My very old blog. Vuodesta 2005-
maanantaina, syyskuuta 19, 2011
sunnuntai, syyskuuta 18, 2011
Kun ihastuin renessanssiin
Samassa huoneessa ainakin silloin, vuonna 1991, oli myös muita maalauksia, jotka järkyttivärt kauneudellaan, Botticellin Kevät ja Venuksen syntymä, jossa oli mukana tuttu Kypros.
Mieheni ja minä istuimme pitkään matalalla penkillä ja ihmettelimme sitä, mitä kauniita kaikki nuo maalaukset ne olivat.
Vatikaanin kokoelmissa oli eräs pieni huone, jossa oli Fra Angelicon töitä. Niiden kuulas sini (huom. Fra Angelico Blue !) ja yksinkertainen kauneus loivat miltei pyhän tunnelman kuten tämäkin maalaus, Leonardon Annunciation.
Botticelin maalauksissa ja esimerkiksi Boccaccion teksteissä tuli esiin renessanssin toinen puoli, maallinen kauneus ja rakkaus. Näissä renessanssin eri puolissa onkin ollut miettimistä 20 vuoden ajan.
Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html
ja käy täällä
http://www.virtualuffizi.com/
Zagrebin hautausmaa
Zagrebin Mirogoj'n hautausmaa on eräs Euroopan kauneimmista hautausmaista. Se on samalla kertaa myös puutarha, veistosnäyttely ja pieni palatsi.
Katso koko kansio kuvia, joita otin kaksi vuotta sitten toukokuussa Zagrebissa tuolla kauniilla hautausmaalla. Zagrebin hautausmaa
Lue lisää täältä: Mirogoj (viralliset sivut, engl., kauniit)
Mirogoj (Wikipedia)
Mirogoj perustettiin 1800-luvulla, jolloin Zagreb oli pieni, vähän yli 20000 asukkaan kaupunki. Hautausmaan alue on hyvyin laaja. Sinne on haudattu kaikkiin uskontokuntiin kuuluvia vainajia, samoin uskonnottomia.
lauantaina, syyskuuta 17, 2011
Vastustamaton kiusaus
Käyn yleensä vain näyteikkunaostoksilla ja selaan sisustuslehtiä. Joskus kuitenkin eteen tulee jotakin, mitä en voi vastustaa. Niin kuin tämä sohvatyyny.
Näin ensin meidän kadun varrella olevan antiikkikaupan ikkunassa vastaavanlaisen tyynyn ja ajattelin ostaa sen. Sitten kotiin tuli mainos, jossa oli kuva tästä tyynystä.
Sairastin silloin korvatulehdusta, joten annoin kuvan miehelleni, joka kävi ostamassa tyynyn. Pelkäsin, että tällainen ihana esine myydään loppuun nopeasti. Tätä oli myös harmaa versio, mutta se ei olisi sopinut meille.
Olenkin ostanut viime aikoina sohvaperunoitten hemmotteluesineitä, eli vakosamettisen tyynynpäällisen Berliinistä (kuvassa uuden tyynyn alla), kaksi torkkupeittoa, toisen Ljubljanasta ja toisen Wittenbergistä, toinen syvän tummanpunainen ja oikein paksu, toinen ohuempi ja osittain raidallinen.
Tähän on hyvin järkevä syy: meillä vetää talvella. Haluan, että voimme suojautua vedolta, kun alamme katsella Poirotin tai Lewisin seikkailuja.
Tässä tyynyssä on eräs huono puoli: siihen tarttuu helposti pölyä. Se on ainakin uutena niin hieno, että aion tyytyä toistaiseksi vain ihailemaan sitä.
Näin ensin meidän kadun varrella olevan antiikkikaupan ikkunassa vastaavanlaisen tyynyn ja ajattelin ostaa sen. Sitten kotiin tuli mainos, jossa oli kuva tästä tyynystä.
Sairastin silloin korvatulehdusta, joten annoin kuvan miehelleni, joka kävi ostamassa tyynyn. Pelkäsin, että tällainen ihana esine myydään loppuun nopeasti. Tätä oli myös harmaa versio, mutta se ei olisi sopinut meille.
Olenkin ostanut viime aikoina sohvaperunoitten hemmotteluesineitä, eli vakosamettisen tyynynpäällisen Berliinistä (kuvassa uuden tyynyn alla), kaksi torkkupeittoa, toisen Ljubljanasta ja toisen Wittenbergistä, toinen syvän tummanpunainen ja oikein paksu, toinen ohuempi ja osittain raidallinen.
Tähän on hyvin järkevä syy: meillä vetää talvella. Haluan, että voimme suojautua vedolta, kun alamme katsella Poirotin tai Lewisin seikkailuja.
Tässä tyynyssä on eräs huono puoli: siihen tarttuu helposti pölyä. Se on ainakin uutena niin hieno, että aion tyytyä toistaiseksi vain ihailemaan sitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)