Iisalmen kirkonkylän kansakoulu 140 vuotta

This wooden building was the first permant school (1877) in Iisalmi area, Finland. Before that the teacher held school for several weeks in different areas at the farms

Iisalmen kirkonkylään perustettiin koulu vuonna 1877. Vasta seuraavana vuonna perustettiin Iisalmen kaupunkiin koulu. Rakennuksen keskiosan oli rakennuttanut lukkari Hahl. Siihen rakennettiin sivuosat, joissa oli kummassakin luokka. Keskiosasta tuli johtajaopettajan asunto. Tätä ennen oli ollut vain kiertokouluja.

Katso hakusanoilla löytyvät muut kirjoitukset.

Iisalmen seudun ensimmäisen koulun 
Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla
13.8.2017 ALKAEN KLO 13
KIRKONSALMEN KIVIKOULULLA (Koulutie 4)

 Muita kuvia https://www.flickr.com/…/amnellanna/albums/72157624708078620

Ensimmäinen Iisalmen kirkonkylän kansakoulu Kirkonsalmelta päin kuvattuna. Tämä kaunis rakennus purettiin 1960-luvulla, ja tilalle rakennettiin uusi talo,



Kivikoulu 40-luvulla sota-aikana ja pitkäaikaisen johtajaopettajan Aaro Pekkarisen lapset Tuulikki, Kaija, Erkki ja Matti (joka otti vuonna 1988 perheensä kanssa käyttöön äitinsä opettaja Lempi Aurora Pekkarisen tyttönimen Amnell.)



Kivikoulu (1930) , 87 vuotta
Myöhemmin samalle laajalle tontille rakennettiin tämän kauniin puurakennuksen lisäksi "uusi koulu", kivirakennus (1930).
Tämä rakennus on hellyydellä kunnostettu Kivikouluthdistyksen toimesta.

Iisalmen Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla

Iisalmen seudun ensimmäisen koulun
Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla
13.8.2017 ALKAEN KLO 13
KIRKONSALMEN KIVIKOULULLA (Koulutie 4)
Juhlassa julkistetaan Kivikoulun historiikki
Keltainen koululaukku
Kahvitarjoilu
TERVETULOa!

Katso Kari Jalkasen kuvat Kivikoulun kunnostamisesta!
https://karijalkanen.kuvat.fi/kuvat/Pro+Kirkonkylän+koulu++su+25.9.2011+Iisalmi/

Sirkka-Liisa Ropponen 1921-2016

Sirkka-Liisa Ropponen  (1921-2016) oli kuvaamataidon opettajani Iisalmessa. 

Hänestä jäi meille hänen oppilailleen lämpimät muistot. Entinen oppilas kuvataiteilija Aune Kämäräinen on kirjoittanut hänestä muistokirjoituksen.

Ks. Helsingin Sanomat 31.1.2012/Muistot/Tänään/B12.
http://www.hs.fi/muistot/art-2000005066847.html

Esiliina etehen lapsellesi laita

Löytyi luokkakuva, jossa minulla on esiliina edessä.  Esiliina oli aina puhdas, useimmiten vastasilitetty ja tuoksui hyvälle. Esiliinan  taskussa oli puhdas kangasnenäliina. Parasta oli, että äidillä oli tapana lausua esiinaa päälleni pukiessaan:

Esiliina etehen lapsellesi laita,
lialta se vaattehet varjella taitaa.

Kun menin oppikouluun, jotkut naapurit sanoivat äidille: Turhaan laitatte tyttöjä oppikouluun, olisit ostanut ennemmin itsellesi turkin. Mutta äiti olisi halunnut itsekin käydä koulua ja opiskella. Äidin kotona oli yksitoista lasta, ja koulu oli kaukana. Hän sai käydä koulua vain kaksi vuotta, jona aikana hän suoritti neljän luokan kurssin. Kouluaikana hän oppi yleistiedot ja hyvän lukutaidon, josta hänelle oli iloa koko loppuelämäksi.

