Kommentti: luonnontieteet ja uskonto

In life there are many things greater than science.
Elämässä on monia luonnontiedettä suurempia asioita.

Kommentti ja vastine Jani Kotakosken blogin kirjoitukseen Natsikortti viuhuu Saturday, 20th March, 2010.

Hyvä Jani,
me pidämme kaikki luonnontieteitä erittäin tarpeellisina ja olemme kiitollisia luonnontieteitten lukuisista hyvistä saavutuksista. Niiden avullahan voidaan yleensä edistää hyvää ja onnellista elämää.

Mutta luonnontieteet eivät voi sanoa meille, mitä hyvä elämä on. Sen määrittelyyn tarvitaan filosofiaa, arvoja, metafysiikkaa.

Tieteen tarpeellisuus perustuu siis uskontoon tai uskontoa muistuttaviin metafyysisiin maailmankatsomuksiin, jotka saavat olla vapaassa demokraattisessa maailmassa reilussa kilpailussa.

Oli erittäin asiallista mainita natsit aikaisemmassa blogikirjoituksessa, jota Kotakoski kommentoi, sillä heillä oli loistavia tiedemiehiä, mutta he perustivat maailmankuvansa älykkyydestään ja oppineisuudestaan huolimatta ideologialle ja uskonnolle [uuspakanuudelle, ks esim Googlesta 'Germanic Neopaganism'], joka koitui miljoonien tuhoksi. Ei ole siis yhdentekevää, mihin me uskomme. Luonnontiede ei voi neuvoa meitä siinä asiassa.

Toinen kommenttini, vastaus Janin omaan blogiinsa kirjoittamaan kommenttiin:

Tieteellistä moraalia on yritetty luoda ennenkin, mutta tuloksista ollaan eri mieltä. Esimerkiksi Schopenhaer moitti Immanuel Kantin etiikkaa sanomalla, että se on vain kristillisen etiikan ylösalaisin kääntämistä ja muistuttaa kristillistä etiikkaa yhtä paljon kuin puujalka elävää jalkaa.

Kampela ja katedraali. Uskonto sanomalehdissä

International Herald Tribune kertoi eilen Kristus Vapahtajan katedraalissa olevasta näyttelystä, jossa on nähtävissä valokuvia bolshevikkien surmaamasta tsaariperheestä. Kuvat ovat uusia venäläisille. Lehti kertoo, että tämän jälleenrakennetun kirkon paikalla oli Neuvostoliitossa maauimala sen jälkeen kun bolshevikit olivat räjäyttäneet katedraalin. Näyttelyssä odotetaan käyvän 300 000 vierailijaa. (Courtney Weaver: Russians get a new look at last czar. Exhibit Items hidden by Soviets. International Herald Tribune, July 21, 2008) (Lue koko juttu, katso kuva)

Maauimala syntyi vähän vahingossa neuvostotehottomuuden ja rahapulan vuoksi kuten Hesari kertoi viime vuonna: (kaunis talvinen kuva katedraalista)

"Suoraan Kremlin eteläpuolella sijainnut mahtava ortodoksikirkko otti Josif Stalinia pannuun, joten hän latautti katedraalin dynamiitilla ja räjäytti sen taivaan tuuliin 1931. Tilalle suunniteltiin Neuvostojen Palatsia, jonka katolle pystytetty V. I. Leninin patsas olisi kohonnut New Yorkin Empire State Buildingia korkeammalle.

Sota tuli väliin, rahat olivat lopussa ja vesi täytti räjäytysmonttuun jääneet perustukset. 1950-luvulla Pravdaan ilmestyi pikku-uutinen: Moskovalaisille avattu uusi maauimala. "


Tänään Hesari julistaa "Jumala ei luonutkaan kampelaa". Saman asian kertoo
Science News asiallisesti: Ashley Yeager: A Wandering eye. August 2nd, 2008. (ei enää netissä luettavissa)

Mistähän Hesarin "eukaryootit" lukevat tiedeuutiset? ("Me ollaan eukaryootteja kaikki." Hesari/Tiede)

Carl von Linné oli papinpoika

Carolus Linnaeus (Carl von Linné) (1707-1778)

Tänään juhlitaan Carl von Linnén 300-vuotispäivää. Juhlat alkavat Uppsalan Tuomiokirkossa. Paikka sopii hyvin, sillä lääkäri ja kasvitieteilijä Carl von Linné oli pappissukua ja kasvoi smålantilaisessa pappilassa. Hän kuoli Uppsalan Tuomikirkossa jumalanpalveluksen aikana vuonna 1778.

Linnén isän sukunimi oli alkujaan Ingemarsson, mutta hän valitsi jo opiskeluaikanaan latinalaisen nimen Linnaeus kotitalonsa pihalla kasvavan suuren lehmuksen mukaan. Valmistuttuaan papiksi hän harrasti puutarhanhoitoa ja oli kiinnostunut erikoisista kasveista. Hän opetti pojalleen Carlille kasvitiedettä tämän ollessa vielä lapsi. Carl tunsi jo lapsena suuren joukon kasveja ja innostui kasvitieteestä. Linné ei jatkanut sukunsa perinteitä ja ryhtynyt papiksi, vaan opiskeli lääkäriksi. Lääketieteen opintoihin kuului siihen aikaan myös kasvitiede. Linne oli lämminhenkinen kristitty, joka näki Jumalan työn ja kunnian jokaisessa kasvissa.

Lue professori Petter Portinin kirjoitus Turun Sanomista.