Töölöntorin varrella sijaitseva Kulmalinna täyttää 75 vuotta. Tämän vuonna 1937 valmistuneen vihreän funkistalon suunnitteli arkkitehti Jalmari Peltonen. Talon asukkaat juhlivat merkkipäivää 1930-luvun hengessä.
Kokoaukeaman verran tietoa Kulmalinnasta löytyy uusimmasta Töölöläinen-lehdestä. Töölöläinen 22/ 23.9.2012, sivut 16 ja 17:
Tuuli Tuunanen: "Kulmalinna palasi 30-luvulle" sekä
Yliarkkitehti Liisa Tarjanne: "Kulmalinna rakennettiin funktionalismin aikakaudella."
Samassa lehdessä kirjoittaa design-museon entinen johtaja Jarno Peltonen kolumnissaan tornitaloista. ("Puolesta ja vastaan.", sivu 15)
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
perjantaina, syyskuuta 21, 2012
Pakinaperjantai: Sinipunainen sukankudin
Näiden seuraksi pitäisi varmaankin panna alkuun sinipunainen sukankudin. Kaulaliinastakin voisi olla hyötyä. Pitäisikö sen olla muodikas tuubikaulahuivi palmikkoraidoin?
Lila palmikkoraitamyssy ja muotivaate kuvattu Berliinissä, saappaat Helsingissä.
Suuri koko/a larger size
Lila palmikkoraitamyssy ja muotivaate kuvattu Berliinissä, saappaat Helsingissä.
Suuri koko/a larger size
torstaina, syyskuuta 20, 2012
Vetisessä Helsingissä sairastellaan
Helsinki näytti ehkä tällaiselta 1500-luvulla. Kuva: Matti Amnell
Eräs tuttavani sairasteli paljon. Lääkäri sanoi hänelle, että hänen täytyy muuttaa Helsingistä sisämaahan, ainakin sadan kilometrin päähän Helsingistä. Sitten vasta sairastelu loppuu. Niin kävi.
Helsingissä meri on lähellä, ja osa kaupungista on rakennettu veden päälle, esimerkiksi Kluuvi. Asun tällä hetkellä korttelissa, jota vastapäätä on kortteli aivan Töölönlahden rannalla. Lisäksi luin jokin aika sitten, että tämän alueen paikalla sijaitsi Helsingin ensimmäinen kylä, soinen Tölön kylä, jonka nimi tullee sanasta 'tölå' (suojoki). Siellä oli varmaankin vain muutama talo siellä täällä ja soinen hautausmaa (ehkäpä meidän korttelin alapuolella?)
Lontoossa on paljon jokia, jotka on "haudattu elävinä". Kuuluisin niistä on Fleet-joki. Haudatut joet voivat uhota kosteutta ja tuoksua ummehtuneelle. Näiden "haudattujen jokien laaksot" saattavat olla nyt teitä tai junanraiteita, joille nousee sumua ja kosteutta. Tällaisen joen läheisyys aiheutti vanhempina aikoina erityisen paljon reumaattisia vaivoja.
Peter Ackroydin Lontoo-kirjan mukaan Lontoon sairaaloiden uusimpien tietojen mukaan, kirjan ilmestymisaikaan eli vuosituhannen vaihteessa suurin osa allergiaa tai astmaa sairastavista asui jonkun kätketyn joen, esim Thamesin entisen sivujoen Fleetin lähellä. (Peter Ackroyd: London. The Biography. 200, sivulla 555)
En tiedä, onko Helsingissä tehty vastaavia havaintoja. Tuo alussa mainitsemani lääkäri kuitenkin tiesi jotain, ehkä vain omasta kokemuksestaan.
Lue myös Huomaan muuttaneeni keskiaikaiseen kylään.
keskiviikkona, syyskuuta 19, 2012
Sateista
Uskaltauduin kurkistamaan ulos ikkunasta. Satoi jälleen lotisemalla. Ruskaa ei vielä näy ainakaan meidän kadulla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)