Musiikki oli äidille kaikkein läheisin. Se piti hänet iloisena ja myönteisenä monista vaikeuksista ja köyhyydestä huolimatta. Aina kun äiti oli käymässä meidän luona Helsingissä, meillä oli kotikonsertteja. mieheni säesti, ja he lauloivat yhdessä. Laulujen skaala oli suuri: Kallavesj-laulusta kansanlauluihin ja virsiin.  Äiti kuunteli radiosta myös klassista musiikkia, yleensä yksinlaulua. Kävimme yhdessä katsomassa oopperan Viimeiset kiusaukset Helsingin Vanhassa oopperatalossa. Äiti osasi ulkoa myös nuoruutensa vanhojen suomalaisten elokuvien suosikkilaulut, joita hän lauloi keittiössä töitä tehdessään.

Laulua harrastavien ihmisten tavoin äitikin säilytti muistinsa vanhuuteen asti hyvänä. Hän kuoli 97-vuotiaana, ja vielä viikko ennen kuolemaansa hän kertoi minulle sairaalassa yksityiskohtaisesti, millaisia vaatteita hänellä oli ollut nuorena. Eräs lempiasu oli musta, ja siinä oli leuan alla keltainen rusetti, jossa oli mustia täpliä.



Äiti leipoo karjalanpiirakoita keittiössä korkean ikkunan edessä puutalossa. Ikkunalaudalla on paljon kukkia, verhot ovat marimekkoa, samoin äidin mekko ja huivi. Anopillani oli samaa kuviota oleva marimekko. Alkuaikojen Marimekon kauniit, tyylikkäät kuviot ja kauniit värit toivat iloa arkeen ja juhlaan.

Äiti muisti ulkoa myös kaikki sadut, tarinat ja lorut, joita oli koulussa oppinut ja kuullut opettajan lukevan ääneen.Vanhan ajan ihmisten ja vanhan ajan kirjailijoiden tavoin äiti käytti niitä koko ajan joustavasti ja luovasti puheessaan. Se tuo minulle tuttuuden tunteen, kun luen englanninkielistä kaunokirjallisuutta tai sanomalehtiä: esimerkiksi  King James - englanti elää edelleen englannissa lukemattomina sanontoina, ja sitä pidetään arvokkaana henkisenä perintönä, jolla on ollut tärkeä osuus englantilaisen kirjallisuuden suruuden syntymisessä.

Meillä ei luettu ääneen, mutta äiti lauloi aina työtä tehdessään, ja kun olimme pieniä, hän lausui meille ääneen koulussa oppimiaan loruja ja satuja hiukan muunneltuina: Olipa kerran kaksi lasta. Tutteli ja Putteli. Tutteli oli tyttö ja Putteli oli poika.. ( Parempi tie - Topelius: Pikku Lauri ja muita satuja). Rakkain oli "Hiiri metsähän menevi, lyhyt jalka lynkyttävi" (Hiiri ja katti).


(family stories, familystories, henkinen perintö, laulut, runot, sadut, Iisalmi, koulut, Pirkko Kolehmainen, vaatteet, äitini, elämänilo, Anna Kolehmainen, Anna Amnell, Marimekko, muisti, esiliina, pallokuviot, täpläkuviot)

Iisalmen koulut. Tyttölyseo unohdettu kokonaan

Iisalmen Tyttölyseo toimi vuodet 1949-1957 tässä rakennuksessa, jonka on suunnitellut Wivi Lönn.




Iisalmen Tyttölyseo toimi tässä rakennuksessa vuosina 1957-1974. Siitä tehtiin Juhani Ahon peruskoulu vuonna 1974. Iisalmen Tyttölyseo on kokonaan unohdettu kaupungin ylioppilaiden luettelosta.

Kuvasarja Iisalmen Tyttölyseon ensimmäisestä (1949-1957), ja toisesta (1957- 1974) koulurakennuksesta. Iisalmen Tyttölyseon uudesta rakennuksesta tehtiin Juhani Ahon koulu vuonna 1974.

www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157594208058230/

Iisalmen lyseo, jossa mieheni kävi koulua ja josta hän pääsi ylioppilaaksi.

