Taivas on sininen ja valkoinen

 

Pitkästä aikaa!

Kroatialainen raitiovaunu

Photos: Anna Amnell

Joskus eksymisestä on hyötyä. Tuli kuvattua tyhjä kroatialainen raitiovaunu päätepysäkillään Zagrebissa.

Kokemuksia kroatialaisesta raitiovaunusta kertyi kahden viikon matkalla Zagrebissa. Sikäläiset raitiovaunut tuntuivat nopeilta ja vikkeliltä. Ruuhka-aikoina oli ahdasta, seistiin kuin sardiinit purkissa. Istumapaikkoja oli vain yksi rivi kummallakin puolen raitsikkaa. Raitiovaunut olivat värikkäitä, ja niissä oli lisäksi hyvin taiteellisesti tehtyjä mainoksia, joten kaikki vaunut eivät olleet sinisiä. Matkustaminen oli hyvin halpaa. Pysäkinvälit olivat pitkiä, joten täytyi seurata tarkoin karttaa alkuaikoina.




Kroatialainen raitiovaunu kuvattuna Zagrebissa lokakuussa 2007.

Photo Friday 'The Machine'

Vanhan ajan kauppa
Originally uploaded by amnellanna

Old time coffee grinder.
Old Time Shop in Hietalahti Market Hall, Helsinki
Hietalahden halli

Laatikot sängyn alla

Säilytän vanhat videokasetit ja samoin suurimman osan uusista DVD-elokuvistakin isoissa muovilaatikoissa sängyn alla. Laatikoiden alla on huopapalat, jotta lattia ei naarmuunnu. Elokuvat on lajiteltu kolmeen laatikkoon aiheittain: meitä molempia kiinnostavat klassikot ja salapoliisisarjat, mieheni suosikit eli mm seikkailuelokuvat sekä historialliset elokuvat, jotka liittyvät aika paljon kirjoittamiseeni.

Joidenkin mielestä elokuvien katsominen isoilta kaseteilta ja tavallisesta telkkarista on kuin dinosaurusten aika, kaukainen ja primitiivinen. Tosiasiassa kasetti, jolla olevaa elokuvaa on katseltu vain muutaman kerran, on ihan hyvä tavallissta TV:stä katsottunakin.


Olemme ostaneet paljon kasetteja kirpputorilta ja katselemme niitä silloin tällöin. Vanhoissa kaseteissa värit saattavat olla joskus haalistuneita, mutta olemme nauttineet niistäkin. Telkkarimme on aika iso, 32-tuumainen, ja voimme katsoa sekä kasetteja että DVD-elokuvia. Aina kun vanhoja suosikkejamme tulee kauppaan DVD:nä, ostamme niitä. Usein niitä on alennusmyynnissä.

Olen ostanut myös suuren joukon nukketalotarvikkeita, huonekaluja, astioita ym kirpputoreilta, ja niitä on kertynyt hyvin, hyvin paljon. Yksi laatikollinen nykyaikaisia ja satuaiheisia nukketalon huonekaluja ja henkilöitä meni pienelle sukulaiselle, jolle ostin myös kauniin nukketalon kirpputorilta. Säilytän nukketaloihin liittyviä tavaroitakin isoissa laatikoissa sängyn alla.

Olen kuullut, että venäläisten emigranttien keskuudessa vitsailtiin siitä, mistä tuntee emigrantin: pahvilaatikoita sängyn alla.

Ehkä olen edelleenkin menossa jonnekin.

P.S. Olemme heittäneet isot elokuvakasetit pois tilanpuutteen vuoksi.

Ekotekoja

Liisa haastoi minut kertomaan ekoteoistani. Ekopäivä ehti mennä ohi, mutta eihän se poikennut millään tavalla tavallisista päivistäni.

1. Ei autoa

Varsinainen ekotekoni on se, että en ole koskaan omistanut autoa enkä edes hankkinut ajokorttia. Mikään työpaikkani ei ole myöskään sellaista vaatinut.

Meidän perheemme (family, siis aikuiset lapsetkin mukaan laskettuina) ainoa auto on tyttärelläni, joka asuu Espoossa. Hänenkin perheessään vain yksi auto. Pojillani ei ole ollut koskaan autoa tai edes ajokorttia. Heistä se on järkevää, kun asuu kaupungissa. Eivät he ole koskaan pitäneet itseään minään ekosankareina.

Mieheni lapsuudenkodissa maaseudulla oli auto, mutta hän on pitänyt itse autoa vain Kanadassa, jossa hän tarvitsi sitä välttämättä työnsä vuoksi. Siitä oli iloa myös koko perheelle lomamatkoilla. Ehkä hankkisimme auton, jos miehelleni tai minulle tulisi jokin sairaus tai vamma, joka estäisi liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä. Nyt auto tuntuisi turhalta ja kalliilta lelulta.

Käytän mieluiten junaa ja raitsikkaa, bussia jos on pakko. Pidän myös laivoista. Teen hyvin harvoin lentomatkoja. Käytän taksiakin aika harvoin, yleensä silloin kun olen sairas ja menossa lääkärille, menossa hienoille kutsuille tai kun on pakko mennä jonnekin ja on kurja sää.

2. Muut ekoteot:

Olen ostanut aina kirpputoreilta yms suurimman osan huonekaluista ja vaatteista. Perhe- ja sukulaispiirissä otetaan ilolla vastaan toisen antamat käytetyt vaatteet. Siinäkään ei ole mitään sankaruutta, sehän on suorastaan muotia.

Siinä ovatkin ekotekoni. Teen mielestäni tarpeeksi ekotekoja, siksi käytän iloisella mielellä pyykinpesukonetta ja astianpesukonetta, enkä lajittele jätteitä (paitsi paperit ja sekajätteet) - lajitelkoot ne jotka tupruttavat pakokaasuja tuolla kaduilla ja tekevät monta pitkää lentomatkaa vuodessa.

On julmaa ryhtyä vaatimaan, että väsyneet perheenäidit pesisivät käsin astiat ja tekisivät muita "ekotekoja" samaan aikaan, kun vihreydestään ja ekologisuudestaan ylpeilevät lentelevät jatkuvasti edestakaisin lentokoneella Euroopassa ja muualla maailmassa.:)

Englannin anglikaaninen kirkko on päättänyt, että sen työntekijät eivät tee lentomatkoja. Siinä on miettimistä suomalaisillekin ekoihmisille.

P.S. Mieheni muistutti, että ekoteko on myös se, että meillä ei ole toista asuntoa, siis kesämökkiä, eikä saunaa. Emme käy edes kerrostalon saunassa. Pesemme itsemme suihkussa. Siinäkin säästyy energiaa.

Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus paheksua esimerkiksi niitä, jotka käyvät saunassa :) ja käyttävät autoa, vaan muistuttaa siitä, että kannattaa ajatella, mitkä ovat todellisia ekotekoja ja miettiä, mitä niistä voi itse tehdä.