Ljubljanan lohikäärmeet

Ljubljanan lohikäärmeet näyttäytyivät Urheiluruudussa tänään, kun haastateltiin suomalaista urheilijaa. Photo: Anna Amnell

Hobitti - Smaugin autioittama maa

Tennispalatsi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Pidän elokuvista, mutta käyn harvoin katsomassa niitä elokuvatettereissa. Elokuvien alussa esitettävät mainospätkät karkottavat kielenkäytöllään ja typerällä karkeudellaan ja pilaavat elokuvissa käymisen tunnelman. Jälleen kerran päätin: ei koskaan enää elokuvateatteriin.

Uusin Hobitti-elokuva oli sekä mieheni että minun mielestä liian pitkä. Joitakin kohtauksia oli venytetty keinotekoisesti, niin että katsoja ehti kyllästyä, näin esimerkiksi jättiläishämähäkit ja muut taistelukohtaukset.

Oli joitakin hyviä kohtia kuten Tolkienin luomaan satumaailmaan olennaisesti kuuluvat jylhät, pelottavankin kauniit maisemat ja omaperäisesti täysin unohtumattomaksi luotu suunnattoman suuri lohikäärme Smaug, joka herää taisteluun valtavien aarrekasojensa alta. Ja hyvää on aina elokuvan taustalla oleva Tolkienin ajattelu. Lue Panu Pihkalan elokuva-arvostelu.

Elokuvasta puuttui melkein kokonaan aikaisemmassa Hobitti-elokuvassa ollut sydämellinen kodikkuus, johon katsoja kiintyy. Sitä oli vain jonkin verran Bilbossakin, joka vaikutti jotekin oudolta ja vieraalta täsäs elokuvassa,  ja lyhyt jakso uhatussa kaupungissa asuvan isän ja hänen lastensa suhteessa.




Tuo hyvyyden ja pahuuden, lämpimän sydämellisyyden ja hillittömän julmuuden vastakohta luo jännityksen ja vetoaa katsojan tunteisiin. Nyt oli enmmäkseen kuvottavaa julmuutta ja tappelun melskettä. Stephen Fryn roolihahmokin on kliseisen tylsä. Gandalfia olisi halunnut nähdä enemmän.

Vanha idea pakeneminen tyhjissä tynnyreissä yhdistettynä "koskenlaskuun" oli kiinnostava idea.
Yllättävintä oli kuitenkin se, että vaikka Smaug lopussa hukutettiiin kultaan, se nousi kullattunakin siivilleen ja jatkamaan elämäänsä päinvastoin kuin antiikin tarujen henkilöt (Midaksen tytär). Nähtävästi käymme katsomassa seuraavankin osan nähdäksemme, miten raihnainen kullalla kuorrutettu lohikäärme selviää yritessään tuhota maailman lopullisesti. Muu perhe huomautti, että kun lohikäärme nousi siivilleen kaupungin ylle ja ravosteli itseään, kulta karisi ja putosi ateen alas. Tätä en huomannut.

Smaugin äänen takana on nuori Benedict Cumberbatch. 

Mutta pidämme huolen siitä, että myöhästymme elokuvan alusta. Nytkin miehelleni oli vakuutettu, että elokuvan alussa ei olisi mainoksia ollenkaan.

Sääli Tolkienin perikuntaa, sääli Tolkienia, jonka kirjoista tehdään ylipitkiä elokuvia, joissa on venytettyjä taistelukohtauksia ja siinä vasta loputonta ahneutta, joka saa Smauginkin kalpenemaan. Näin koin koko ikäni elokuvista pitäneenä elokuvayleisön edustajana. Kolmanneksen lyhyempänä elokuva olisi ollut aika hyvä.

Elokuvakriitikko oli kuitenkin hurmiossa (Filmgoer: Smaugin autioittama maa), lähinnä digianimaatiotekniikasta. Tietenkin Smaugissa digianimaatio juhli.
Tämä elokuva on jo tehnyt katsojaennätyksen.

Kirjaimet 'LO' lohikäärme

Lohikäärmeet keskiaikablogissani. Nuo lohikäärmeovet krakovalaisessa ravintolassa sopivat tänne nykyaikaankin.

