Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valpuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valpuri. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, huhtikuuta 28, 2018

Vappu on Pyhän Valpurin ja ikivanhan kevään juhlan perinne


Kuva: Maypole eli toukokuun eli Vapun salko by Pieter Brueghel the younger, 1500-luku. 
Rautakaudesta alkaen on kaikkialla Euroopassa juhlittu kevään alkua. Yllä olevassa 1500-luvulla tehdyssä maalauksessa nähdään ihmisiä tanssimassa vappusalon (Maypole) ympärillä.Huomaa luistelijat jäällä!Tällainen salko saattoi olla joko kauniisti koristettu salko, pelkkä keppi tai kasvava puu, jonka ympärille kokoonnuttiin tanhuamaan. Skandinaviassa on tapana laittaa juhannuksena samanlainen salko, juhannussalko. Ajanlaskun muutos siirsi kevään juhlan vieton myöhemmäksi, ja kesällä oli lämpimämpää. Sitten tuli Valborg eli Valpuri eli Vappu. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Me skandinaavit vietämme edelleen pyhän Valpurin päivää. Pyhän Kallen päivä tuli 1000 vuotta myöhemmin
  
Tänään luin Ylöjärven uutisista, että Valpuri eli Pyhä Valborg oli tomera nainen, Keskiajan uranainen, kuten Susanna Viljanen kirjoitti artikkelissaan.
https://ylojarvenuutiset.fi/2017/04/29/keskiaikainen-uranainen/

torstaina, toukokuuta 01, 2008

Punaliput myöhäinen ilmiö toukokuun ensimmäisen juhlinnassa


Valpuri eli Pyhä Valborg
Kevättä on juhlittu muinaisista ajoista asti, ja nimenomaan toukokuun ensimmäinen päivä on ollut Euroopassa vuodesta 870 Walburgan juhlapäivä.

Walburga oli saksien kuninkaan Rikhard Pyhän tytär. Hän syntyi Devonshiressa Wessexisssa noin vuonna 710. Kun hänen isänsä lähti ristiretkelle hän jätti tyttären luostariin kasvatettavaksi. Walburga oli luostarissa 26 vuotta ja sai hyvän koulutuksen, josta hänelle oli paljon käyttöä, kun hän lähti Saksaan auttamaan enoaan ja veljeään lähetystyössä. Häntä pidetään Saksan ja Englannin ensimmäisenä naiskirjailijana, sillä hän kirjoitti pyhimyselämäkerran ja kuvauksen ristiretkestä.

Hän kuoli vuonna 869 Heidenheimissa luostarin abbedissana, ja hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin toukokuun 1. päivänä 870 Eichstättiin (Walburgan yö). Hän oli eräs keskiajan suosituimpia pyhimyksiä. Hänen merkkipäivänsä on roomalaisen kalenterin mukaan toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Walburgan uskottiin suojelevan muun muassa rutolta, vesikauhulta ja yskältä ja nälänhädältä. Walburga (myös Walpurga, Valpurgis), on kuvattu usein pitämässä kädessään kolmea kaurantähkää, ja hänet sekoitettiin siksi maaemoon ja pakanalliseen uskomukseen noidista. Kevään voitto talvesta osui tähän aikaan, ja sitä oli juhlittu muinaisista ajoista asti. Uskottiin, että noidat yrittivät saada pimeyden voitolle vappuyönä.

Vappua juhlitaan joissain paikoin edelleen vähän samoin kuin Halloweenia: lapset ja nuoret naamioituvat ja tekevät kepposia. Vappuyönä pidettiin mahdollisimman kovaa meteliä, sillä sen uskottiin karkottavan pahat henget. Vappuyö ja noitavuori ovat tulleet kuuluisiksi Goethen näytelmästä Faust, jossa paholainen vie Faustin noitavuorelle.

Finnguide kertoo, että vappua alettiin juhlia pappiloissa ja yläluokan perheissä 1700-luvulla menemällä ihailemaan luontoa ja pitämällä simakutsuja perheen ja ystävien kanssa. Nykytyylistä vappua alkoivat juhlia ylioppilaat 1800-luvulla. Vappuna alettiin käyttää ylioppilaslakkeja - niitä pidettiin sitten kesälakkeina syyskuun loppuun.

(Muutkin kuin vasta ylioppilaiksi päässeet käyttivät ylioppilaslakkia kesähattuna. Äitini kertoi, että pappi piti rippikoulua ylioppilaslakki päässä.)