Kuva: Anna Amnell
Nykyajan suutari ei ole yleensä pysynyt lestissään, vaan hakeutunut häntä kiinnostavaan työhön. Vanhat käsityöläisammatit ovat tulossa jälleen arvoon.
Huomaan, että muutamat lukijat ovat suuttuneet edellisestä kirjoituksestani ja pudottaneet minut Blogilistan suosikkilistaltaan. Sehän ei muuta kirjoittamistani, sillä suurin osa lukijoistani on tullut koko ajan Blogilistan ulkopuolelta.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä oli todella syynä. Luuliko joku, että minä kaipaan itse sääty-yhteiskuntaa? En todellakaan. Olen elänyt sääty-yhteiskunnassa lapsuudessani, ja historiasta tiedän, että se on ollut "armollinen" vain pienelle osalle ihmiskuntaa.
Toisaalta olen lukenut sen verran genetiikkaa (erästä julkaisematonta käsikirjoitustani varten), että tiedän, että genetiikassa voi piillä suuret vaarat. Natsien aika oli genetiikan pimeä kausi. On merkkejä siitä, että genetiikkaa voidaan käyttää uudenlaisen ja armottoman luokkayhteiskunnan synnyttämiseksi.
Se on katsos Blogisisko sillä tavoin, että monet ihmiset kaipaavat sitä että saavat olla toisia ylempänä joko älyllisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti tai koulutuksellisesti.
VastaaPoistaOlemassaolon taistelussa ihminen on yllättäen yhtä julma kuin eläimet. Me teollisuusmaiden ihmiset emme suo kehitysmaiden ihmisille samaa elintasoa kuin itsellämme on. Osastopäälliköksi edennyt savustaa pahimmat kilpailijansa talosta kiusaamalla, pankki sanoo irti puolustuskyvyttömän asiakkaan lainan. Kuukausipalkkainen ostaja tinkii freelancerin palkkiosta, masennuksesta käsivälle ei anneta töitä. Heikkoja sorretaan ja he sortuvat. Sortuisivathan ne rikkaatkin, terveetkin, pankinjohtajatkin, jos joku niitä pääsee sortamaan, mutta sitä tapahtuu harvemmin. Darwinistit voisivat kirjoittaa piristävää yhteiskunta-analyysiä (tai sitten lannistavaa).
Darwinistahan Marxkin sai luokkataisteluidean. Ei ole tuonut onnea ihmisille sekään sovellutus.
VastaaPoistaNykyajan geneetikot ovat onneksi kirjoittaneet myös siitä, että "kiltteyden", toisen auttamisen ja yhteistyössä toimimisen geenit ovat todellisen menestyksen avaimia.
Silloin menestyvät kaikki, ja kunkin lahjat ovat arvokkaita. (Tuttu lause: toinen toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa.)
Meidän lahjammehan ovat erilaisia.
Menestys ei onneksi merkitse kaikille samaa eli siis rahaa ja tavaraa. Vapaa aika, luonto, taide, tutkimustyö, onnellisuus, lapset, avioliitto, spiritualiteetti jne ovat myös arvoja, joita tavoitellaan.