Antti Tuurin kirjojen siirtolaiset Amerikassa

Kuva: Subury Ontariossa Kanadassa toivottaa kaivosmiehet tervetulleiksi kaupunkiin 1940-luvulla


Tuurin Kanadan ja Amerikan kuvauksissa suomalaisten seikkailut tapahtuvat Kanadassa tai Yhdysvalloissa, mutta henkilöillä ei ole aistimuksia Amerikan mantereen luonnosta, äänistä tai tuoksuista. Elävätkö he sisimmässään aina siellä kotiseudulla, lakeuksilla eivätkä anna uuden mantereen tuoksujen ja värien häiritä itseään?

Kanadassa oli kaikkein eniten suomalaissiirtolaisia nimenomaan Keski-Pohjanmaalta. He olivat minulle ulkomaalaisia. Kieli oli outoa, ei tiennyt oliko jokin sana fingelskaa vai vanhaa Pohjanmaan murretta kuten 'olla kuusalla' eli olla tietoinen jostakin tai 'istua korvalle' eli istua viereeen.

Vanha viha elää siirtolaisuudessa

Kuvassa soft sculpture -teos torontolaisessa ostoskeskuksessa. Photo: Anna Amnell
Kanadansuomalaiset vieroksuivat toisiaan punaisten tai valkoisten juurien vuoksi. Punaisten ja valkoisten jälkeläiset toimivat yleensä omissa haaleissaan tai kirkoissaan. Edes rojalisti ei päässyt eroon "punaisesta" maineesta, jonka hän oli perinyt isoisovanhemmiltaan. Samanlaista jakaantumista entisen kotimaan poliittisten tapahtumien vuoksi oli nähtävissä myös mm kiinalaisissa ja unkarilaisissa siirtolaisissa.

Suomen television ohjelmistahan saa useimmiten sellaisen käsityksen, että kaikki kanadansuomalaiset siirtolaiset ovat jonkin sortin sosialisteja. Ohjelmat on tehty yleensä pelkästään vasemmistolaisesta näkökulmasta.

Eräs Suomesta Kanadassa vieraileva ministeri olikin hyvin hämmästynyt tajutessaan, kuinka suuri oli nimenomaan "kirkkosuomalaisten" (eli "valkoisten" sukujen) vaikutus siirtolaisyhteisössä.

Aiheesta on tehty nyt dokumentti, josta torontolainen lehti Vapaa Sana kertoo. Samassa artikkelissa on myös erittäin kiinnostava valokuva eräästä hääparista, joka on vaikuttanut hyvin paljon kanadansuomalaisiin.

Brittiupseeri rakastui suomalaiseen Aini Kauppiseen. Nuori nainen lupasi mennä miehen kanssa naimisiin ja muuttaa Kanadaan, jos "veli ja hänen kaverinsakin" pääsevät mukaan. Näin kävi, ja tehokas punaisten toimittajien ym keskeisten punaisten joukko siirtyi Kanadaan ja levitti aatettaan hyvin tehokkaasti.

http://www.vapaasana.com/19-06karvonen.htm
Lisäys: Kun katsoo hääparin kuvaa, tulee mieleen, että ehkä kyseessä oli "järjestetty" avioliitto. Sulhanen vaikuttaa kovin vaatimattomalta isokokoisen morsiamen rinnalla.

Iso Paja

Suomen ja Kanadan yhteyksistä mainittakoon YLEn nimi Iso Paja, joka tulee 1900-luvun alun Toronton suomalaisten sosialistiräätälien verstaan nimestä.

Räätäli Jaakko Lindalalla oli räätälinverstas, jossa mm luettiin ääneen sosialistien tekstejä ja suomalaista kaunokirjallisuutta ja pidettiin tansseja.

Lue aikaisempi kirjoitukseni Lindalan isosta pajasta.

Pitäisi voida verrata

Joskus pitäisi voida katsoa sama ohjelma englanniksi ja suomeksi. Voisi verrata. Kiinnostaisi nimittäin, millainen oli seuraavan lastuni kohde "Kirjeitä Karjalasta" englanniksi?

Pienet sävyerot vaikuttavat tällaisessa ohjelmassa. Näkivätkö ja kuulivatko kanadalaiset täysin saman tarinan kuin me, samat painotukset? Englanniksi kuultiin, että se on kuin holokaustitarina. Suomeksi surtiin kommunismin loppua. Holokaustin uhrit eivät sure kansallisosialismin loppua.

Kommentit seuraavan kirjoituksen loppuun, ole hyvä.

Sinisilmäinen ja ihannoiva TV-ohjelma neuvostoliittolaisesta vakoilijasta

Joskus pitäisi voida katsoa sama ohjelma englanniksi ja suomeksi. Voisi verrata. Kiinnostaisi nimittäin, millainen oli tämän kirjoitukseni kohde "Kirjeitä Karjalasta" englanniksi?

Pienet sävyerot vaikuttavat tällaisessa ohjelmassa. Näkivätkö ja kuulivatko kanadalaiset täysin saman tarinan kuin me, samat painotukset? Englanniksi kuultiin, että se on kuin holokaustitarina. Suomeksi surtiin kommunismin loppua. Holokaustin uhrit eivät sure kansallisosialismin loppua.

Kommentit kirjoituksen loppuun, ole hyvä.

Hävetti olla kanadalainen ja suomalainen, kun katsoi National Film Boardin dokumenttia "Kirjeitä Karjalasta" (25.9.2005 TV 1 klo 21.15-22.35) , jossa nuori kanadansuomalainen kommunisti menee Neuvostoliittoon ja päätyy sodan aikana Suomeen vakoilijaksi ja partisaanien tukijaksi.

Itäisessä naapurimaassammekin puhutaan nykyään totuus esimerkiksi partisaaneista. He "terrorisoivat siviiliväestöä" --"ryöstivät ruokatarvikkeita, polttivat taloja ja surmasivat asukkaita --[eräässäkin suomalaiskylässä] nuorin uhri oli kahden kuukauden ikäinen vauva ja vanhin 80-vuotias mies. ] Oliko siviiliväestön surmaaminen sotilaallisesti välttämätöntä?" kysyy venäläinen Sulo Kirillov (Carelia-lehti 11/2002). Suomalaisia mielipiteitä täältä.

"Kirjeitä Karjalasta" oli kommunismin ihailussaan enemmän propagandaa kuin historiaa. Sukuhistoriassa koetetaan tietenkin ajatella kaikki parhain päin, mutta tässä käsiteltiin yleistä politiikkaa ja historiaa tavalla, jota ei enää uskoisi näkevänsä.