Kommentti: muodikkaat muinaisuskonnot ja etäiset uskonnot

Muinaiset ihmiset palvoivat hirveä, se muuttui intialaisilla lehmäksi ja muinaissuomalaisilla karhuksi.
Intiassa jotkut muinaiset riitit kuten lesken polttaminen - jota näimme äskettäin myös Viikingit-elokuvassa - on kielletty lailla, mutta sitä tehdään edelleen. Samoin on kastilaitoksen laita: kielletty, mutta käytännössä vallalla. Kuva: Mimi Amnell

Uuspakanalliset uskonnot näyttävät päällisin puolin kovin herttaisilta, mutta todellisuudessa niissä on ollut leikki kaukana, kun ne ovat olleet voimissaan.

Pakanauskontoihin ovat kuuluneet kaikkina aikoina muun muassa ihmisuhrit, joista kertovat soista löydetyt ruumiit - niissä on ihmisuhrauksen jäljet. Aviorikoksista rangaistiin julmasti: keihäs läpi ja suohon. Sama kohtalo oli muinaissuomalaisella isättömällä [tai vammaisella] lapsella ainakin Kalevalan mukaan: poika suolle vietäköhön, puulla päähän lyötäköhön.

Asteekit saattoivat uhrata kymmeniä tuhansia ihmisiä juhlissaan, kuten on saatu tietää viime vuosikymmeninä. Samanlaisia olivat aikaisemmin niin jaloina ja lempeinä pidetyt mayat. Heillä oli myös uhrilähteet, joiden pohjasta uhrattujen ihmisten luita on löydetty.
Wikipedia puhuu asteekkien kohdalla vain tuhansista uhreista. Karua tuokin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteekit#Asteekkien_ihmisuhrit

Raamatussahan kerrotaan ihmisten jumalakäsityksen vähittäisestä kehityksestä. Loppusanoma on: ei enää ihmisuhreja, ei enää taikauskoista pelkoa ja jumalten ja henkien lepyttämistä. Ihmisillä on valitettavasti edelleen helposti taipumus vääntää kristinuskoakin primitiiviseksi.

Kannattaa harkita mihin menee mukaan. Jäljet pelottavat: Kuuluisin uuspakana oli Hitler. Natsit halusivat elvyttää muinaisgermaanisen uskonnon, ja Suomen TV:ssäkin on näytetty dokumentti heidän temppelistään ja kerrottu tästä vähemmän tunnetusta puolesta natsiajattelussa. Viikinkien kulttuurihan on nyt ajankohtainen TV-sarjan vuoksi.

Lisäys: Viikingit olivat kamalampia, kuin on osattu kuvitellakaan. Näyttely British Museumissa tänä keväänä ja kesänä. Myös rauhallisempi puoli kulttuurissa.
Välihuomautus

Muinaisuomalainen uskonto on myös tuontitavaraa, jossa on vaikutteita eri puolilta maailmaa.  Alkuhirvi muuttui Intiassa lehmäksi, muinaissuomalaisilla karhuksi.

Pääpiirteet: Muinaissuomalainen uskonto

2. kommenttini

30-vuotinen sota alkoi saksalaisten katolisten ja protestanttien keskeisenä sotana, mutta muuttui yleiseurooppalaiseksi sodaksi, jolla oli taloudelliset ja poliittiset syyt kuten useimmilla maailman ns uskonsodista. Ruotsi-Suomi mm halusi Itämeren herruutta.

Natsit ja varsinkin Hitler itse uskoivat, että Hitler oli Messias. He muuttivat kristinuskon omaksi oudoksi synkretistiseksi uskonnoksi, johon sekoittui mm muinaisgermaanisten uskontojen piirteitä. He olivat hyviä narraamaan ihmisiä. Natsien uskonnostahan on jatkuvasti dokumentteja ja tutkimuksia. Luonnossa vaeltaminen oli erittäin suosittu harrastus heilläkin. Hitler oli kasvisyöjäkin vielä.:)

Ketään ei  pakoteta uskomaan mihinkään Suomessa. Saa uskoa Jumalaan. Saa uskoa Ukkoon, Akkaan, Näkkiin ja tonttuihin. Kannattaa hankkia tietoa, ennen kuin liittyy mihinkään. 

Kristityt ovat suvaitsevaisia: lapsille annetaan nimeksi Tapio ja Mielikki, tontut laitetaan koristamaan joulukuusta, viikonpäivillä ja kuukausilla on muinaisgermaanisia, muinaissuomalaisia ja muinaisroomalaisia nimiä. Luonnossa käveleminen ei ole kiellettyä.

