H: Helenan tyttäret

Euroopan kansoja 400-luvulla. Missä olitte esiäidit?

Mitä tiedän tähän mennessä geenitutkimuksen perusteella vähän yli viikon jälkeen? 93 osumaa, joista voi 50%:n varmuudella olla esiäitejä 1300-luvulta alkaen. Siis 700 vuoden aikana. Siitä on vain pari sataa vuotta kirkonkirjoihin. Minulla on myös tarkempi testi, joka ei ole vielä aktivoitunut.
1300-luvun Eurooppa oli kyliä. "nykyisillä kansallisvaltioiden rajoilla ei ollut tuolloin merkitystä. 
Adelman yksinkertaisti koko maailman kyliin, joissa käytännöllisesti katsoen kaikki tuolloin asuivat"

Kaisa Kyläkosken blogissa Terveisiä maailmalta
Rutto tappoi puolet Euroopan väestöstä 1300-luulla. Henkiin jäivät ne, joilla oli rutolta suojaava mutaatio.

30000 vuotta sitten asui Etelä-Ranskassa seitsemän naista, joita sanotaan alkuäitimme seitsemäksi tyttäreksi. Minun esiäitini on Helena, sillä haploryhmäni eli perimäni tyyppi on H.

18000 vuotta sitten ilmasto alkoi viilentyä Euroopassa, alkoi jääkausi. Etelä-Ranskan ilmasto tuli hyytävän kylmäksi, ja naiset muuttivat Espanjan lämpöön.

Kun jääkausi alkoi loppua 16000 vuotta sitten, osa väestöstä muutti takaisin pohjoisemmaksi.

Mitä olivat esiäitini silloin? Frankkeja vai kelttejä? Tai jotain muuta?
Jotta saa lisää tietoa, pitää lukea lisää. Genetiikka on kiinnostavaa ja addiktiivista.
Tervetullut tauko mitokondrion DNA-tutkimuksissa, sillä saan uusia tietoja vasta joskus syyskuussa.

Täällä on selkeitä perustietoja. Lue ne ensin. Kurrin suku. En ole Kurrin sukua. Näistä sivuista voit oppia alkeita sukututkimuksesta suomeksi. Ne eivät myy mitään. Toivon, että olisin lukenut ne alussa. Olen seikkaillut ympäri nettiä. :)

Aarre Joensuu: Geneettinen sukututkimus (2016), Alussa miesten geenejä.
Sivulta 28 alkaa kiinnostava kuvitettu artikkeli H-ryhmän naisista, jotka asuivat kivikauden aikana Etelä-Ranskassa Dordognessa lähellä paikkaa, jossa ovat kuuluisat luolamaalaukset.

Perinnöllisyys ja ympäristö

Ihmisen älykkyys ilmenee monin tavoin. Älykkyyteen vaikuttavat Matt Ridleyn kirjan "Genome" (1999) mukaan eniten perinnöllisyys (50%), sitten seuraavat koti eli sisarukset ja vanhemmat(20%), ja loput tulee koulusta ja ikätovereilta - ja ajalta, jolloin ihminen oli kohdussa. Aika ennen syntymää on suurempi vaikuttaja kuin vanhempien vaikutus lapsen synnyttyä.

Perinnöllisyyden merkitys on tasa-arvoisessa yhteiskunnassa suurempi kuin vanhanaikaisessa luokkayhteiskunnassa. Tämä on ihan ymmärrettävää. Jos kaikilla on kunnon ruokaa, kunnon koulutus ja vieläpä on tarjolla ohjausta raskaana oleville naisille, erottavaksi tekijäksi tulevat geenit.

Hyvällä koulutuksella voidaan älykkyyttä kohottaa huomattavasti, mutta vaikutus on väliaikaista. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä suuremmaksi tulee perinnöllisyyden vaikutus. Ihminen karistaa muiden ihmisten vaikutuksen ja itsenäistyy.

Lapsikin voi hakeutua ympäristöön, joka sopii nimenomaan hänen luontaisille taipumuksilleen. Se saattaa olla täysin erilainen kuin kotiympäristö. Mitä sen jälkeen tapahtuu, riippuukin yhteiskunnasta, jossa hän elää eli tarjotaanko koulutusta vaikkapa musikaalisille, urheilullisille tai matemaattisesti lahjakkaille lapsille tai kirjastoja lukutoukille.

(Matt Ridley, Genome. 1999. Luku 6 käsittelee älykkyyttä.)

Täällä keskustellaan siitä, periytyykö lahjakkuus.

Uusi armoton luokkayhteiskunta?

Kuva: Anna Amnell

Nykyajan suutari ei ole yleensä pysynyt lestissään, vaan hakeutunut häntä kiinnostavaan työhön. Vanhat käsityöläisammatit ovat tulossa jälleen arvoon.

Huomaan, että muutamat lukijat ovat suuttuneet edellisestä kirjoituksestani ja pudottaneet minut Blogilistan suosikkilistaltaan. Sehän ei muuta kirjoittamistani, sillä suurin osa lukijoistani on tullut koko ajan Blogilistan ulkopuolelta.

Olisi kiinnostavaa tietää, mikä oli todella syynä. Luuliko joku, että minä kaipaan itse sääty-yhteiskuntaa? En todellakaan. Olen elänyt sääty-yhteiskunnassa lapsuudessani, ja historiasta tiedän, että se on ollut "armollinen" vain pienelle osalle ihmiskuntaa.

Toisaalta olen lukenut sen verran genetiikkaa (erästä julkaisematonta käsikirjoitustani varten), että tiedän, että genetiikassa voi piillä suuret vaarat. Natsien aika oli genetiikan pimeä kausi. On merkkejä siitä, että genetiikkaa voidaan käyttää uudenlaisen ja armottoman luokkayhteiskunnan synnyttämiseksi.