Sinebrychoffin museo

 

Ensimmäinen lähikuvani kuumailmapallosta Helsingissä. Kanadassa kuvasin erään kuumailmapallon matkallelähtövalmistelut, ja siitä tuli juttu Koululainen-lehteen.

Sana Sinebrychoff merkitsee minulle museota, kaunista vanhaa taloa Bulevardilla ja hevosia, jotka vetävät mainoskärryjä. Kadulla kulkee toisinaan punainen Koff-raitsikka. On tehnyt mieli mennä kyytiin, mutta en pidä oluesta, ja tuskin sieltä muuta juotavaa saa. Huom! Klikkaa tämän tekstin alapuolella olevaa sanaa 'Sinebrychoff', ja löydät muitakin kirjoituksiani samasta aiheesta.

Museot ja valokuvien ottaminen

Sinebrychoffin museossa on valokuvaaminen sallittua vain erkkereissä.

Tällä hetkellä Sinebrychoffin museossa on 1700-luvulla Ruotsissa eläneen oululaissyntyisen Isaac Wacklinin (1721–58) töiden näyttely. Minua Wacklin kiinnostaa myös siitä syystä, että hänen sukunsa on kotoisin Pielavedeltä, samalta seudulta kuin äitini isä. Pielaveden historian mukaan hän saattaa olla jopa samaa sukua. Isaac Wacklinin veli oli puolestaan saanut opiskella papiksi ja oli työssä Pohjanmaalla, jossa Isaac kävi myös maalaamassa muotokuvia.

Museoissa on hauskaa tehdä muistiinpanoja, ja nykyään se tapahtuu helpoimmin kameralla. Voi ottaa ilman salamaa talteen suuret määrät tekstiä ja koota "muistiinpanonsa" ulkoiseen muistiin tai yksityiseen salasanalla suljettuun blogiin. Sinebrychoffilla täytyy kirjoittaa muistiinpanoja paperille tai luottaa ulkomuistiin.

Olen ottanut valokuvia lukuisissa museoissa, Uffizissa ja Louvressakin, joka suvaitsee kuvaamisen museon suunnattoman suosion vuoksi, vaikka ei suosittelekaan sitä. British Museum sallii jopa salaman ja videokameran käytön yksityistä epäkaupallista tarkoitusta varten. Berliinissä on valokuvaaminen sallittua valtion omistamissa museoissa, mutta yksityisissä yleensä kiellettyä.

Kannattaisi harkita täyden valokuvauskiellon poistoa Sinebrychoffin museostakin. Ystävällinen opas kertoi, että syynä on copyright-laki. Mutta eihän kenelläkään ole enää copyrightia monta sataa vuotta sitten eläneiden taiteilijoiden töihin. Muistelen lukeneeni, että edes jostain vanhasta taideteoksesta otetulla valokuvalla ei ole copyrightia, koska se voidaan toistaa täysin samanlaisena.

Se että kuvaus sallitaan erkkereissä, viittaisi pelkoon siitä, että ihmiset käyttäisivät salamaa. Ja yhtä hyvin voitaisiin sallia valokuvaaminen vaikkapa Empiresalissa, jossa on runsaasti päivänvaloa. Vartijoita on lisäksi niin paljon, että he ehtisivät vahtia kävijät, joita siellä näyttää olevan aina aika vähän.

Flickrissä käytiin keskustelua siitä, sallivatko museot valokuvaamisen. Olisiko Sinebrychoff suositumpi, jos se olisi sallivampi? Ja onhan sen museon aarteet ostettu tavallisen kansan rahapussista kootuilla rahoilla - kaljan myynnillä.

Lue, mitä informaatiolainsäädännön asiantuntija professori Kemppinen kirjoittaa.

Heijastus

Sinebrychoffin museon kahvila

Kesä ja taide kuuluvat yhteen

Sinebrychoff Museum, Helsinki, originally uploaded by amnellanna.

Historian elävöittämistä Valtion ulkomaisen taiteen museossa.

Naisten Salonki -näyttely esittelee naistaitelijoita, mm Elisabeth Vigee-Lebrunin, Marie Antoinetten hovimaalarin, jota esitti tämä nuori nainen historiallisessa asussaan Sinebrychoffin portailla.

Syksyllä järjestetään museossa myös kirjallisia iltoja, joissa esiintyvät Sirpa Kähkönen (29.8), Heli Laaksonen (5.9.) ja Anna Kortelainen (12.9.)