Käsitöitäni. Slide show

Huom! Slide show on lopetettu. Ks käsitöblogini. Siellä on paljon kuvia
Olen kertonut tässä blogissani myös käsitöistäni. Myöhemmin perustin erillisen käsityöblogin, jonka nimi on Broken Star.

Carl von Linné oli papinpoika

Carolus Linnaeus (Carl von Linné) (1707-1778)

Tänään juhlitaan Carl von Linnén 300-vuotispäivää. Juhlat alkavat Uppsalan Tuomiokirkossa. Paikka sopii hyvin, sillä lääkäri ja kasvitieteilijä Carl von Linné oli pappissukua ja kasvoi smålantilaisessa pappilassa. Hän kuoli Uppsalan Tuomikirkossa jumalanpalveluksen aikana vuonna 1778.

Linnén isän sukunimi oli alkujaan Ingemarsson, mutta hän valitsi jo opiskeluaikanaan latinalaisen nimen Linnaeus kotitalonsa pihalla kasvavan suuren lehmuksen mukaan. Valmistuttuaan papiksi hän harrasti puutarhanhoitoa ja oli kiinnostunut erikoisista kasveista. Hän opetti pojalleen Carlille kasvitiedettä tämän ollessa vielä lapsi. Carl tunsi jo lapsena suuren joukon kasveja ja innostui kasvitieteestä. Linné ei jatkanut sukunsa perinteitä ja ryhtynyt papiksi, vaan opiskeli lääkäriksi. Lääketieteen opintoihin kuului siihen aikaan myös kasvitiede. Linne oli lämminhenkinen kristitty, joka näki Jumalan työn ja kunnian jokaisessa kasvissa.

Lue professori Petter Portinin kirjoitus Turun Sanomista.

Tilastot: Blogisisko-blogit

Old Time School, abacus, originally uploaded by amnellanna.

Kun Blogisisko-blogi (vanha Blogger) tuntui mahdottoman hitaalta, perustin uuden blogin eli Blogisisko 2:n. Se auttoi. Kun uusi Blogger tuli, ensin kokeileva Beta, aloitin Blogisisko 3:n . Vain viimeisin eli tämä Blogisisko-blogi on Blogilistalla. On ollut kiinnostavaa seurata lukijoiden määrää näissä blogeissani. Katselen tilastoja silloin tällöin. Vanha sosiologian opiskelija herää eloon.

Blogisisko 1:n laskuri haihtui jonnekin viime vuonna. Kai palvelu loppui. Siihen tuli kymmenessä kuukaudessa (22.6.2006 - 1.4.2006) yhteensä 31245 kävijää eli 3400/kk. Laitoin kaikkiin kolmeen ClustrMap-mittarin viime kesänä.

ClustrMap-tilasto:
12.6.2006 alkaen Blogisisko 1: yhteensä 17 451 vierailua (=noin 1700 vierailua/kk)
12.6.2006 alkaen Blogisisko 2: yhteensä 24 455 vierailua (=noin 2455 vierailua/kk)
25.10.2006 alkaen Blogisko 3: yhteensä 17451 vierailua (= noin 2500 vierailua/kk)
Yht noin 288/pv

(Suunnilleen samaa osoittaa Statcounter samalta ajalta.)

Pitäisiköhän nämä aikaisemmatkin pitää Blogilistalla? Onhan siellä muitakin kauan sitten päivitettyjä blogeja. Mitä mieltä olet, lukija? Löytyisivätkö ne paremmin?

P.S. Sitemeter-mittarin mukaan lukijamääräni väheni puoleen, kun aloitin Blogisisko 3:n. Putosivatko lukijat kärryiltä?

Laitoin Blogisisko ykkösen ja kakkosen kokeeksi Blogilistaan. Saa nähdä, onko sillä mitään vaikutusta.

Naisia ratsailla. Ratsastajapatsaat

Jeanne d'Arc, kuuluisin kaikista heistä. Hänestä on ratsastajapatsaita eri puolilla maailmaa.

Anita Konkan kirjoituksen innoittamana etsin kuvia ratsastajapatsaista, joissa on kuvattu merkittävä nainen ratsailla. Löytyyköhän toista, jossa olisi nainen ja lapsi ratsun selässä kuten Anita Garibaldi-patsaassa ?[Tämä valokuva kuva: Sedis]. Kuka oli Anita Garibaldi?

Jeanne d'Arc- patsaita on runsaasti eri puolilla maailmaa, monet niistä ratsastajapatsaita.

Mutta ratsastajapatsaan saivat jo vuonna 35 eKr. muiden muassa Octavia, Livia ja Cornelia muinaisessa Roomassa.

Saattaa arvata, että kuningatar Viktoriasta on ratsastajapatsaita. Tässä kaunis patsas nuoresta Viktoriasta.

Nuorisoa Viktorian patsaan harteilla.

Elisabet II ratsastaa lempihevosellaan Burmalaisella Kanadassa. (Susan Velder, Saskatchewan)

Elisabet II ratsastaa myös myös Ottawassa.

Lady Godivan ratsastajapatsas

Näyttää siltä, että harvojen naisten muistoksi on pystytetty ratsastajapatsas. Maalauksissa ratsastavia naisia näkyy usein.

Patsaat ja politiikka

Kuva: Anna Amnell

Elias Lönnrot

Lönnrotinkadulla on Vanhankirkon puiston lähellä tämä Emil Wikströmin veistämä kalevalaishenkinen patsas, joka vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä.



Kuva: Anna Amnell

Kyllä Suomessakin on patsaita siirrelty poliittisista syistä. Edelfelt-patsaskin on joutunut kokemaan politiikan muutoksista. Se oli pitkään poissa Ateneumin edestä.

Tämä patsas häädettiin nimittäin hulluina vuosikymmeninä "ilkivallan vuoksi" Ateneumin [joka oli silloin taidekoulu] edestä Eiraan ja on tuotu hissukseen takaisin. Se on siis jälleen Ateneumin vieressä, rautatietorilta katsoen oikealla puolella.