torstaina, helmikuuta 17, 2011

Penkkarit Helsingin pakkasessa


Tämä täytyi laittaa talteen blogiin.

Vertaa: Penkinpainajaiset Lohjalla vuonna 1921.
Penkinpainajaiset Iisalmessa vuonna 1958.
Penkinpainajaiskuvani
En ihmettelisi vaikka rekiajelut tulisivat taas muotiin, jos vain talvet säilyvät näin kylminä.

tiistaina, helmikuuta 15, 2011

Bloggaustauko

A break in blogging. On aika pitää taas vähän taukoa bloggaamisessa. Luen kuitenkin sähköpostin.

sunnuntai, helmikuuta 13, 2011

Hyvää ystävänpäivää!

You're my cup of tea
Kuin vakka ja kansi.
--

"The blackbird loves the earthworm,
The adder loves the sun,
The polar bear an iceberg,
The elephant a bun,
The trout enjoys the river,
The whale enjoys the sea,
And dogs love most an old lamp-post,
But you're my cup of tea."

Laulu Audenin näytelmästä

Ystävänpäivälöytö

Vessaanko tässä jouduttiin?


Staffordshire dogs, originally uploaded by Anna Amnell.

Koriste-esineille on vaikea löytää paikka, kun muuttaa isommasta asunnosta pienempään. Tällaisia posliinikoiria on kertynyt muutama, kaikki kirpputorilta ostettuja. Ne ovat olleet vuoden kaapissa. Sitten keksin, että nehän sopivat vessan kaapin päälle. Ne olivat edellisessä asunnossakin kylpyhuoneen kaapin päällä pitkään.

Isokokoinen maalaus, pari koristelautasta, vanha pyykkilauta ja vanhaa mallia oleva paistinpannun mallinen vuoteenlämmitin - sekin kirpputorilta - tekivät tylsästä vessasta hauskan.

Kulttuuria på svenska


Meille tulee myös HBL. Pitkällinen asuminen englanninkielisessä maassa vei meidän savolaisten vähäisen kouluruotsin rappiolle. Mieheni lukee vieraskielisiä lehtiä yleensä sanakirjan kanssa,  minä laiskempana ja uskoen luonnonmenetelmään, vähittäiseen oppimiseen, selaan, luen otsikot ja parhaat palat. Niitä löytyy HBL:stä yleensä kulttuuriosastolta. Niin tänäänkin.

Philip Teir kertoo, että suomenruotsalaisen kirjallisuuden enfant terribleksi sanotun Christer Kihlmanin esikoisteoksesta  Se upp salige! (1960) on otettu tänä vuonna uusi painos. Teir kirjoittaa, että välistä hänelle sitä lukiessa tulee mieleen  Ian McEwanin romaanin kuvaus nobelisti Michael Beardista. Nuori Kihlman ei kuvaa kuitenkaan nobelistia.
 "Men som varje god satiriker vet ryms även de största känslostormar i den minsta chefredaktörs kropp."