Iisalmen koulut, kuvakansioni

Kaikkien kaupungin koulujen ylioppilaat on laitettu saman koulun ylioppilaiksi: ISALMEN LYSEOSTA JA AIKUISLUKIOSTA VALMISTUNEET YLIOPPILAAT Koulun nimen vain  sanotaan vaihtuneen. Miten tuollaista voidaan tehdä? Eliminoida kokonaan merkittävä vaihe Iisalmen koulujen historiassa; tyttökoulu. Onko se laiskuutta vai tietämättömyyttä? Kustakin koulusta oliisi voitu laittaa oma luettelonsa.

Mieheni ja minä olemme muuttuneet luokkatovereiksi, vaikka kävimme Iisalmessa koko ajan eri koulua hän Lyseota (poikalyseota) ja minä Tyttölyseota. En ole koskaan elämässäni käynyt Iisalmen lyseota enkä aikuislukiota!

Kustakin koulusta oliisi voitu laittaa oma luettelonsa.Vai eikö tiedetä, mitä kouluja Iisalmessa on ollut? Ei Iisalmessa ole liikaa historiaa talteen laitettavaksi!

Historiaa, mm koulujen nimenmuutokset
www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Opetus-_ja_koulutuspalve...

Iisalmen kirkonkylän vanha kivikoulu

Johtajaopettaja Aaro Pekkarisen lapset. Taustalla vuonna 1930 rakennettu "kivikoulu"

Iisalmi tässä blogissa (yli 30 kirjoitusta)

Kuvakansioni Iisalmi koulut

Koulun lapset sota-aikana eli 1940-luvulla
Huom! UUTTA: Kivikoulun kuvat : Kari Jalkasen kansio

Mieheni vanhimmalla sisarella on valokuva, jossa hän seisoo 3-vuoden vanhana eli siis vuonna 1931 äitinsä ja isänsä kanssa "uuden koulun" edessä. Mieheni ja hänen sisarustensa mukaan kivikoulu oli ollut koulunpihan reunalla "aina".

Mieheni isä haki johtajaopettajaksi Iisalmen kirkonkylän koululle 1920-luvun loppupuolella, ja hänelle sanottiin silloin, että kouluun tulee uusi lisärakennus, "kivikoulu".

Kirjakaapistamme löytyi Tuomas Kortelaisen kirjoittama Iisalmen seurakunnan historia 1627-1977. Kortelainen kertoo:

"Kirkonkylään valmistui 1930 pitäjän ensimmäisen koulurakennuksen vierelle 'kivikoulu'. " Kortelainen viittaa Iisalmen maalaiskunnan kunnankirjurin (virka olisi nykyisin lähinnä kunnanjohtaja) Juho Pehkosen kirjaan " Iisalmen kunnan kansakoululaitoksen ja kirkonkylän kansakoulun 70-vuotiskertomus. Iisalmi 1947.

Tällä hetkellä entinen "Iisalmen Kirkonkylän uusi koulu" on kuulemma surkeassa tilassa, sen kohtaloa pohditaan. Siellä on pidetty taidenäyttelyitä, mm mieheni opettajaveljen töitä on ollut siellä näytteillä.

Koulurakennuksessa oli myös kaksi opettajan asuntoa, yksi yläkerrassa ja yksi alakerrassa. Siellä oli kolme luokkahuonetta, kaksi yläkerrassa ja yksi alakerrassa. Yläkerran luokat voitiin yhdistää yhdeksi juhlatilaksi avaamalla isot ovet väliltä. Siellä oli keskuslämmitys päinvastoin kuin vanhassa koulussa, kauniissa puutalossa, jossa oli 1950-luvun loppupuoleen asti puulämmitys.

Mainittakoon, että uusi koulu sijaitsi ja sijaitsee suuren koulunpihan laidalla ja sen ympärillä on puita ja ruusupensaita maantien ja koulun välillä. Oli siis vain maantie, ei katuja. Koulukokonaisuus muistutti enemmänkin maalaistaloa tai pappilaa, ja siinä oli useita ulkorakennuksia, mm talli, aitat, sauna, navetta, riihi jne ja jättiläismäisen iso halkoliiteri. Koulu sijaitsi kulttuuriympäristössä, sillä "Brofeldtin pappila", joka on nykyään Seurasaaressa, oli kilometrin päässä.