Bratislavan Pyhä Yrjö ja lohikäärme

IMG_8771, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Suihkulähteen ympäröimä patsas Pyhästä Yrjöstä eli Yrjänästä surmaamassa lohikäärmeen. Slovakialaisella Yrjänällä on roomalaisen sotilaan univormu.
Saint George and the dragon in Bratislava.
Photo: Mimi Amnell
Nyt tuli väärään blogiin. Tarkoitukseni oli laittaa tämä lohikäärme keskiaikablogiini.




Keisarinna Maria Tereziakin ratsastaa Bratislavassa.

Täällä Mimin kiinnostavia valikoituja kuvia Bratislavasta Voi valita elokuun (August), niin näet yhdellä kertaa enemmän kuvia Bratislavasta.

Lisää tyttäreni ottamia kuvia Bratislavasta. (500 kuvaa)

Taas yskän rohinaa

Lohikäärme, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Taas lohikäärmeyskää. Sitä on kestänyt vasta viikon, ja luin että vasta yli neljä viikkoa kestänyt yskä on pitkittynyttä!

Kuvassa lähikäärme Olomoucin keskiaikaisen kaupungintalon katonharjassa. Toukokuun Tsekin matkan kuvasatoa.

Koska tämä blogi on samalla allakka ja muistikirja, huomaan, että viime joulukuussa minulla on ollut lohikäärmeenvuoden alkajaisyskä.

Lohikäärmeen rohinaa keuhkoissani

Olen saanut pahan flunssan.  Keuhkoni rohisevat kuin joukko lohikäärmeitä. Lääkäri antoi kunnon rohdot ja vihjasi: Tätä on liikkeellä. Se saattaa kestää muutaman viikon.

Mutta kuten englantilaiset sanovat "every cloud has a silver lining", eli ei mitään niin pahaa, ettei siinä ole hyvääkin.  Ensi vuosi on kiinalaisten mukaan lohikäärmeen vuosi - alkaa tammikuun 23. päivänä  -  ja heillehän lohikäärme on pelkkää hyvää. Ehkä niin myös lohikäärmeen kaltaisuus. Tyttäreni Kiinasta tuoma ystävällinen "lemmikkilohikäärmeeni" asuu kiinalaisessa kaapissa muiden kiinalaisten esineiden joukossa.

Lohikäärme merkitsee kiinalaisille samaa kuin meille feniks-lintu, uutta alkua. Se merkitsee myös piileviä mahdollisuuksia ja kykyjä. Muutttuuhan Narnia-kirjojen surkea Eustace todella hyödylliseksi ja mukavaksi pojaksi vasta muututtuaan lohikäärmeeksi - mytologian tuntijalla Lewisilla riittää metamorfooseja. Lohikäärmeenä Eustace pystyy voittamaan veden, tätä en tullut ajatelleeksi tehdessäni gradua Narnia-kirjoista. Kiinalainen kulttuuri tuli tutuksi vasta Kanadassa asuessa naapureiden, ystävien ja lasten koulutovereiden kautta. Kiinalainen lohikäärme on keisarillisen Kiinan ja Kiinan ikivanhan kulttuurin symboli.

Lohikäärme on kaikkea hienoa ja hyvää kiinalaisille. He toivovat, että heidän lapsistaan tulee varsinaisia lohikäärmeitä eikä mitään matoja ja lieroja! Rohkeutta, muttä ei väkivaltaa. Kiinalainen lohikäärme ei ole sukua julmalle ja väkivaltaiselle länsimaiselle lohikäärmeelle. No saattaahan väkivaltainen lohikäärme olla kiinalaisen lohikäärmeen kieroonkasvanut kaukainen sukulainen, mutta kiinalaiset eivät pidä siitä, että mitään lohikäämettä kohdellaan huonosti. Ovathan he lohikäärmeen poikia ja tyttöjä.

Lohikäärme mukana kaikessa

Ljubljanassa lohikäärmettä näkee kaikkialla. Legenda Pyhästä Yrjänästä ja lohikäärmeestä on erityisen läheinen Balkanin maille.