Wivi Lönn

A small schoolhouse designed by Wivi Lönn (1872-1966). She designed many schools. Tis was my school for many years.

Olivia (Wivi) Lönn (1872-1966) and Finnish Women architects. In the picture Wivi is in the centre. Read about them in English.

More about Olivia Lönn or as she was known Wivi Lönn.

Wivi Lönn on suunnitellut myös tämän pienen koulurakennuksen, jossa toimi jonkin aikaa (1949-1957) Iisalmen Tyttölyseo. (Iisalmen Tyttölyseo muutti uuteen koulurakennukseen vuonna 1957)

Kulttuuriperintösivut kertovat:

"Vuonna1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla 

sijainneelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti 

Wivi Lönnin suunnittelema yksikerroksinen rakennus,  johon tuli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Rakennus katettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen välinen alue. Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkkitehtuuria. Rakennusta on korjattu 1970- ja 1980-luvuilla sekä maalattu ulkoa 1990-luvun alkupuolella."

Suomalaisten rasismi

Suomalaisten rasismista Amnesty Internationalin, Pakolaisneuvonnan ja Suomen Pakolaisavun yhteisessä EU-vaalipaneelissa:

”Olen asunut vuosia ulkomailla Yhdysvalloissa, Belgiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa, mutta missään niistä maista en ole kokenut sellaista rasismia kuin Suomessa.”
Alexander Stubb

Pitäisi voida verrata

Joskus pitäisi voida katsoa sama ohjelma englanniksi ja suomeksi. Voisi verrata. Kiinnostaisi nimittäin, millainen oli seuraavan lastuni kohde "Kirjeitä Karjalasta" englanniksi?

Pienet sävyerot vaikuttavat tällaisessa ohjelmassa. Näkivätkö ja kuulivatko kanadalaiset täysin saman tarinan kuin me, samat painotukset? Englanniksi kuultiin, että se on kuin holokaustitarina. Suomeksi surtiin kommunismin loppua. Holokaustin uhrit eivät sure kansallisosialismin loppua.

Kommentit seuraavan kirjoituksen loppuun, ole hyvä.

Sinisilmäinen ja ihannoiva TV-ohjelma neuvostoliittolaisesta vakoilijasta

Joskus pitäisi voida katsoa sama ohjelma englanniksi ja suomeksi. Voisi verrata. Kiinnostaisi nimittäin, millainen oli tämän kirjoitukseni kohde "Kirjeitä Karjalasta" englanniksi?

Pienet sävyerot vaikuttavat tällaisessa ohjelmassa. Näkivätkö ja kuulivatko kanadalaiset täysin saman tarinan kuin me, samat painotukset? Englanniksi kuultiin, että se on kuin holokaustitarina. Suomeksi surtiin kommunismin loppua. Holokaustin uhrit eivät sure kansallisosialismin loppua.

Kommentit kirjoituksen loppuun, ole hyvä.

Hävetti olla kanadalainen ja suomalainen, kun katsoi National Film Boardin dokumenttia "Kirjeitä Karjalasta" (25.9.2005 TV 1 klo 21.15-22.35) , jossa nuori kanadansuomalainen kommunisti menee Neuvostoliittoon ja päätyy sodan aikana Suomeen vakoilijaksi ja partisaanien tukijaksi.

Itäisessä naapurimaassammekin puhutaan nykyään totuus esimerkiksi partisaaneista. He "terrorisoivat siviiliväestöä" --"ryöstivät ruokatarvikkeita, polttivat taloja ja surmasivat asukkaita --[eräässäkin suomalaiskylässä] nuorin uhri oli kahden kuukauden ikäinen vauva ja vanhin 80-vuotias mies. ] Oliko siviiliväestön surmaaminen sotilaallisesti välttämätöntä?" kysyy venäläinen Sulo Kirillov (Carelia-lehti 11/2002). Suomalaisia mielipiteitä täältä.

"Kirjeitä Karjalasta" oli kommunismin ihailussaan enemmän propagandaa kuin historiaa. Sukuhistoriassa koetetaan tietenkin ajatella kaikki parhain päin, mutta tässä käsiteltiin yleistä politiikkaa ja historiaa tavalla, jota ei enää uskoisi näkevänsä.