Makrotex-linky: 'Uusi'

Uusi idea säilytykseen. Ikävä yllätys oli, että paperiarkki ei mahdu laatikkoon.  Mitähän nyt säilytän näissä laatikkokansioissa?

Tämä on uusi makrotex-linky -tehtävä valmiina tiistaiksi, tammikuun  6. päivä 2015.
Aihe on "uusi" Makrotex linky "new".





Uusi orkidea. Tätä väriä minulla ei ole ollut aikaisemmin.





Uusia taiteilijantarvikkeita




Joku on neulonut uuden hienon villatakin, ja se on laitettu näyteikkunaan.




Rivi uusia iltapukuja Mannerheimintien varrella olevan liikkeen ikkunassa. Ostetiinkohan niitä uuden vuoden juhliin?




Uusi idea: kuningatar vilkuttaa näyteikkunassa. Otin siitä videon, mutta seo oli minulle uutta, ja Elisabet on siinä kyljellään. Voiko videon kääntää?

Pakinaperjantai: Sinipunainen sukankudin

Lila3, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Näiden seuraksi pitäisi varmaankin panna alkuun sinipunainen sukankudin. Kaulaliinastakin voisi olla hyötyä. Pitäisikö sen olla muodikas tuubikaulahuivi palmikkoraidoin?
Lila palmikkoraitamyssy ja muotivaate kuvattu Berliinissä, saappaat Helsingissä.

Suuri koko/a larger size

Neulomisen ihanuus

Photo: Pink Lady on the Loose: myös  neuleideoita
Käsitöistä Broken Star -blogissa: neulominen

Tytöstä on polvi parantunut

Valmiit_sukat 006, originally uploaded by Pink Lady on the Loose!.

Olen neulonut elämäni aikana yhdet ainoat sukat, ne jotka täytyi neuloa koulussa käsityötunnilla. Sisareni on neulonut meidän perheelle sukat. Lisäksi lapsuudenystäväni neuloo minulle usein jouluksi villasukat.

Nyt on tyttäreni innostunut neulomaan hatun, kaulaliinan, sukkia. Kanadassa ei muistaakseni neulottu käsityötunneilla. Hän onkin neulonut netistä ja lehdistä lukemiensa ohjeiden mukaan. Kauniita sukkia!

Parnasso. Aivot ja Internet

Onko kirjanlukija uhanalainen ilmiö?

Parnassossa ja päätoimittajan blogissa kirjoitetaan aivoista, Internetistä ja lukemisesta.

Lukijan aivot. Lapset, lukeminen ja tietokone ja Internet.

Kommenttejani Parnasson keskusteluun

Jo vuonna 2007 esitti amerikkalainen aivotutkija ja kasvatustieteilijä Maryanne Wolf kirjassaan "Proust ja mustekala" [Proust and the Squid] väitteen, että Internet tulee muuttamaan ihmiskunnan aivoja.
http://www.theguardian.com/books/2008/apr/12/featuresreviews.guardianreview21
(klikkaa sanaa Maryanne Wolf)

kommenttini:
Wolfin kirjoituksen perusteella esitin, että lapselle ei tarvitse opettaa näkemistä tai kuulemista, mutta lukemaan hänet täytyy opettaa, se ei ole synnynnäinen geneettinen ominaisuus kuten näkeminen ja kuuleminen.
Ihminen on täysi ihminen, vaikka ei osaisi lukea ollenkaan. Eihän siitä ole kauan, kun suomalaisetkin olivat kirjoitustaidottomia, lukea he osasivat, kun oli pakko, ei päässyt muuten naimisiin.
He olivat kuitenkin yhtä älykkäitä kuin nykyajan ihmiset. Kirjoittaminen ei vain kuulunut heidän kulttuuriinsa. Ei kai Kaarle Suurikaan osannut kirjoittaa. Sitä varten olivat kirjurit.

vastaus toisen henkilön kommenttiin:
Patriot,
luku- ja kirjoitustaidoton Kaarle Suuri (742 – 814) uudisti lainsäädäntöä ja talouselämää. Hänen kirjurinsa kirjoitti hänen muistelmansa. Kirjurit olivat arvostettuja ammattilaisia. Heidän käsialastaan saa yleensä hyvin selvää. Se oli parhaimmillaan "kuin painettua".
Urho Kekkonen eli 1900-1986. Vertaa Kaarle Suurta ennemminkin Urho Kekkosen luku- ja kirjoitustaidottomiin esi-isiin.
Varmaankin näillä älykkäillä ihmisillä oli suullista perimätietoa, runoja, lauluja, kronikoita, jotka säilyivät sukupolvesta toiseen ulkomuistissa, josta aivotutkija Wolf kirjoittaa. Valitettavasti heillä ei ollut kirjuria, sillä ulkomuisti heikentyi vähitellen, ja osa henkisestä perinnöstä katosi.