Iisalmen kirkonkylänkoulun päärakennus, joka on valitettavasti purettu

Kuvakansioni: Iisalmen  kirkonkylän koulu

Mieheni vanhemmat opettivat tässä vanhassa kauniissa puukoulussa. Isä oli johtajaopettaja (vastaa nykyajan peruskoulun rehtoria) ja hänen luokkaansa mentiin työhuoneesta, äidin luokkaan taas mentiin keittiöstä.

Sillä paikalla on tehty jo tarpeeksi tuhoa, sillä sieltä pantiin maan tasalle kaunis puukoulu.
Onneksi kivikoulu on jäljellä!

Kuvakansioni Iisalmi koulut
Iisalmi tässä blogissa (yli 30 kirjoitusta)

Iisalmen Kirkonkylän kansakoulu ja muut puretut talot

Iisalmi Kirkonkylän koulu, originally uploaded by Anna Amnell.

Iisalmelainen Salmetar on julkaissut viime aikoina kirjoituksia vanhasta jo kadonneesta Iisalmesta, viimeksi entisestä Iisalmen kirkonkylän koulusta. Tämä talo on tuttu, sillä siinä mieheni vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa.

Rakennus tuli tutuksi minullekin jo seurusteluaikoina, kun olin vieraana mieheni kodissa, joka sijaitsi rakennuksen keskiosassa. Isän luokkaan pääsi isän työhuoneesta ja äidin luokkaan keittiöstä.

Keskiosa vaikuttaa pieneltä, mutta johtajaopettajan virka-asuntoon kuului neljä huonetta ja keittiö, suuri sali, ruokasali/lastenhuone/perheen koululaisten huone, tilava makuuhuone ja työhuone sekä kaksi suurta lasiverantaa.

Vanha Iisalmi kiinnostaa, joten päätin tilata Salmettaren.
Katso koko kansio

klikkaa hakusanaa 'Iisalmi'
Kuviani Iisalmesta eri vuodenaikoina
(Paikalla sijaitsee nykyään Kirkonsalmen koulu)

Huom! Samassa pihassa oleva Kivikoulu on säilynyt ja remontoitu.
Ks. Kari Jalkasen kuvat Iisalmen kirkonkylän koulu (= kivikoulu)

Värikollaasit 53

blue-white-black, originally uploaded by Anna Amnell.

Kesäinen Iisalmi
valkoinen, taivaansininen ja musta
Värikollaasi 53
Kuten eräs kommentoija huomautti, tässä on arkkitehtuuria. Vasemmalla oleva ikkuna kuuluu Wivi Lönnin suunnittelemaan puukouluun (Otavan koulu, myöhemmin Iisalmen Tyttölyseo), alla oikealla on funkkiskoulu. Ikkunaan heijastuu samaa tyyliä oleva kirkko. Keskellä oleva ikkuna kuuluu erääseen kauniista puutaloista, joita on vielä jäljellä Iisalmessa. Yllä olevan järven rannalla oli Juhani Ahon isän Brofeltin pappila, joka on nyt Seurasaaressa. Pieni kaupunki on täynnä kulttuuria.
Entinen kansakoulu ja Iisalmen Tyttölyseo, nykyään molemmat rakennukset muodostavat Edvin Laineen koulun.

Kekkonen ja muut kivittäjät

Iisalmen entinen lyseo, originally uploaded by Anna Amnell.

Tässä rakennuksessa toimi 1900-luvun alussa Iisalmen lyseo. Sen kuuluisin oppilas lienee Urho Kekkonen.

Eräs iisalmelainen naapurimme oli samalla luokalla Kekkosen kanssa. Naapurillamme, ystävällisellä miehellä, oli otsassa iso arpi muistona siitä, kun energinen Urho-poika oli heittänyt häntä kivellä koulun pihalla osoittaakseen, kuka kukin on.

