajan kuluttua joku kysyi, että missä työssä hän toimii, kun hän tuntee niin hyvin kulttuuriasiat. - Vaatekaupassa myyjänä, vastasi nainen. Seurue meni hiljaiseksi, vilkuili toisiaan punastellen (Herra jestas, me on juteltu myyjän kanssa!) ja katsoi sen jälkeen tämän sivistyneen keskustelijan ohi, niin että tämä katsoi parhaaksi mennä hytiinsä lukemaan. Hän olisi voinut olla yhtä hyvin siivooja, sillä eihän ihmisen todellinen sivistystaso riipu ammatista. Olen kuullut muistakin vastaavista tapauksista, vaikka toisaalta demokratia on huimasti lisääntynyt monilla aloilla.

Ainakin Helsingin keskustan liikkeissä näyttää olevan iltaisin siivoojina nuoria fiksunnäköisiä tummaihoisia miehiä. Mitenkähän heihin suhtaudutaan? Siinä aihe jollekin kirjailijalle.

Luin tämän juuri miehelleni, ja hän kertoi siitä ajasta, kun hän oli opiskelijana muutaman viikon Helsinki-Vantaan lentokentällä lastaajana eli heitteli matkalaukkuja koneeseen. Hän meni eräänä päivänä töiden jälkeen työasussaan kysymään tiskin takana matkailijoille herttaisesti hymyilevältä naisvirkailijalta lentolippujen hintoja. Naisen hymy hyytyi, hän suhtautui jäätävän kylmästi ja halveksuvasti ja juuri ja juuri vastasi.
Vastakohta oli murskaava, kun hän muisteli, miten kohteliaasti häntä oli palveltu samalta tiskiltä, kun hän oli lähtenut lentomatkoille.

Armotonta menoa pikkukaupungin apteekkisuvussa

Olen menossa sivulla 204 (yht 331). kirjassa Armon aika. Elämää apteekin tiskin takana ja pikkukaupungissa. Tuija Lehtisen tunnetun sujuva ja raikas tyyli maalaa lukijan eteen kammottavan suvun ja nykyajan pinnallisen elämänmenon. Realismia viihteen naamion takana.

P.S. En ole kirjabloggaaja, mutta pistän joskus blogiini jonkin lyhyen havainnon lukemistani kirjoista

Flags

Terveisiä Suomesta! Greetings from Helsinki!

Nämä liput ovat mörönsyöttinä.:)

 

Suloisessa Suomessa

Luterilaisuus ja kansallisaate toivat meille suomalaisen kirjallisuuden - myös suomeksi.
Tänään on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä ja Mannerheimin syntymäpäivä (Kiinnostava artikkeli Seura-lehdessä siitä, mitä marsalkka Mannerheimista ajateltiin Sveitsissä ja emigranttiystävien keskuudessa.). Kiitos heille, jotka ovat pitäneet Suomen itsenäisenä.

Photo Friday: Reflection

Finnish National Opera, Helsinki, 2 photos



 

Kun Suomessa oli vielä lapsia

"Panu Pulman mukaan Töölössä ja Kalliossa asui sodan jälkeen yli 400 henkilöä hehtaarilla, mikä ylitti New Yorkin ahtaimpien alueiden asukastiheyden, ja Punavuoressa asumistiheys oli kaksinkertainen. Suurperheisten kerrostalossa Mäkelänkatu 78-82: ssa asui vuonna 1950 peräti 650 alle 18-vuotiasta lasta, yhtä paljon kuin nykyisin noin 3000 asukkaan kunnissa. Talon suurimmat asunnot olivat 61 neliön kolmioita, joihin pääsivät 6-9-lapsiset perheet."
Antti Karisto: Suuret ikäluokat kuvastimessa. - Suuret ikäluokat (Antti Karisto, toim.) 2005
Olen ihmetellyt, minne ovat kaikki lapset kadonneet.