Kommentti
Lukulaite
on ihan hyvä idea. Kaikilla ei ole asunnossaan tilaa tuhansiin kirjoihin. Allergiset kärsivät kirjojen pölystä.
Monet hakevat netistä kuvia ja lisätietoa lukiessaan tai luettuaan kaunokirjallisuutta. Eikö se ole aika normaalia?
Joistakin kirjoista on jo esittelyssä tällaista tietoa
.Minusta tuollainenkin on hyvä idea.

kommentti
Neulojien älynlahjoja epäillään usein.  Sanoihan jo teräväkielinen Edith Sitwell Virginia Woolfen olevan vain "kaunis neuloja". Neulominen pitää vireänä. Kuten sanaristikot - ja ristipistojen ompeleminen - se treenaa aivoja. Ja se kasvattaa uusia aivosoluja ja vahvistaa entisten välisiä yhteyksiä. Se voi estää dementiaa.
Tässä blogissa samasta aiheesta eli neulomisesta ja aivoista ym. ks linkit

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/10/lukijan-aivot.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/03/miss-marple-ja-muut-lykkt-neulojat.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2015/07/aivot-kirja-tietokone-meditaatio.html

Kierrätysompelua ja muuta köyhäilyä

Tein vanhasta harmaasta takistani chanel-jakun. Nauhan ostin kaupasta. Pidin tätä vaatetta kauan. Sen kanssa minulla oli oikein korkeakantaiset mustat kengät, joiden ostaminen romautti ensimmäisen vuoden opiskelijan budjettini, niin että jouduin elämään viikon kaapin pohjalta löytyneillä ranskanleivänmuruilla ja pullalla, jota sai ilmaiseksi savolaisessa osakunnassa. Olinhan minä myös apuemäntä, jonka velvollisuus oli auttaa emännöitsijää.

Tämän päivän Hesarissa vanhasta uutta ompelemista nimitetään "kierrätysompeluksi". Monet asiat, joita ennen pidettiin puutteena ja köyhyytenä, ovat nyt muotia, "köyhäilyä", trendikästä. Tämä trendi on mulle tuttu lapsuudesta asti. Kierrätys on "the story of my life" (ei kuitenkaan ainoa).

Muistan lapsesta asti ne kauniit vaatteet, joita äiti teetti ompelijalla vanhoista vaatteista tai jotka hän sai entiseltä työtoveriltaan, lääkäriltä jolla oli kokonainen sarja tyttöjä.

Jatkoin samaa kierrätyslinjaa itsekin, heti kun opin ompelemaan. Koulussa minulla oli käsitöistä seitsemän, sillä pistoni olivat epäsäännöllisiä ja reikäompeleeni olivat mustia käppyröitä. Käsityöt koulussa ja neulominen ja vaatteiden ompeleminen kotona olivat kaksi maailmaa, jotka eivät paljoa kohdanneet. Äitini ei taas osannut ommella, eikä neulonut muuta kuin villasukkia. Mutta hänellä oli ystäviä, joiden kanssa hän kävi vaihtokauppaa, laittoi heille ruokia, leipoi tai hieroi selkää ja ystävät ompelivat.

Oli luonnollista, että kun halusin ensimmäisenä opiskeluvuonna "Chanel-jakkupuvun", tein sen itse.

Huomaan, että monille harrastuksilleni on tullut uusi hieno nimi. Pilvihullu on nyt pilvienbongaaja ja vanhasta uutta näprääjä kierrätysompelija. Tämä on jotain samaa kuin syksyn muotilehtien selaaminen. Sieltä löytää vaatteita, jotka muistuttavat kovasti jotain vaatetta, jonka olen hyljännyt vaatekaapin perälle tai jonka olen ostanut kirpputorilta. Muutamalla asusteella huomaa olevansa muodikas.

Nykyään olen laiska ompelija ja ostan melkein kaikki vaatteeni kirpputorilta. "Siltä ne kyllä näyttävätkin", sanoo tyttäreni. Sanottakoon, että hänkin on vaatteiden kierrättäjä. Vähän aikaa sitten hänen piti mennä konferenssiin Floridaan. Hän huomasi lihoneensa niin paljon, että kesävaatteet eivät mahtuneet päälle. Ei huolta. Hän pakkasi matkalaukkuunsa tammikuussa kuolleen tätinsä 1970-luvun vaatteita. Hyvin meni. Laatuvaatteet eivät vanhene, ne tulevat muotiin uudestaan ja uudestaan.

Tämä juttu olisi voinut olla myös käsityöblogissani, mutta toisaalta tämä on yhtä hyvin kieltä ja kulttuuria.

Käsityöni ja käsityöt kulttuurina: Broken Star
http://brokenstar.vuodatus.net

P.S. Kirjoitan blogikirjoitukseni spontaanisti ja nopeasti suoraan nettiin. Siksi tulee ensimmäiseen versioon lyöntivirheitä. Blogger sanoo tallentavansa kirjoituksen, mutta ei tallennakaan. On pakko julkaista ja tehdä sitten korjaukset, mikä näkyy haamukirjoituksena Blogilistalla. Hankalaa.