Urho Kekkonen oli varsinkin alkuaikoinaan myös innokas nimimerkkikirjoittaja. Hänen lingostaan lenteli kirpeitä mielipiteitä. Kun hän pääsi valtakunnan huippuvirkaan, hänen ei tarvinnut enää turvautua nimimerkkeihin, vaan hän pystyi lähettämään pelättyjä myllykirjeitään.

Yhteistä kivittäjille ja nimettömille tai nimimerkillä kirjoittaville nettiherjaajille ja nettikiusaajille on vallanhalu. Jos oikeaa valtaa ei ole eikä kykyä pitää puoliaan, otetaan edes kivi käteen.

Minullakin on otsassa arpi muistona kivestä, jonka eräs leikkitoveri heitti keskelle otsaani hiukan tukanrajan alapuolelle.

Koulujen ja asuinrakennusten pihat ovat nykyään asvalttia. Kiviä ei enää lentele. Mutta muita keinoja kyllä keksitään toisten kiusaamiseen ja mahdin osoittamiseen sekä kouluissa, työpaikoilla että Internetissä.

Kirjoitin kommentin samasta aiheesta Kemppisen blogiin,  jossa näyttävät tänään kommentoivan ihmiset kaikista yhteiskuntaluokista, kukin omalla tavallaan, arvonsa mukaan.

Kommenttini:

Tämä keskustelu käy yhä kiinnostavammaksi. Mieleeni tuli Urho Kekkonen, joka kävi yhden luokan lyseota Iisalmessa. Hänellä oli jo silloin kova pyrkimys valtaan. Hän saattoi ottaa kiven käteensä ja heittää sillä luokkatoveriaan, jos ei muuten sana mennyt perille.

Halu valtaan vei hänet korkeaan asemaan, vaikka häntä ei alussa arvostettu, kun hän ei ollut hienosta suvusta. Kuulin jo ensimmäisenä opiskeluvuonna vuokraisäntäni, varatuomarin perheen helsinkiläisvieraiden juoruilut Kekkosesta. Kun Kekkonen pääsi huipulle, hän ei päästänyt sinne muita, kivittäminen ja nimimerkkikirjoitukset muuttuivat pelätyiksi myllykirjeiksi.

Halu valtaan ja kokemus siitä, ettei ole arvostettu, ei tule kuulluksi saavat nykyäänkin primitiivisiä, jopa hirvittäviä muotoja. Miten kuunnella, miten neuvoa varsinkin nuorille ihmisille oikean tavan tuoda esille mielipide? Miten hillitä ihminen, joka haluaa itsevaltiaaksi, muista piittaamattomaksi kukkulan kuninkaaksi?

Krusifiksikielto kumottiin 18.3.2011

Crucifix in Gotland (Wikpedia) (oik.triumfiristi)
Tämä uutinen meni ohi.: 18.3.Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kumonnut koulujen krusifiksikiellon 
Krusifiksikielto kumottiin Euroopassa.
Lue uutinen Turun Sanomista
Suomenkielinen Wikipedia ei ole ajan tasalla.

Wivi Lönn

A small schoolhouse designed by Wivi Lönn (1872-1966). She designed many schools. Tis was my school for many years.

Olivia (Wivi) Lönn (1872-1966) and Finnish Women architects. In the picture Wivi is in the centre. Read about them in English.

More about Olivia Lönn or as she was known Wivi Lönn.

Wivi Lönn on suunnitellut myös tämän pienen koulurakennuksen, jossa toimi jonkin aikaa (1949-1957) Iisalmen Tyttölyseo. (Iisalmen Tyttölyseo muutti uuteen koulurakennukseen vuonna 1957)

Kulttuuriperintösivut kertovat:

"Vuonna1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla 

sijainneelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti 

Wivi Lönnin suunnittelema yksikerroksinen rakennus,  johon tuli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Rakennus katettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen välinen alue. Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkkitehtuuria. Rakennusta on korjattu 1970- ja 1980-luvuilla sekä maalattu ulkoa 1990-luvun alkupuolella."