Jumalan kuolema ristillä oli havainnollinen viesti: ei enää uhreja, kaikki on nyt O.K.

Emme voi Suomesta käsin uudistaa katolista kirkkoa. Heidän pitää tehdä se itse. Katolisessa kirkossa on myös paljon hyviä ominaisuuksia.

Mutta jotta muistaisimme maailmanhistorian todellisuuden: Entä ateistinen uskonto jota harjoittivat Stalin, Pol Pot ym ja jota harjoittaa yhä Pohjois-Korea. Sieltä löytyvät suurimmat ihmisten tappajat ja sortajat, joiden rinnalla Hitler ja asteekitkin ovat pikkutekijöitä. Ehkä oletkin jo ilmaissut paheksumisesi heitä kohtaan.

Lue Hymyilevän eläkeläisen kirjoitukset ja  vastaukset:
Tämä oli kommentti Hymyilevän eläkeläisen blogiin.

Lisäys: Satuitko näkemään Viikingit-TV-sarjan osuuden "Uhrilahja". (ei sovi lapsille)

Kalevala-korut kertovat Suomen menneisyydestä

Käytän Kalevala -koruja renessanssiasuni kanssa.
Juhannuksen kunniaksi on hauskaa muistella Suomen menneisyyttä.

Virnamäen muinaismuistoalueesta kertoo Turun yliopiston tutkija Kari Hintsala blogissaan Kaponieeri, jossa on muinaisia maisemia. Ne liittyvät merovinki- ja viikinkiaikaan (600-1050 jKr.)

Suomalaiset eivät eläneet muinoin eristäytyneinä, vaan "Suomi oli jo esihistoriallisena aikana eräänlainen rajapyykki idän ja lännen välillä", kertoo Mari Kotka Oulun yliopiston sivuilla. Vaikutteita saatiin idästä ja lännestä. Bysantin vaikutus näkyy Kotkan mukaan paitsi Kalevala-koruissa myös muinaispuvuissa.

Kuvasin Kalevala-koruja, jotka olen saanut kaikki mieheltäni lahjaksi. Alussa pronssikoruja, sillä tukkani oli tummanruskea, nyt myöhemmin hopeakoruja, jotka sopivat paremmin nykyiseen platinablondi-tukkaani, jonka on suonut peritty DNA.

Alla olevassa kuvassa vasemmalla Kuutar-riipus ja –korvakorut  (800-1050 jKr, viikingit)

Niiden vieressä on Sancta Birgitta-koru. Birgitan 700-vuotisjuhlan kunniaksi korumuotoilija Kirsti Doukas suunnitteli sormuksen sekä tämän riipuksen, jossa viisi punaista granaattia muodostaa Pyhän Birgitan merkin. 

Kalevala-koruja, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskellä hämäläinen juhlakääty: ”Upean käädyn koristeeksi on ikuistettu kaksi pitkäkaulaista lintua, kaiketi riikinkukkoa. Riikinkukkoja pidettiin paratiisin asukkaina, taivaallisen ihanuuden ja kuolemattomuuden vertauskuvina. Lintujen alapuolella on jalallinen elämänveden malja. Korun kaarikehyksen uskotaan olevan kirkkoholvin vertauskuva. Korussa on varhaiskristillisen taiteen paratiisisymboli, jossa paratiisi oli taivasten valtakunta. Korun esikuvana on Janakkalan Kernaalasta löydetty kääty, joka on peräisin 700-800-luvulta.” (Kalevalakoru)

Käätyjen keskellä kaksi korua, jotka eivät ole enää tuotannossa: hyvä kupurainen viitansolki nimeltä Osmansolki (1100-luku, Janakkala ja Konginkangas) ja Pronssiristi Biblia (1778).

Oikealla ovat kuparinen Kuutar-riipus (800-1050 jKr, viikingit) ja mielenkiintoinen käärmesormus (Vesilahti, 600-luku jKr). Käärme oli keskiajalla lääkärin ja apteekkarin symboli ja taitaa olla vieläkin. Se symbolisoi uudistumista ja parantumista. Käärmeestä lääketieteen symbolina on tehty väitöskirja Japanissa.

Kalevala-risti ja Halikon Lampolasta peräisin oleva kierteinen sormus (1150-1150 j.Kr) eivät ole myöskään enää tuotannossa.