Miss Marple ja muut älykkäät neulojat

Shetlannin turpeen kerääjät neulovat kävellessään. Knitting images

"En ole koskaan ymmärtänyt miksi Agatha Christie keksi niinkin epäuskottavan hahmon kuin neiti Marple. Mummohan kutoo koko ajan ja on silti muka fiksumpi kuin muut henkilöt yhteensä", näin ihmettelee Tuomas Kiiltomadossa.

Neulominen on hyväksi aivoille. Ehkäpä siinä onkin yksi syy Miss Marplen älykkyyteen ja hyvään muistiin.

Neulominen on terveellistä, kirjoittaa Fiona Carter blogissaan.

Se vähentää stressiä. Neulomisasentokin on rentouttava. Kun keskittyy neulomiseen, unohtaa huolensa. Neulominen on meditaatiota, jota voi harjoittaa kenenkään ihmettelemättä vaikka matkalla.

Neulominen pitää vireänä. Kuten sanaristikot - ja ristipistojen ompeleminen - se treenaa aivoja. Ja se kasvattaa uusia aivosoluja ja vahvistaa entisten välisiä yhteyksiä. Se voi estää dementiaa.

Tuomaan epäily neulojien älynlahjoista ei ole ensimmäinen kirjallisessa maailmassa. Sanoihan jo teräväkielinen Edith Sitwell Virginia Woolfen olevan vain kaunis neuloja". (Virginia Woolf ja neulominen)

Virginia Woolf knitting (blogissa Blogging Woolf, uusi linkki)

Pragmaattinen lastu neulonnan ja kulttuurin syvästä yhteenkuuluvuudesta

Rauno Räsäsen kulttuuriblogista on kurkistellut eilisestä lähtien joukko söpöjä lampaita ja karitsoita. Genetiikastako siellä puhutaan? Ei, vaan kyseessä on "Räsäsen neuleblogin esittely (johdanto)", kuten Räsänen vitsailee. Lampaiden ja käsityön ystävänä ilahduin kovasti, mikä ei ehkä ollut Räsäsen lastun varsinainen tarkoitus.

Sukkaparin neulominen koulussa oli minulle niin traumaattista, että en ole sukkia sen koommin tehnyt. Toiset neulovat niitä onneksi mielellään ja antavat lahjaksi. Saan lapsuudenystävältäni joka joulu lämpimät ja kauniit villasukat. Ne ilahduttavat koko vuoden. Uskon, että joulun lähetessä neuleblogien toiminta kiihtyy entisestään, hyvät herrat.

Koulutyttönä neuloin silloiselle poikaystävälleni - nykyiselle miehelleni- sormikkaat, joissa oli monimutkaista koristeneuletta ja jotka olivat siksi hyvin lämpimät. Ne lienevät neulojan urani huippusuoritus. Lapsille oli mukava neuloa heidän ollessaan pieniä, sillä neuletyöt valmistuivat nopeasti. Myös Barbiet ja muut nuket saivat jouluksi kenkälaatikollisen uusia neulevaatteita.

Käsityöt voivat olla hyvin terapeuttisia. Siinä lienee niiden ja myös neuleblogien suosion salaisuus.

Virginia Woolf kertoo miehestä, joka neuloi aina omat sukkansa. Muualta en ole sellaisesta kuullut. Mutta on miehiä, jotka harrastavat käsitöitä, siis muitakin kuin ilmiömäinen Kaffe Fasset, jonka maailmaan pääset tästä. Eräs ystävämme on tehnyt ainakin kaksi ryijyä.

Laitan tähän vielä varmuuden vuoksi uudestaan linkin, josta voitte nähdä Virginia Woolfin neulomassa. Olkoon se todistuskappaleena kulttuurin ja neulonnan syvästä yhteenkuuluvuudesta.

Virginia Woolf ja neulominen.

Nuken renessanssimekko on Blogisiskon omia käsitöitä. On tullut neulottuakin. Pitäisikö perustaa käsityöblogi?

Blogisanomat ihmettelee sitä, että neuleblogit ovat täyttäneet suosikkilistan alkupään. Mutta neulomisella on arvokkaita kätkettyjä yhteyksiä kulttuuriin, mikä voisi tehdä siitä entistä kuumemman suosikkilistassa.

”Minusta oli mukavaa jutella hänen kanssaan, mutta ei hänen kirjoittamisensa ollut kummoista. Minusta hän oli kaunis pikku neulojatar.” Näin sanoi teräväkielinen englantilainen älykkö Edith Sitwell Virginia Woolfista.

Vanessa Bell on maalannut ainakin yhden kuvan sisarestaan neulomassa. Woolfin kirjoissa on paljon viittauksia neulomiseen. Hän kertoo jopa miehestä, joka neuloi omat sukkansa.

Nuorukaiset, jotka luulevat kapinoivansa vanhempaa sukupolvea kohtaan neulomalla itselleen pipoja, ovat tosiasiassa edwardiaanisia harrastuksesssaan. Ei mitään uutta auringon alla. Tämän helteisen heinäkuun auringon alla nuo pipot taitavat olla kuitenkin liikaa.