Kalevala-ristin alapuolella on Euran sydän (Euran Pappilanmäki, viikinkiaika 800-1050 jKr. )

Uutta tuotantoa on äsken saamani Talon sydän (sydän sydämessä), filigraanikoru (1700-luku).  Kuva alla. Se ei liity Kalevala-korujen perinteiseen linjaan. Sitä edustavat vain Klassikko-sarjan korut (15 % tuotannosta). Niihin kuuluu tämä korukin, joka ei kuitenkaan ole muinaiskoru, vaan rokokookoru. Perinteisten Kalevala-korujen ystävä joutuu varmaankin menemään kohta antiikkikauppaan etsimään muinaishistorian inspiroimia koruja. Muita korujahan tekevät monet muutkin tehtaat sekä Suomessa että ulkomailla.

Kuvasta puuttuu eräs solki ja toinen Kalevala-ristini, joka on kuin lapsen piirros.

Eräällä opettajallani oli vyönsolki, jossa oli kaksi käärmettä vastakkain (Eura, 600-700 jKr). Sen muistavat hänen entiset oppilaansa vielä vuosikymmenien kuluttua. Kaleva-koruissa on voimaa ja sisältöä.

Muinaiset kulttuurit: Viikinkien kiehtova historia

Viikinkilaivan miniatyyrimalli matkamuistona Norjasta kertoo viikinkien perinnöstä.

Olemme tilanneet runsaasti Muinaiset kulttuurit -DVD-levyjä. Vuorossa oli katsottavana "Viikingit. Viikinkilaivojen matkassa." Uutta oli se, että nykytutkimusten mukaan viikinkinä olo oli enemmänkin elämäntapa kuin kansallisuus. Mukana esimerkiksi Islantiin muuttajissa oli muun muassa slaaveja.

Viikingit eivät eläneet eristäytyneinä muusta maailmasta. Heidän kulttuurinsa oli kehittynyttä, heillä oli taitavia käsityöläisiä ja maanviljelijöitä, he tiesivät, että maapallo on pyöreä, he osasivat navigoida taitavasti ja matkustivat kaukaisiin maihin.

Suotuisalla säällä esimerkiksi Leif Erikinpojan tutkimusmatka Amerikkaan kesti vain muutaman päivän. Viikingit antoivat uudelle mantereelle ensin nimen Metsämaa ja myöhemmin Viinimaa. Heidän asuinalueensa oli nykyisen Saint Lawrencen lahden seutu Kanadassa.

Suurin osa viikingeistä omaksui kristinuskon, ja he veivät sen myös Islantiin. Grönlantiin muuttaneet viikingit olivat myös kristittyjä, ja heillä oli monia kirkkoja, joissa voi nähdä vaikutteita sekä vanhasta uskonnosta että kristinuskosta. Samoihin aikoihin muuttivat Grönlantiin inuitit nykyisen Kanadan alueelta, ja inuitit ja viikingit elivät sovussa yhdessä ja kehittivät asunpaikkaansa.

Purjehtivatko viikingit nykyisen New Yorkin seudulle asti? Tämän ohjelman mukaan niin tapahtui, ja viikingit sanoivat nykyisen New Yorkin satamaa laguuniksi, mitä se tietenkin on.

Viikinkien sagoissa kerrotaan myös kohtaamisesta intiaanien kanssa. Intiaanit luulivat tulleensa myrkytetyiksi, kun tulivat kipeiksi juotuaan viikinkien tarjoamaa maitoa. Intiaanien laktoosi-intoleranssin aiheuttama sairastuminen ja sitä seuranneet vihamielisyydet estivät viikinkien pysyvän asettumisen uudelle mantereelle. He asuivat kuitenkin Amerikassa neljäkymmentä vuotta.

Grönlantiin palattua kohtasi paluumuuttajia kulttuurishokki, sillä ilmasto oli muuttunut tänä aikana. Elinolosuhteet huonivat. Viikingit eivät halunneet kuitenkaan ryhtyä elämään eskimoiden lailla, vaan halusivat elää eurooppalaisina ja viljellä maata. Nykyään inuitit viljelevät viikinkien vanhoja maatiloja Grönlannissa, ja arkeologit tutkivat viikinkien kyliä, hautausmaita ja kirkkojen raunioita. Nykyajan tutkimusmenetelmillä voidaan saada aivan uutta tietoa siitä, miten viikingit elivät.

Muinaiset kulttuurit -DVD:t ovat koko perheen ohjelmia.